lauantai 19. syyskuuta 2009

Väsynyt mutta tyytyväinen

Tulihan se tehtyä, se terassin siivous, ihanaa..Olimme koko perhe tosi ahkeria, mies sahasi polttopuita (jotka sitten yhdessä heittelimme suojaan, kukaan ei saanut halosta päähänsä vaikka kovasti yritimme..), tytärkin järjesti omat ulkolelunsa ja keräsi niitä pitkin tonttia - oikeastaan homma olisi kuulunut koiralle joka ne oli ympäriinsä kuljettanutkin mutta jostain syystä siihen iski teiniuhma, se alkoi pureskella rikki sadannetta hiekkaleluaan sen sijaan että olisi auttanut..Illalla olimme  uimassa (juu, hulluja ollaan mutta ei se haittaa) ja äsken kävin vielä läpi koko nettikaupan sisällön ja tarkistin kaikki hinnat (asiakkaan hyväksi) joten nyt kannattaa käydä kurkkaamassa! Lisää tavaraa odottaa kauppaan pääsyä kun ehtisi vaan kuvata ja syöttää tiedot sisään. Voi kun joskus voisi kloonaantua..

Otin vähän kuvia iloksenne, tosin koko terassia ei näe yhdestäkään kun tuntuu että aina jossain on joku johto ja pyykkinaru ym rumentamassa. Joten meidän terassia vähän pienempinä palasina, olkaatten hyvät!


Asetelmat ovat ihania mutta itse en oikein osaa..laitoin nyt tällaisen, tuohon vanhan raastinraudan sisälle laitan tuikun sitten myöhemmin (kun tulee riittävän pimeää)..Taustalla näkyvät häkkyräväkkyrät ovat yksi projekti joka tulee näkymään nettikaupassa myöhemmin, mutta siitä lisää toinen kerta. Kuvassa näkyy myös leppäkerttuperhe, ihan kuin me, paitsi että isä-leppäkertulla ei ole noin pelottavat silmät..muistuttaa kovasti sitä telkkaripöllöä..siis tuo leppäkerttu, ei mies!



Tällaiset ovat näkymät terassilta kasvimaalle päin (kasvimaa on siellä missä näkyy sininen vesitynnyri), olen riippuvainen avoimista näkymistä. Tulisin ihan hulluksi jos pitäisi asua ihan metsän ympäröimänä eikä näkisi mihinkään. Syksymmällä aiomme raivata vielä lisää näköalaa..Meillä on muuten hassu vihreä "täytekakku" tuossa pihalla, ihan omaa "disainia" :) Maasto haasteellinen ja piha erikoinen, hyvä tulee ajan kanssa..



Nämä itse kylväytyneet orvokit eivät suostu luovuttamaan vaan kukkivat ja kukkivat..



Nyt emme ole enää terassilla vaan hiippailemme pitkin pihaa..tässä tikkaat joille kiipeämistä emme suosittele ellei satu olemaa klematis..



Krassi on kuulemma idiootinvarma kukka joka onnistuu aina - lohdullista, minä en sitten varmaan ole idiootti koska en onnistu ikinä..paitsi tämä on aika nätti, ja ihanaa ruostetta taustalla. Minä olen ihan ruostehullu..



Mitä sää teet? Saanks mä tulla kans??



Yksityiskohta puutarhasta joka on hyvin chic - siis shabby chic, mutta siitähän minä pidän joten kaikki ok! Ajattelin kyllä vakavasti puhuen raivata vähän vielä ennen lumen tuloa (jos sitä nyt tulee ollenkaan).



Näin minä näen tyttäreni tällä hetkellä melkein koko ajan, menossa tai tulossa ja ehdottomasti pyörällä! Hyvin on mennyt paitsi tänä aamuna kun koira sai hepulin ja kaatoi pyöräilevän neidin..onneksi selvisi ilman vammoja, mitä nyt pelästyi kyllä aika paljon..siis tytär, koira ei ollut moksiskaan (paitsi nolo kun nuhdeltiin).



Ja sitten viimeinen kuva - tämä liittyy johonkin mitä on tekeillä ja se on retroa - eikös olekin outoa? Tästä lisää tulevina päivinä, nyt menen nukkumaan! Oikein ihanaa sunnuntaita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti