Piece of cake

Viikonlopun iloksi tuli tänään tehtyä täytekakku, poikkeuksellisesti ihan alusta asti itse. Tunnustan olevani yleensä niin laiska että ostan kaupasta valmiin pohjan ja laitan täytteet sitten itse. Nyt päätin olla oikein ehtoisa emäntä ja tehdä pohjat ja kaikki. Tässä kakussa näkyy muuten juuri sitä kotikutoisuutta josta oli aiemmassa postauksessa puhetta..hihi..

En usko että kondiittorina olo on minun unelmani, tuntuu että koko päivä meni keittiössä, leipoessa ja tiskatessa. Eipä sen puoleen, ulkona on satanut ja ukkostanut joten ei sisällä olo ole haitannut. Kohta keitetään teet ja kahvit ja sitten nautitaan..Mukavaa viikonloppua teillekin!

Bestämde mig för att göra en tårta till veckoslutsgottis. Brukar normalt köpa botten färdigt och så fyller jag bara hemma, men den här gången tänkte jag vara duktig och göra allt från början. Här ser vi förresten just det där hemmagjorda känslan som jag nämnde i tidigare postningar..hihi..

Måste nog säga att konditoryrket är inte mitt drömyrke, det känns som om jag stått hela dagen i köket och bakat och diskat..Ute har det regnat och åskat (!) idag så det gjorde egentligen ingenting att mysa inne. Snart kokar vi kaffe och te och så äter vi tårta..Önskar er alla ett härligt veckoslut!

Terassi on auki! - Terrassen har öppnat!

Tiedän, tiedän, on oikeastaan aika kuivakkaa alkaa päivän postaus säästä...mutta nyt ei voi muuta, jotain siitä on sanottava..eilen olimme sopineet ystäviemme kanssa että tulevat terassikahville, tarkoitus oli saada se sen verran järjestykseen keinuineen ym pehmusteineen että siellä voisi kahvitella. Aamulla taivas oli paksun pilvivaipan verhoama. Sitten alkoi tuulla ja sataa vettä. Jaaha. Piti alkaa miettiä sisälle siirtymistä...meillä on sen verran pieni talo, että kesällä on ihanaa kestitä vieraita terassilla, sinne kun mahtuu huomattavasti väljemmin. Harmitti, oli luvattu kaunista säätä. Nostettiin kuitenkin pehmusteet säkeissä terassille odottamaan, optimistia kun ei kuulemma laiteta (minne, se on jäänyt epäselväksi). Noin viisi minuuttia ennen kuin vieraat tulivat, kaikki pilvet katosivat, aurinko ryömi esiin ja - simsalabim, päivä muuttui upeaksi, lämpimäksi melkein kesäpäiväksi!

Haa, olen kuullut että aprillisää voi olla vaihtelevainen, tulipa todistettua sekin taas..

Tänään onkin sitten nautittu ihan koko päivä upeasta paisteesta. Aamulla oli tosin vadissa jäätä, jotta ei totuus unohtuisi. Mutta eipä se talvi enää pysty nujertamaan tuota taivaallista lämmityskamiinaa, joka hohkaa palttoon vähän jokamiehen ja -naisen päältä! Ja nyt on siis tosiaan vasta HUHTIKUU!!! Tässä teille lämpöisiä tunnelmia meidän pihalta, viisi minuuttia sitten..mukavaa viikonlopun jatkoa!

Jag vet, det är ju ganska torrt att börja med att tala om vädret, men nu måste jag bara göra det..vi hade bestämt med våra vänner igår att de skulle komma till oss på "terrasskaffe". Som ni vet så har vi ju ett väldigt litet hus och därför är det extra skönt på sommaren när man kan fika tillsammans ute istället, där finns liksom mera plats. På morgonen var det jättemulet, och efter några timmar började det duggregna. Vi hade redan tagit ner gungan och alla diverse kuddar och plädar för att göra det riktigt skönt, solparasollet var redan på plats. Det började blåsa kallt, så där stod de svarta säckarna med terrasstillbehör och såg dumma ut. Det kändes trist, nu måste vi i alla fall sitta inne..

Fem minuter innan gästerna skulle komma, försvann plötsligt alla moln, solen kröp fram och - simsalabim! Dagen hade förvandlats till en solig och varm nästan sommardag! Det blev alltså pannkakor och kaffe på terrassen i alla fall, det var så skönt! Solen värmde och fåglarna sjöng och humlorna surrade..suck..

Idag har vi fått njuta av solsken hela dagen. Dock var det faktiskt lite is i ett tvättfat ute i morse, bara så att vi inte helt skall glömma att det ju faktiskt bara är APRIL ännu!! Men men, vintern har ingen kraft kvar, den får nog ge sig nu och komma tillbaka - ja, om ett oräkneligt antal månader..

Ovan lite stämningsbilder från oss, tagna för sådär fem minuter sedan..ha ett fortsatt härligt veckoslut!

Kotikutoista - hemmagjort

Niin mitä se "kutoista" oikeastaan tarkoittaa? Onko kyse jostain mikä on tehty kutomalla, vai viittaako se vain kotona tehtyyn? Tähän jälkimmäiseen minä olen kyseistä ilmausta ainakin käyttänyt.

Maailmalla on vahvana menossa "homemade-trendi", kaikki itse tehty on vahvasti IN ja saa myöskin näkyä että on itse tehtyä..Tulee mieleen eräs juttu jonka luin pari vuotta sitten. Nainen jatkoi arvossa pidetyn kahvilan toimintaa Ruotsissa, kahvila oli kai ollut tunnettu hienoista leivonnaisista ym. Uusi omistaja ei vaan ollut mikään jauhopeukalo ja kakuista tuli "linttaan astuneita", olivat siis vinoja ja no, muutenkin vähän vinksallaan. Nainen oli aluksi kauhuissaan, miten nyt kävisi, mitä kahvilavieraat sanoisivat kun kakut olivat tällaisia? Kävikin sitten niin että kaikki ihastuivat uusiin, ei niin täydellisiin, herkkuihin. "Kotikutoisesta" tuli tavaramerkki, jopa siinä määrin, että kun kakut alkoivat jatkuvan harjoittelun tuloksena näyttää ammattimaisilta, nainen "lyttäsi" ne ennen tarjolle asettelua. Muuten eivät kai menneet enää kaupaksi.

Samaa voi hyvin soveltaa ompelussa ym. kodintekstiileissä. Annetaan reilusti näkyä että on itse tehty, se luo kodikkuutta!

Näitä en ole itse tehnyt, vaan löytänyt kirpputoreilta. Erityisesti noita "isoäidinruutuja" ihailen, oma kärsivällisyys ei ole riittänyt opettelemiseen. Olin onneni kukkuloilla kun löysin tuon suuren peiton vain 10 euron hintaan, kävin peiton tarkkaan läpi ja se oli ihan ehjä. Taisi olla ihastuksen silmälasit päässä, kotona nimittäin huomasin että siellä oli "silmäpakoja" useassakin kohdassa..Ei se haittaa, se on silti ihana, sitäpaitsi virheet voi varmasti korjata tai paikata. Toinen peitto on ollut meillä jo useamman vuoden, tyttären sängyssä. Siinäkin hauska virkkaus, joku varmaan osaa kertoa miksi tuota "päällekkäinvirkkausta" oikeasti kutsutaan?

Osaan sitä minäkin. Olen ihastunut virkkaamaan trikookuteista kaikenlaista, tästä piti tulla matto mutta se päätyi sitten tuolin päälle. Rakastan tuota värien runsautta, siinä on jotain saamelaista, tai tuleeko mieleeni revontulet tai jotain..

Värikästä loppuviikkoa!

Det är väldigt "in" med hemmagjort nu, det märker man när man läser inredningsmagasin och tittar på tv. Det är tillåtet att göra saker så att det också syns att man gjort det själv, det gör inget om det är lite kantstött. Jag kommer ihåg en artikel jag läste för ett tag sedan, om en kvinna som övertog ett café på en ort i Sverige. Har för mig att cafét var tidigare känt för att ha fina bakelser, men den här nya ägaren hade inga "mjöltummar" som vi säger i Finland, hon var alltså inte särskilt duktig på att baka. Kakorna blev sneda och kantiga och hon var helt skräckslagen, vad skulle gästerna nu säga? 

Dessa "hemmagjorda" kakor blev en succé, de sålde som smör i solsken! Efter ett tag blev ägarinnan duktigare på att baka och kakorna började se proffsiga ut. Men nu hade hon ett nytt problem, det var ju just de kantstötta kakorna som alla ville ha. Vad göra? Hon plattade resolut till de bakverk som var för snygga, och så var alla glada och nöjda igen.

Detta kan man ju tänka på när man syr också, låt det synas att det är "homemade", det blir bara mera hemtrevligt då!

De virkade plädarna har jag inte gjort själv utan köpt på loppis. Speciellt mormorsrutorna beundrar jag, har inte haft tålamod att lära mig själv. Hittade den stora pläden för endast 10 euro och var så lycklig, kollade pläden noggrant och den var hel och fin. Ja, rosa glasögon hade jag säkert på mig, hemma hittade jag nämligen flera "hål" och ställen där garnet hade rymt iväg..men det går ju säkert att fixa så det gör inget.  Den mindre rutiga pläden har vi haft i flera år, i dotterns lilla säng.

Jag är själv förtjust i att virka av trikåväv, den färggranna textilen skulle egentligen bli en matta men den hamnade på stolen vid mitt arbetsbord istället. Jag älskar färgerna, det är något lappländskt över det hela, lite som norrsken..

Färgglad fortsättning på veckan!

Keltaisen kaipuu - längtan efter gult

Hah, tästä on hyvää vauhtia tulossa puutarhablogi, sisustamisestahan täällä alun perin piti puhuman..tai ei niin suppeasti voi rajata, hyvä että juttua tulee laidasta laitaan, jokaiselle jotakin. Eihän se elämäkään ole pelkästään sisustamista, hyvä ihme sentään..

Pilvisen suhmurainen päivä tänään, aamulla kaikki oli sumuverhon peitossa. Jouduttiin terveyskeskukseen tyttären kanssa jolla todettiin tulehdus toisessa korvassa. Onneksi vasta toinen, kahdeksan vuoden aikana..lääkekuri helpottaa oloa toivottavasti pian. En oikein mielelläni antaisi antibiootteja, mutta kun tilanne on näin akuutti, ei ole oikein vaihtoehtoja.

Eilen sain kauppareissulla hepulin. Silloinkin oli pilvistä. Eksyin paikalliseen taimimyymälään. Huhhuh, siellä pitäisi olla joku valvoja paikalla, kun talvenkalpeat auringonkaipaajat tulevat kiiluvin silmin hengittelemään ihanan kosteaa ja tuoksuvaa ilmaa. Mukaan tarttui timjami, josta nyt nipistämme leivän päälle ihania etelän tuoksuja ja makuja, pari pikkuruista orvokkia ja narsisseja. Niin ja vielä begonia. Päätin, että keittiössä on oltava paljon kukkia, tarvitsen niitä ihan mahdottomasti.

Outoa, minähän en edes pidä keltaisesta. Se ei sovi minulle vaatteena, ja kotiani en todennäköisesti ikinä sisusta keltaisilla verhoilla tai tyynyillä. Silti siinä on vaan jotain, siinä keltaisessa. Onko se kenties auringonkaipuuta? Sitäpaitsi ei aurinko ole keltainen!

 

Kun näitä kukkia aamulla katselee, tai milloin tahansa keittiössä sattuu istumaan, tuntuu kuin tuo ihana väri voitelisi talvenväsynyttä mieltä ja antaisi tujauksen energiaa. Kiitos, otetaan vastaan!

Det här håller på att bli en trädgårdsblogg, fattar inte hur det har gått till. Jag skulle ju skriva om inredning? Nåja, livet är ju mycket annat också, så varför skulle inte bloggen också handla om allt möjligt..

Har varit till vårdcentralen med flickan idag, hon hade öroninflammation i ena örat. Hon har fått slippa nästan helt, detta är nu andra inflammationen på åtta år. Nu fick hon i alla fall antibiotika så hon lär väl må bättre snart. Jag är inte riktigt glad för att ge dessa mediciner åt henne, men vad skall man göra, när det är så akut har man inte mycket att välja på...

Igår var jag till byn och irrade mig in till den lokala plantskolan. Ojojoj, där borde dom nog ha en vakt som ser efter oss vinterglåmiga sollängtare, som kommer in för sniffa åt sig den doftande fuktiga luften i växthuset..jag kunde ju förstås inte gå därifrån tomhänt. Med följde en kruka med timjan, den har jag nu i köket tills det blir varmt ute. Härligt att knipa en kvist och sätta på smörgåsen. Det doftar Italien eller Spanien..Sedan blev det också några penséer, narcisser och en begonia, i gult.

Konstigt, jag gillar ju inte alls gult egentligen. Jag passar inte i gult och jag vill inte inreda med gult. Men något är det bara med denna glada färg. Sollängtan kanske? Fast solen är ju inte gul!

När man sätter sig i köket, doftar det timjan och dessa solskensblommor smeker en vintertrött själ på det mest underbara sätt. Vi tackar och tar emot!

Tosca

Minulla on hassu muistikuva yhdestä ensimmäisistä työpaikoistani, Ljungmannin bensapumpputehtaalta Malmöstä, Ruotsista. Olin siellä siivoamassa, työt aloitettiin aamuisin tosi aikaisin. Kahvipaussi pidettiin työmaaruokalassa tai -kahvilassa, sinne tuotiin jostain leipomosta joka ikinen aamu yksi iso toscakakku. En ole ikinä, milloinkaan, koskaan syönyt niin hyvää toscakakkua, en ennen enkä sen jälkeen! Tunnustan nyt, näin vuosien jälkeen, että olin täysin riippuvainen tuosta kakusta. Itse asiassa koko siivousporukka oli. Sitä oli pakko saada joka ikinen aamu. Juu, luitte kyllä ihan oikein. Joka aamu.

Sen jälkeen on elämä kulunut sitä täydellistä toscakakkua etsiskellessä. No, on sitä nyt muutakin tullut tehtyä, mutta joka kerta kun ostan toscakakun, toivon kokevani tuon saman makusensaation. Vaan eipä ole tärpännyt. Olen miettinyt mikä juuri sen kakun salaisuus mahtoi olla. Tuoreus ehkä?

Luin jonkun ihanan bloggaajan juttua (anteeksi, unohdin kuka teistä se oli, saa hihkaista hep kun lukee tämän) josta löytyi linkki tänne josta nappasin toscakakun reseptin ja tein itse. Täytettä täräytin komeasti tupla-annoksen, epäilen nimittäin että tällä on jotain tekemistä tuon superhyvän maun kanssa. Jätin myös pinnan aika vaaleaksi, kuorrutus kyllä oli kypsää mutta ei liian tummaa siis.

Hyvää tuli. Mutta tuliko niin hyvää kuin siitä Ljungmannin bensapumpputehtaan kahvilakakusta? En ole enää varma. En oikein muista mille se maistui. Ehkä aika on kullannut muistot. Pitää varmaan tehdä uusia muistoja, omalla toscakakulla.

Jag har ett roligt minne från ett av mina första arbetsplatser, Ljungsmans bensinpumpsfabrik i Malmö. Jag jobbade där som lokalvårdare, jobbet började tidigt på morgonen. Kafferasten hölls i fabrikens matsal/kafeteria. Från något bageri kom en stor toscakaka alla morgnar och vet ni, jag har aldrig någonsin, varken före eller efter det, smakat en toscakaka så god som den! Såhär i efterhand vågar jag erkänna att jag var helt beroende av den kakan, i själva verket hela städlaget var det. Morgonen var förstörd om inte kakan hade av någon anledning hunnit komma. Alla morgnar skulle vi ha en bit. Ja, ni läste rätt, ALLA morgnar...

Har sedan hela livet igenom, sökt efter den rätta toscakakan. Ja alltså, lite annat har jag ju också gjort, men alla gånger jag har köpt en toscakaka, har jag önskat att nu, nu kanske det smakar så som den gången..Än så länge har det inte lyckats. Vad månne var hemligheten med den goda smaken? Färskheten kanske?

Läste en blogg för några dagar sedan och där fanns en länk till den här sidan, där printade jag ut ett recept på toscakaka. Jag gjorde faktiskt dubbel sats av glasyren, jag tror att det kan delvis vara hemligheten..Sedan hade jag inte kakan så jättelänge i ugnen med glasyren, bara så det blev lite färg. Då är det sådär härligt kladdigt. 

Det blev jättegott. Men blev det lika gott som kakan på Ljungmans kafeteria? Jag vet faktiskt inte. Kanske jag inte längre kommer ihåg exakt hur den kakan smakade. Tiden har säkert förgyllt minnet. Nu är det dags att göra nya minnen, med egen toscakaka.

Valoa myrskyn jälkeen - ljus efter stormen

Herra Flunssa on tullut meille taas kyläilemään. Ensin sairastin minä, perjantaina alkoi tytär valittaa kipeää kurkkua. Viime yönä kuume nousi hänellä korkeammalle kuin milloinkaan, pelkäsin ja soitin jo sairaalaankin. Yöstä kuitenkin selvittiin kuumelääkkeiden avulla, tosin nukkumaan päästiin vasta klo 3 aamulla. Nyt silmät harittavat pahanlaisesti..silti tuntuu että aurinko paistaa vähän lämpimämmin kuin eilen, tytär on kuumeeton (tosin nyt on vuorossa nuha- ja yskävaihe) ja alkaa olla enemmän oma iloinen itsensä.

Kävelin mutkan puutarhassa. Mitä sieltä löytyikään?

 

Miten lohdullinen näky tämä onkaan, elämä voittaa taas pitkän talven jälkeen!

Entä mitä merkittävää tässä kuvassa on? Terassin lattia näkyy!! Se ei ole näkynyt moneen kuukauteen!!
Ehkä tästä kuitenkin selvitään hengissä..

Herr Flunssa är på besök hos oss. Först var jag sjuk en vecka, i fredags började dottern klaga över ont i halsen. I natt var febern högre än hon någonsin haft förut, jag var så rädd att jag ringde till sjukhuset. Natten genomleds sedan med hjälp av värkmedicin, sov gjorde vi dock inte förrän kl 3 på morgonen..Nu är jag otroligt trött. Ändå känns det som om solen skiner lite klarare, dottern är nästan feberfri, har övergått till host- och snuvfasen. Är ändå mera lik sig själv, den glada lilla lärkan. 

Tog en liten tur ut i trädgården. Det knoppas!! Vilken trösterik syn, livet vinner efter all denna snö! Och tänk, terassgolvet syns, den har vi inte sett till på flera månader!! 
Kanske vi klarar oss levande igenom i alla fall..

Kuvia kuvia - bilder bilder

Sain pitkästä aikaa taas ryhdistäydyttyä ja laitettua tuonne nettikauppaan muutamia uusia taidekuva-vaihtoehtoja, käykääpä katsomassa! Hinnat on nyt myös tarkistettu ehdottomasti asiakasystävällisempään suuntaan, joten eikun ostoksille :)  Kuvista on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa: 30x40 cm juliste, 70x50 cm juliste sekä tuloste taidekankaalle, sekin koossa 70x50 cm. Jos haluaisi jonkun kuvista jollekin muulle materiaalille, se onnistuu toki erinomaisesti myös, kannattaa ottaa sähköpostilla vaan minuun yhteyttä! Taidevalokuva on ainutlaatuinen palanen meidän upeaa suomalaista luontoamme! Suoraan kauppaan pääsee tästä ja  tuoteryhmä "Taidevalokuvat". Tervetuloa!!

Fick äntligen tummarna loss och satt in lite nya konstfoto-alternativ till nätbutiken. Priserna är också kollade nu, så det är bara att tuta och shoppa..:) För tillfället finns det tre alternativ: 30x40 cm poster, 70x50 cm poster och 70x50 cm canvas-print. Det går att få ett  konstfoto på nästan vilket material som helst, det är bara att skicka e-post till mig så ordnar vi saken!
Ett konstfoto är en unik bit av vår underbara finska natur! Välkommen in i butiken här och välj varugruppen "Konstfoton". 

Kolumni - kolumnen

Tänään ilmestyi kauppoihin uusin Maalla-lehti. Jos teistä joku on sen jo saanut tai ostanut, luitte ehkä uuden kolumnin sivulla 20. Minähän se siellä kirjoittelin! Sain edun olla ensimmäinen kirjoittaja uudessa kolumnissa, jossa joka kerta eri kirjoittaja tarkastelee maalaiselämää omasta näkökulmastaan. Nyt kaikki lukemaan uutta lehteä..:) Laitan tekstin tähän alle mutta kuva on aika huono, voi olla ettei siitä pysty lukemaan. Kuvaa klikkaamalla saa sen vähän suuremmaksi..

Idag utkom det nya numret av den finska inredningstidningen Maalla (På landet). På sidan 20 finns den nya kolumnen där varje gång en ny människa skriver om livet på landet från sin egen synvinkel. Jag fick den stora äran att vara först ut! Om du har möjlighet att läsa denna tidning, kika gärna vad jag skrev..Texten finns också här nedan på bild, klicka på den så är det lite lättare att läsa. Ingen bra bild tyvärr..

Oranssia ja vihreää - orange och grönt

Mikähän se tämä mahtaisi olla..

Ei, ei se ole tulppaani vaikka siltä vähän tässä näyttääkin..

Kullero? Ei, ei sekään, vaikka sitäkin vähän muistuttaa..tai itse asiassa onhan se, samaa sukua..

Nyt alkaa näyttää tutulta..

Kas, leinikkihän se oli, tuo ihana kevään kukkanen! Ja sen takana näkyy..

Kyllä, ovat ne, koivunlehtiä nimittäin. Sisälle tuotuja parisen viikkoa sitten, lempeän lämmön esille houkuttelemia.

Mukavaa sunnuntaita!

Är det en tulpan? Nej, fast det liknar en ganska mycket..En smörboll då? Nää, eller ja, en släkting är det ju faktiskt..Jamen nu ser jag, det är ju ranunkel! Och bakom dem - små gröna härliga björklöv, intagna för två veckor sedan, framlockade av den ljuva värmen från spisen..

Ha en skön söndag!

Treining inklish

Tänään on hassu perjantaifiilis, sellainen että blogiinkin on kirjoitettava jotain hulvatonta. Koska en nyt saanut omia hulvattomia ideoita, pitää lainata muilta. Suurin osa teistä varmasti taitaa englantia, joten tässä teille juttu, joka saa, jos ei nyt ihan kippurassa hohottamaan, niin ainakin virnistelemään hilpeästi. Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Idag har jag en smått galen fredags"feeling", skulle vilja skriva något riktigt roligt här i bloggen. Kommer inte på något eget så jag lånar. De flesta kan ju i alla fall lite engelska, så här skall ni läsa en text som får er, om inte gapskratta, åtminstone dra på mungiporna uppåt. Ha ett skönt veckoslut!

Irlantilaisen äidin kirje pojalleen - den irländske mammans brev till sin son

Dear Son,

Just a few lines to let you know I´m still  alive. I´m writing this letter slowly because I know you can´t read very fast. You won´t know the house when you come home, we´ve moved.

About your father, he has a lovely new job and has two men under him. The job is cutting the grass at the cementery. 

There was a washing machine in the house when we moved in, but it isn´t working too good now. Last week I put fourteen shirts into it, pulled the chain and I haven´t seen them since. 

Your sister Mary had a baby this morning. I haven´t found out if it´s a boy or a girl, so I don´t know if you´re an aunt or an uncle. 

Your uncle Dick drowned last week in a vat of whisky in a Dublin Brewery. Some of his workmates dived in to save him but he fought them of bravely. We cremated his body and it took three days for the fire to go out. 

Your father didn´t have much to drink at Christmas. I put a bottle of castor oil in his beer and it kept him going till New Years Day. 

I went to the Doctors on Thursday and your father came with me. The Doctor put a small glass tube in my mouth and told me not to open it for ten minutes. Your father offered to buy it from him.

It only rained twice last week, first for three days and then for four days. Monday it vas so windy that one of our chickens laid the same egg four times. 

We had a letter from the undertaker, he said if we don´t pay the last instalment on your Gran within seven days, up she comes.

Your loving mother,

ps. I vas going to send you 10 dollar but I have already sealed the envelope.