Sunnuntaita..

Käykö teille joskus niin että kun avaatte uuden tekstiruudun, kaikki ideat katoavat päästä? Minulle kävi juuri nyt niin. Aiemmin mielessä oli vaikka mitä mistä kirjoittaa ja nyt kaikki katosi..No, yritän saada langan päästä kiinni..

Luvassa oli kuvia vähän yhdestä sun toisesta - aloitetaan vaikka ensin tuosta työnurkan uudistamisesta. Ensin kun piti ottaa kuva, iskikin ujous ja epävarmuus että miltä tämä nyt näyttää muista. Mutta sitten ajattelin että mitä se haittaa, minusta tämä muutos on ihan mahtava! Istun tässä parasta aikaa ja nautin siitä että tila ympärillä on ilmava ja siisti (ainakin pari päivää), on kuin olisin ihan tosiaan saanut työhuoneen! Vähän pelkäsin että nuo hyllyt antavat ahtaan vaikutelman, mutta tapahtuikin outo optinen harha, huone näyttää nimittäin leveämmältä! Kuin tähän olisi ihan tosi tullut yksi pieni huone lisää. Tältä tämä näyttää..

Vielä on suunnitteilla laittaa pitsiä tuohon hyllyn reunaan, siinä on osittain lastulevyt näkyvillä. Sitten on varmaan viisainta laittaa tuohon terävään kulmaan jotain  pehmustetta, muuten tulee kestokuhmu otsaan. Tänään onnistuin jo jysäyttämään pääni siihen kulmaan. Mies keksi myös yhden hyvän idean, nimittäin että voisin hankkia valkoiset mapit, ja sitten vielä pari valkoista koria Ikeasta, mitä enemmän kaikki on rauhallisen valkoista, sitä parempi. Olen tästä tosi iloinen! Näin ahtaissa tiloissa tällainen muutos on iso juttu.

Ja sitten seuraa päivän huumoriosio: jos työtilan näyttäminen ujostutti, niin nyt on aika sanoa hyvästit lopullekin arvokkuudelle. Tässä on nimittäin äidin ja tyttären ensimmäinen ompelutyönä tehty norsu:

Kuten huomaatte, en todellakaan liioitellut, se ON aika oudon näköinen. Mutta mitäs siitä, tytär rakastaa sitä. Kaiken lisäksi se toimii todella hyvin niskatyynynä, yllättävä "sivuhyöty"!

Sitten hieman korttiasiaa. Ilokseni sain laitettua tänään tuonne nettikauppaan uudet taidekuvapostikortit, tässä teille hieman kuvia:

"Lunta ja jäätä"..

"Abstraktia"..

"Luonnollinen"..

Nostalgia..

"Kynttilä"..

ja lopuksi "Ruusu". Olen näistä ihan mahdottoman iloinen, toivottavasti tekin tykkäätte! Käyvät kuten jo aiemmin sanoin, sekä arkeen että juhlaan, itselle tai ystävälle. Oikeastaan pitäisi muutenkin kirjoittaa enemmän vanhanaikaisia kirjeitä ja kortteja, nyt kun sähköpostitse kaikki käy niin nopeasti, on se jäänyt melkein kokonaan. Joskus teininä ja vähän vanhempana kirjoitin vielä ahkerasti ystävilleni kirjeitä, nyt en edes muista koska viimeksi..Tutkijat ovat huolestuneita nuorista jotka kirjoittavat vain tietokoneella eivätkä ollenkaan käsin, että kohta he eivät osaa enää kynällä kirjoittaakaan. Ei se ole mikään turha huoli! Pidetään me huolta siitä että meidän lapsemme osaavat kirjoittaa kauniisti kynällä ja lukea oikeita kirjoja, eikös vaan?

Meille on muodostunut hassu sunnuntai-traditio: tykkäämme kaikki katsoa Strömsö:tä SVT5:lta. Nyt olen huomannut että tekee mieli jotain kivaa syötävää sen ajaksi, ja niinpä teimme tyttären kanssa pikaleipomuksen; leivoimme suklaamuffinseja. Ensin oli tarkoitus tehdä leipä ohjeen mukaan joka oli ihanassa Lantliv-lehdessä mutta sitten tajusin että se ei millään ehdi jäähtyä ajoissa joten piti tehdä ne muffinsit, leipä meni perässä uuniin. Inhoan salamakuvia mutta en yksinkertaisesti jaksanut raijata esille jalustaa joten tässä tällainen "pläjäys":

 

Hih, ovat oikein sävy sävyyn..leipä oli aika..hmm.erikoisen makuista, tosin se ei ollut kunnolla jäähtynyt, uskon että maku paranee vielä. Siihen tuli soodaa joka myös antaa aika erikoisen maun, varsinkin jos leipä on liian tuoretta. Halusin kokeilla sitä koska se vaikutti niin helpolta, ainekset vaan heitetään kasaan ja sitten uuniin. Tässä ohje jos joku toinen rohkea halua kokeilla:

Öh..se suurennuslasi voisi kuulua kaikkien blogiani lukevien vakiovarustukseen..

Pari päivää sitten löysin kirpputorilta hauskan pöytäliinan. Se on oikeastaan ihan kauhea, varmasti kaikki te jotka tykkäätte vaaleasta sisustuksesta, kupsahdatte melkein nurin - mutta tästä tuli mieleen jotain lapsuudesta, siksi minä tykkäsin siitä. Mies kyllä tykkää enemmän vaaleista pellavaisista liinoista joten saapa nähdä kuinka kauan liina on pöydällä, mutta on se ihan kivan näköinen. Minulla on keittiössä pikkuruutuiset punavalkoiset verhot ja yllättävän hyvin tuo liina sopii, varmaan kun siinä on niin paljon tuota punaista.

 

Meillä oli joskus vuonna -75 sellainen kulho jossa oli paljon samanlainen kuvio. Hei, minullahan on itselläkin yksi vähän sen tyyppinen,missäs se...

Tässä! Te jotka silloin olitte lapsia tai no minkä ikäisiä vaan, muistatte varmaan tuon tyylin. Taisivat olla jotain laatutuotteita, olisiko ollut Arabian? No, lapsuusmuistoilla tässä kuitenkin taas mennään. En yritä elää menneessä, mutta nämä 70-luvun jutut vaan ovat niin hauskoja ja aika ihaniakin!

Tällaisia uutisia tänään täältä entisen metsän suloisimmasta paikasta (tänään kävi vinkeä etelätuuli sieltä missä ennen oli tiheä metsä suojana..)..Iloista alkavaa viikkoa, talven hämärästä huolimatta!

Résumé in english: today it was of some reason difficult to start writing, all ideas were gone..but here some pictures (above): first my new working space which I am very happy about. Hopefully I manage to keep it in order a VERY long time! Airy and open and..nice!

Then this very funny elephant what I made together with my daughter. It´s almost little bit embarrassing to show it, but my daughter loves it and that is the most important thing! And it was anyway the first one..just wait and see, soon I will...

Also some pictures of the new artphotocards which I put in to the webshop today. Suitable to feast and everyday, as a gift or to your self!  It´s important to write with a pencil now and then and teach it to our children also, in this times when we all use the computer to write with. So we don´t forget how to use a pencil!

I baked a very funny bread today, there was bier and all kind of different things..little bit special taste, but I think it comes better when it comes little bit older. Made also muffins with my daughter, felt for something sweet to the "afternoon tea".

And finally a table cloth which I found at the local flea market, it reminds me of my childhood at the 70`s. My mother had a pot with same kind of pattern, and I have also one. May be that my husband doesn´t like it so much, he is more for white table cloths, but for some time it can give little bit more colour to the kitchen. Outside it´s almost the darkest time of the year, so let´s enjoy colours! Have a nice week!