Teerenpeliä - orrspel

Anteeksi, oli ihan pakko käyttää tuota otsikkoa vaikka tällä postauksella ei ole varsinaisesti mitään tekemistä kyseisen asian kanssa. Tai mistä minä noista lintumaailman asioista tiedän..linnuista nimittäin nimenomaan on kyse.

Sanon ihan suoraan että en ole kauhean kiinnostunut linnuista, tytär ja mies taas ovat. En myöskään tykkää kuvata lintuja koska ne eivät ole kovin hyviä valokuvamalleja, lentävät vaan pois kun yrittää räpsäyttää. Tai sitten eivät osaa lentää niin etteivät tulisi kuvassa epäselviksi. Ihan ihme kavereita..Juujuu, voi se vika olla kuvaajassakin..Tänään saimme kuitenkin hetken ihastella näkymää jota en kyllä unohda ja jota oli ihan pakko yrittää kuvata, olkoonkin että likaisen ikkunan läpi.

Tytär ne huomasi ensimmäisenä, kaksi teeriurosta (?) korkeassa pihakoivussamme. Koivu on yli 20 m korkea joten linnut keikkuivat aikas ylhäällä.

Mies sanoi että odotetaan, yleensä ne liikkuvat suuremmissa ryhmissä. Eikä kauan tarvinnutkaan odottaa..

Muutamassa minuutissa istui puussa kymmenen teeriurosta (luultavasti, ei näkynyt väri oikein selvästi)! Ihan uskomatonta, olen aiemmin nähnyt vain ehkä korkeintaan yhden ja senkin vilaukselta ja nyt meidän pihapuussa istui kokonainen lauma! Sanoin että noista tulisi varmaan aika mahtava kuva kun lähtevät lentoon ja mies lupasi järjestää sen...

Kuva tuli, ei nyt maailman paras mutta aika hauska silti..ehkä vähän pelottavakin. Oli niin harmaa päiväkin ja sitten nuo isot linnut lehahtivat liikkeelle..Hauska pieni välikohtaus pimeänä päivänä joulukuussa.

Ehkä niistä linnuista pitäisi sittenkin kiinnostua vähän enemmän..muistinpa muuten juuri että asuinpaikkamme nimi on joskus ollut teerisuo. Mielenkiintoinen yhteensattuma..

Nu vet jag faktiskt inte om ordet "orrspel" finns på svenska alls, kanske någon kan säga?? På finska har det i alla fall en dubbel mening, men det går vi inte in på här..för nu handlar det faktiskt om fåglar, orrar (hmm, heter det så?). Jag erkänner att jag är inte särskilt intresserad av fåglar, vare sig att titta på dem eller fotografera dem. Jag har försökt att fota några gånger men aldrig att det blir skarpa bilder. De stackarna fattar inte att de SKALL inte hoppa och flyga omkring utan stå stilla och le vackert - eller okej, det kan vara lite svårt men i alla fall..Idag såg vi dock något som fick mig också att bli intresserad. 

Det var dottern som fick syn på dem först. Det satt två orr-hanar i vår höga (ca 20 m) björk. Grävde fram kameran och tänkte att jag tar nu en bild fast det fick bli genom det smutsiga vardagsrumsfönstret. Mannen sade att nu skall vi vänta, de flyger ofta i större grupper. Och mycket riktigt, på några minuter satt det TIO orrar i björken. Alltså, TIO, kan ni tänka er! Jag har tidigare sett högst en orre och bara i förbifarten och nu satt det ett helt gäng i vår björk! Vilken syn! Jag sade att det skulle säkert bli en häftig bild om man fick dem att flyga iväg samtidigt. Så det fixade mannen, han gick ut och hojtade lite och de stackars fåglarna flög. En bild blev det, inte den bästa kanske men ganska så..dagen var väldigt mörk och dyster så det blev lite skräckis över det hela (fast det inte var meningen). En härlig liten incident en mörk dag i december..

Kanske man skulle vara lite mera intresserad av fåglar i alla fall? Förresten så heter platsen vi bor på ursprungligen orrkärret. Intressant sammanträffande..