sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Ruma ankanpoikanen - den fula ankungen

No niin, tehdään tilaa seuraavalle tekstille, tuota veneen myynti-ilmoitusta ei nyt varmasti ole niin kiva katsella..siirrän tiedot tuonne sivupalkkiin jos joku on asiasta vielä kiinnostunut. Mutta nyt jotain ainutlaatuista ja suorastaan eteeristä.

Olimme nimittäin tänään baletissa. Se oli minun kohdallani ensimmäinen kerta ja odotin kokemusta jännittynein mielin. Kemiöön saapuivat Heli Aallon balettikoulun oppilaat esittämään meille Ruman ankanpoikasen. Musiikin oli esitykseen säveltänyt Bent Fabricius-Bjerre (alun perin Tanskan Kuninkaalliselle Baletille).

En ollut varautunut siihen tunnekuohuun jonka esitys minussa aiheutti. Musiikin ensi tahtien virratessa kuuluville tunsin palan nousevan kurkkuuni. Tämä ei ollut vain tanssittu satu, vaan niin paljon muutakin.



Taustakuvana käytettiin vaihtuvia valokuvia mikä minusta oli upea ajatus ja näytti kauniilta. 


Esitys kesti tunnin ja kotoa olimme kaikkiaan poissa noin pari tuntia. Mutta kun astuin kotiin tultuamme  olohuoneeseemme, tuntui kuin olisimme olleet poissa kokonaisen viikon. En olisi ikinä uskonut että tuo taiteellinen elämys koskettaisi minua näin. Olo on jotenkin ylevä. Siis ei ylpeä vaan ylevä. Ihanaa kokea jotain tällaista! Kiitos balettikoululaisille kun toitte Kemiöön tällaisen hienon elämyksen!

Idag fick vi vara med om något enastående, något som jag aldrig tidigare har varit med om. 

Vi var och såg danssagan Den fula ankungen, Heli Aaltos balettskolas elever uppträdde för oss här i Kimito. Musiken var komponerad av  Bent Fabricius-Bjerre, ursprungligen för Den Kungliga Danska Baletten. 

Jag var inte beredd på hur djupt intryck detta gjorde på mig. När musiken började strömma ut och fyllde salen, kände jag tårarna komma. Detta var inte bara en danssaga, utan så mycket mer.
I bakgrunden användes fotografier, det tyckte jag var speciellt fint. 

Vi var borta hemifrån i ca två timmar sammanlagt men när jag steg in i vårt vardagsrum, kändes det som vi hade varit borta en hel vecka. Jag känner mig som en annan människa. Upplyft på något sätt. Tack alla ni som kom och gav oss en så fin upplevelse, något att minnas länge!
 

1 kommentti:

  1. Baletti on ihanaa, käyn muutaman kerran vuodessa, Helsingissä balettia katsomassa.

    Olin myös Turussa, kun oli tässä keväällä se venäläinen seurue ja esitys oli mahtava,
    vaikka musiikki tulikin nauhalta..:)

    VastaaPoista