keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Ihan pihalla

Ollaan, ja ilolla. En malttaisi olla sisällä ollenkaan (ja sen kyllä huomaa, sängyt jäävät petaamatta, tiskit tiskaamatta)! Aloitin päiväni jo aamuvarhaisella, ennen aamiaista, lykkäämällä vanhemmilta lainassa olevan maitokärryn kallion laelle talomme taakse ja raahaamalla sillä ison lastin kiviä pihalle. Sitten suuntasin noin sadan metrin päähän hakemaan kottikärryllisen hiekkaa. Myöhemmin raahasin lisää kiviä. Tytär myös, urhoollisesti pienellä kottikärryllä lasteja lykäten. Meidän pihalle tehdään nimittäin tomaattipenkkiä jonka reunus tehdään luonnonkivistä muuraten. Muurauksen hoitaa mies. Kuten meidän projektit useimmiten, tämäkin osoittautui odotettua raskaammaksi. Lohduttaudumme sillä että kun se on kerran tehty, siinä on ja pysyy. Muurista kuvia kun se on valmis, mutta tässä teille pihatunnelmia muualta meidän pihapiiristä:






















Kirpputorilta voi tehdä tällaisiakin löytöjä, tämä on hankittu viime kesänä. Sitkeä, kestävä, viihtyy missä vaan, ja kukkii ihanan loistavin kukin. Nimeä en enää muista..






















Ihme kukka, ei kuki enää alkuperäisessä paikassa vaan "tien toisella puolella". Kaipasi ehkä vaihtelua?






















Flammentanz-köynnösruusu. Juujuu, on se, ettekö te näe? Taisi käydä talvella huonosti, voi kurjuus, se kukki niin ihanasti. Pitäisikö se nyt leikata matalaksi, eihän köynnösruusuja yleensä..


















Aluksi en käsittänyt miksi ihmiset manasivat saatuaan näitä puutarhaan  ja kävivät sotaa niitä vastaan lapioin ja hakuin, minä kun olisin ollut niin iloinen jos minulla olisi ollut niitä. No nyt on, ja alan ehkä käsittää miksi..Ovat silti hauskoja, karvapalleroita näin aluksi.






















Tässä toinen karvapallero, liekö mesi maistunut hälle runsain mitoin kun näyttää niin pulskalta?




































Ihania nämä perennat jotka tulevat ihan itsestään joka vuosi, ja ovat niin kauniita, melkein eksoottisen näköisiä.






















Ikean muoviverholle uusi elämä..ennen tässä oli sininen samanlainen, se oli hienostunut ja asiallinen. Tämä on vähän provosoiva mutta positiivisella tavalla ja toistaa hauskasti puutarhan kukkien värejä. Sateenkaari on tipahtanut puutarhaamme..






















Mmm..tuntuuko tuoksu sinne asti?



















Nähdään ja kuullaan taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti