Elokuu on yksi kaikkein ihanimmista kuukausista. Vaikka siihen sekoittuu pieni haikeus sen tajuamisesta, että kesä alkaa kallistua loppuunsa, on se kypsän mehevä ja yleensä ihanan lämmin. Viljapellot ja tienpientareet tuoksuvat, kuu myhäilee taivaalla.
Tänä vuonna luulin jo hetken, ettei sellaista elokuuta tulekaan. Onneksi se kuitenkin palasi. Ja nyt käydään taas uimassakin. Vaikka lämpömittari näytti yöllä +7 oli merivesi kuitenkin lähes +20 astetta. Ehkä tänäkin vuonna jatketaan syyskuuhun asti. Ehkä jopa lyödään edellinen ennätys, joka oli uimista vielä 18.9. Saapa nähdä. Nyt on kuitenkin ihanan lämmintä, juuri niinkuin kuuluukin olla. Ja rannalla, siellä on ihanan tyhjää, kun (melkein) kaikki muut ovat hakeutuneet sisälle. Hei, älkää vielä luovuttako, täällähän on ihanaa!
Det var väl det jag tänkte. Att sommaren var liksom inte alls över ännu. Ett tag verkade det som att det blir inte riktigt en sådan ljuvlig augusti som det brukar vara. Men nu är allt bra igen. Det är varmt och mustigt, det doftar av mogna sädesfält och blommande dikeskanter. Månen lyser hemlighetsfull på den mörka himlen, syrsorna spelar sina stämningsfulla sånger. Och havsvattnet, ja det är underbart varmt. Fast termometerns visade bara +7 i natt, ligger vattentemperaturen på nästan +20 grader! Så vi fortsätter att simma så ofta vi bara kan. Få se om vi kan slå vårt tidigare rekord, då vi simmade den 18.9. Detta var för två år sedan. På stranden är det underbart tyst och lugnt. Så gott som alla har dragit sig inomhus. Hej hallå, kom tillbaka! Här är ju så ljuvligt ännu!
Vielä ON kesää jäljellä...:)
VastaaPoista