torstai 21. lokakuuta 2010

Ennen talviunta

Rauha ja hiljaisuus laskeutuvat puutarhaan..


























































Mitä punaista katajan oksilla pilkistää?

















Yksi upeista katajistamme ei jaksanut enää vaan muuttui ihan ruskeaksi. Sillä on kuitenkin niin strateginen sijainti puutarhassa että sen kaataminen aikaansaisi ikävän ison aukon. Mitä kivaa siis voisi keksiä törröttäville piikkioksille? Ensin tarkoitus oli kuoria oksat puhtaiksi neulasista mutta siihen ei ole aika ja vauhti vielä riittänyt. Mutta entisestä risupehkosta tuli hauska punalyhtypuu. Tarkoitus on kerätä niitä siihen vielä lisää. En ehkä koskaan sytytä lyhtyjä mutta puu näyttää jo paljon iloisemmalta - ihan kuin se olisi vähän piristynyt kun sillä on taas tärkeä tehtävä..Lisäksi punaiset lyhdyt antavat jotain katsottavaa kohta kun värit alkavat olla vähäisemmät. Toisaalta juuri nyt on puutarhassa niin mahtavat värit että ne melkein pystyvät kilpailemaan kesän kukkaloiston kanssa. Sävyt vaan ovat erilaiset, murretut ja luonnolliset. Kuten viime vuonnakin, olen ihan hulluna tähän väripalettiin. En tosin tiedä haluaisinko sen sisälle taloon...
























Kurkottelemme kohti uutta kevättä ja uusia kiipeilijöitä..

















Tein valkosipuleille penkkiä talikolla käännellen ja ihmettelin kun oli niin pinaatin näköisiä rikkaruohoja - kunnes tajusin että nehän ovat pinaattia! Ja minä olin kävellyt niiden päällä..Tässä oli pinaatit alkukesästä, joku oli ehtinyt siementää käytävälle. Keräsimme tyttären kanssa hellin käsin talteen ja söimme salaatin joukossa. Oi, kevät tuli jo..


 





























































Pohjoisen puhuri puhaltelee kylmiä suudelmia kellertävien koivujen hentoihin hiuksiin saaden ne lopulta leijailemaan maahan. Lumi odottaa pilvien tummassa sinessä. Nyt saa talvi tulla.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti