Nytkö se tuli? Kom den nu?

Niin, siis se syksy...vaikka kuinka yritän pitää kiinni ajatuksesta, että elokuu on ehdottomasti vielä kesäkuukausi, ilmassa on jotain...illat ovat viileät, jo melkein kylmät. Aamukaste tekee kaikki paikat kosteiksi ja yöllä on pimeää.
Ei se haittaa. Minä olenkin enemmän sellainen loppukesäihminen. Tahti alkaa rauhoittua, mieli ja ruumis lepää kun ei enää tarvitse elää niin kauhean voimakkaasti. Uimaan haluaisin kyllä vielä päästä, mutta pari viikkoa sairastettu flunssa vei sekä voimat että rohkeuden pulahtaa viileisiin vesiin. Jos tulisi vielä se intiaanikesä? Tosi emme kai me voi vaatia enempää, kun jo näin hienon kesän saimme, aurinkoa melkein taukoamatta toukokuusta lähes tähän asti!

Tytär jatkaa kotikoulussa, nyt aloitettiin jo neljäs luokka. Oltiin kyllä sovittu, että kesälomaa voidaan jatkaa syyskuun alkuun, jos niin halutaan. Toisin kuitenkin kävi. Kun hain koululta vinon pinon uusia ihania kirjoja, tytär halusikin aloittaa niiden parissa aherruksen tänään, kuten muutin täällä Kemiössä. Niinpä vieressäni ahkeroi nuori neiti, opiskellen viljalajeja ja muuta kiinnostavaa yllin kirjasta. Äidinkieli on jo "korkattu". Tästä se taas lähtee. Loma ja vapaus ovat ihania, mutta ihmiselle tekee hyvää kun elämässä on rutiineja.

Ja, hösten alltså. Hur jag än försöker hålla fast vid tanken att augusti ÄR en sommarmånad ännu, är det något i luften...Kvällarna är kyliga, det blir mörkt om natten, daggen väter allt så man blir alldeles blöt om fötterna när man går ut...
Det gör egentligen ingenting. Jag är faktiskt en sensommarmänniska. Både kroppen och själen lugnar ner sig när man inte behöver LEVA så hemskt intensivt mera. Om det är något som jag skulle vilja fortsätta med så är det simmandet. Får se hur det går med det. Förkylningen gjorde ett långt avbrott i rutinen och nu känns det svårt att ta sig i vattnet igen. Egentligen kan vi ju inte begära mera. Solen har skinit nästan oavbrutet sedan maj. Kan en sommar bli bättre?

Det sitter en liten hemskole-elev här bredvid mig. Vi hade kommit överens om att börja skolan först i september, men när jag igår hade hämtat hem en stor härlig hög med pinfärska böcker från skolan, ville hon börja genast. Så nu har vi börjat samma dag som alla andra. 

Det är skönt att vara vild och ledig under sommaren. Men människan behöver rutiner, så är det bara. Nu kör vi igång!

Keltaisesta tuolista ja vähän muistakin väreistä - Om den gula stolen och lite andra färger

Olen tällä viikolla tuhlannut useita minuutteja, ettenkö sanoisi tunteja kallisarvoista elämänaikaa etsiessäni kameran akkulaturia, joka tuntui kadonneen siihen kuuluisaan mustaan aukkoon, jonne aina silloin tällöin jotain häviää täällä meillä. Se ei kuulkaa ole ollenkaan mikään naurun paikka, kun työssään kameraa käyttävältä ihmiseltä lähtee laturit litomaan. Aloin jo otsa hiessä miettiä, että täytyykö minun ihan tosi mennä ostamaan uusi laturi, ei kai se VOI hävitä niin perusteellisesti????

No, tänään se onneksi sitten löytyi, härpäkelaatikosta jonne olin jo kerran katsonut. Laturi oli kuitenkin ovela, se oli kääntänyt minulle selkänsä, niin etten tunnistanut sitä, luullen sitä aivan joksikin muuksi.

Ei uskoisi että yhden laturin löytyminen voi tehdä ihmisen niin onnelliseksi. Jopa siinä määrin, että teki mieli tehdä pieni kierros kotona ja kuvata teille vähän värivitamiineja. Minulle tulee ihanista väreistä NIIN hyvä mieli, toivottavasti teillekin!

(På svenska nedanför bilderna)

Den här veckan har jag slösat värdefull livstid åt att söka efter kamerans batteriladdare. Hur KAN en sak bara försvinna sådär?? När man jobbar med bilder och behöver kameran nästan dagligen, är det minsann inte alls roligt när batterierna börjar ta slut...nåja, som tur är hittade jag laddaren idag. I en låda som jag redan tittat i för några dagar sedan. Laddaren var slug, den hade vänt mig ryggen och försökte se ut som en adapter istället. Det funkade en gång - men inte två, så nu är det full fart på kameran igen! 

Blev så lycklig av fulla batterier så jag tog en runda här hemma för att ge er en liten färgvitamininjektion. Jag blir så glad när jag ser alla dessa underbara färger, hoppas du också blir det!

Kirppisvahdin mietteitä - några ord från loppisvakten

Eh, en tiedä osaanko enää edes kirjoittaa tänne, sen verran on taas aikaa kulunut...istun flunssaisena (juu, kivaa kun on vielä kesähelteet) terassilla ja yritän saada selkoa auringossa kiiltelevästä läppärinäytöstä. Jaa miksi en mene sisään missä näkyykin paremmin? No, se on tuo kirppis nähkääs.

Meillä on ollut heinäkuun alkupuolesta pieni kirppis tuossa 150 metrin päässä pikkuisessa mökissä, joka sekin on myynnissä (ks vanhempi postaus täällä blogissa jossa kuvia mökistä). Asumme niin monen mutkan takana, että oletimme, ettei tänne kovin moni tule, hyvistä kylteistä huolimatta. Taisimme olla väärässä, koska ihmisiä on käynyt ihan kiitettävästi. Nyt ilmeisesti alkaa suurin loma-aalto kuitenkin olla ohi, koska tahti on huomattavasti hiljentynyt. Koska kuitenkin kirppis on nyt auki, pitää olla silmä tarkkana, josko sinne hurahtaa auto. Jostain syystä ne ohi hurahtavat autot ovat vaan niin hiljaisia, ettei ääntä tahdo sisälle kuulla, joten jotta en tulisi ihan sekopäiseksi korvien höristelystä, päätin siirtyä pihalle koneeni kanssa. Muuten ihan kivaa, mutta kun flunssa viihtyisi paremmin vaaka-asennossa, niin ottaa vähän voimille tämä kykkiminen...

Kesä on ollut ihana kesämäinen, en usko että voimme tänä vuonna valittaa ainakaan siksi, ettei olisi ollut riittävän lämmintä ja aurinkoista. Ja vielä vaan jatkuu, elokuu on yleensä se paras kuukausi :) Uimassa on käyty lähes päivittäin toukokuun lopusta saakka, välissä on ollut pari sinilevä-päivää sekä muutama kylmä päivä jotka ovat jääneet väliin, mutta muuten on menty huonommassakin säässä. Tai no ei kipeänä tietenkään, muu perhe on käynyt nytkin. Uiminen kuuluu kesään ihan ehdottomasti, en usko että edes tuntuisi kunnolla kesältä, jos ei sinne veteen olisi päässyt. Ei ole mitään valittamista, ehdottomasti. Tai jos nyt jotain, niin puutarhan kukkaset eivät ole oikein jaksaneet kukoistaa niin hyvin kun on sitä vettä tullut niin vähän ja tämä laiska emäntä ei ole jaksanut keinokastella kovinkaan ahkerasti...Onneksi on kasveja jotka pärjäävät vähälläkin vedellä, kuten nämä ihanat laventelit.

Ollaan taas kuulolla. Miten teidän kesänne on mennyt, kertokaahan ihmeessä :)

Eh, jag är inte riktigt säker om jag minns hur man skriver i bloggen numera, det har ju liksom blivit en lång paus..sitter förkyld ute på terassen och försöker se vad det står på dataskärmen. Det blänker så i det klara ljuset. Varför jag sitter ute? Jo, det är loppiset förstår ni. 

Vi har, som ni kanske har märkt, haft ett litet gårdsloppis i en liten stuga ca 150 meter från vårt hem. Vi bor så otroligt avsides att vi tänkte att det kommer säkert ingen, men där hade vi fel. Tack vare bra skyltar, semestertider och härliga nyfikna människor har det varit ganska många som besökt loppiset. Nu märker man dock att det börjar dra ihop sig till arbete igen, eftersom det är så lite trafik hitåt. Men, nu är det veckoslut och vi tänkte prova ännu att ha öppet. Problemet är bara, att man måste hålla ett öga på vägen hela tiden, bilarna är numera så väldigt tystlåtna att man inte alls hör när de smuger förbi. Därför valde jag att sitta ute med datorn för att kunna höra bättre om ifall att det kommer kunder. 

Tänk förresten vilket knasigt ord "förkyld" är i dessa tider. Hur i hela fridens namn kan man bli f ö r k y l d  i denna hetta??? Roligt är det absolut inte och tid verkar det ta, känner mig helt däckad. Annars kan man absolut inte klaga på sommaren, det har varit varmt och soligt nästan nonstop sedan maj, nej april nästan. Vi har simmar oavbrutet sedan slutet på maj, och det är inte illa med tanke på finskt sommarväder. Några enstaka dagar har fallit bort pga för mycket blåalger i vattnet, riktigt kallt och ja, förkylning, men annars är det varje dag som gäller. Ingen sommar utan simning säger jag bara!!! Få se hur länge vi kan fortsätta, rekordet har hittills varit 18 september :)

Om man nu skall klaga på något så är det väl att trädgården har lidit av torkan. Har inte orkat springa omkring med vattenkannan så ofta som hade behövts så...tur att det finns växter som klarar sig med mindre, som den underbara lavendeln till exempel!

Vi hörs igen! Hur har er sommar varit, berätta gärna :)

Merimaalauksia Tall Ships Races-tapahtumassa - Marina målningar på Tall Ships Races

Tähän väliin taas pieni tiedotusluontoinen asia: jos olette menossa Helsinkiin ihastelemaan upeita isoja purjelaivoja Tall Ships Races-tapahtumaan, käykääpä samalla katsomassa miestäni John Sycholdia ja hänen merimaalauksiaan. Löydätte hänet teltasta telakan alueelta, Lighthouse nosturin suunnalta. Hän on paikalla tänään klo 12 eteenpäin, ke-la klo 10 aina iltaan saakka. Uljaita laivoja tiedossa, niin satamassa kuin maalauksissakin!

Ett litet meddelande här emellan: om ni är på väg till Tall Ships Races i Helsingfors, besök gärna också min man John Sychold som är där med sina marina målningar. Hans tält skall finnas någonstans nära Lighthouse kranen, idag från kl 12 och ons-lör från kl 10 och fram till kvällen. Majestätiska stora segelskepp, både i hamnen och i målningarna!

Kirppis on avattu! Loppiset har nu öppnats!

Jahas, jos vähän pyyhkisi pölyjä tästä blogista ja kirjoittaisi muutaman rivin...kesä on täydessä vauhdissa ja kaikkialla tapahtuu. Näin myös meillä. Olen pitkään jo haaveillut kotikirpputorin pitämisestä ja nyt on haaveesta tullut totta! Ihan kotipihalla ei kirpputori ole, mutta naapuripihalla kuitenkin :) Edellisen postauksen pikkumökki - joka edelleen kaipaa uusia omistajia - on tilapäisesti muunnettu kirppikseksi, josta olette nyt tervetulleita tekemään löytöjä! Tarjolla on aarteita kotiin ja puutarhaan, taidetta ja oman yritykseni eli Laura´s Vintagen kierrätystuotteita: lasten mekkoja, pehmoleluja, liitutauluja, koruja, koristetyynyjä, tilkkutäkkejä...
Avoinna on tarkoitus pitää silloin kun olemme kotona 10-18. Jos olet tulossa kauempaa, kannattaa laittaa vaikak tekstiviesti ja varmistaa että olemme paikalla, numeroon 0400-714508. Kemiönsaari on muutenkin oikein kiva kesäreissukohde, joten eikun lämpimästi tervetuloa!

Tänkte komma och damma av lite här, det är ju riktigt skamligt att jag inte har skrivit...nåja, gnäll hjälper inte här så..Ville komma och berätta att vi nu har öppnat ett sommarloppis i den lilla stugan som fortfarande söker nya ägare (se postning nedan). Jag har ju alltid drömt om att ha ett gårdsloppis/gårdsbutik för mina saker och nu har jag ett! Ni är varmt välkomna att fynda saker till hemmet, bekanta er med intressant konst och Laura´s Vintage återvinningsprodukter såsom barnkläder, mjukisdjur, smycken, kuddar, lapptäcken med mera. Öppet försöker vi ha de dagar vi är hemma kl 10-18. Om man vill komma långväga ifrån, kan det vara bra att slå en signal på 0400-714508 eller skicka ett textmeddelande och kolla så vi säkert är på plats. Kimitoön är annars också ett mycket trevligt mål för en liten sommarresa så - VÄLKOMMEN!

Tervetuloa näyttelyyn! Välkommen på utställning!

Miehelläni Johnilla on meneillään taas hieno näyttely, tällä kertaa Hangossa. Eli tässäpä tietoja:

Mannen har åter en jättefin utställning på gång, denna gång i Hangö:


John Sychold
Meri- ja purjelaivamaalauksia
Målningar av hav och segelskepp
29.4-18.5
Hangon Kirjaston galleriassa
Galleriet i Hangö Bibliotek
Kirjaston aukioloaikoina
På bibliotekets öppettider

Lämpimästi tervetuloa!
Varmt välkommen!

Valkenee - Det ljusnar

(Svensk text nedanför bilderna!)

Blogissa on taas vallinnut hiljaisuus jonkin aikaa. Tiedän, että moni ystävänikin lukee tätä ja saattaa olosuhteet huomioon ottaen ihmetellä tekstin kepeää olemusta. Koska jokainen meistä kuitenkin suojelee yksityiselämäänsä jossain määrin, (vaikka kotiasioista kirjoittaakin), sanon vain lyhyesti että maaliskuu on perheemme osalta ollut surun kuukausi. Läheisteni toivomuksesta en kuitenkaan voi kirjoittaa enempää, koettakaa vain ymmärtää. Surusta huolimatta on elämää kuitenkin jatkettava ja välillä tuntuu hyvältä kirjoitella kepeistä asioista, koska elämässä on myös paljon kaunista ja hyvää. Siispä, tänään asiaa - yllätys yllätys - rakennusprojektistamme.

Kun sain tyttären huoneen ja oman työhuoneeni siihen kuntoon, että tavarat saatiin roudattua sisälle, tuli remonttilässähdys. Olohuoneen kittaus ja maalaus jumittui, eikä edennyt millään. Muovi erotti talojen osat toisistaan ja aloin jo hetkittäin ajatella että tähän tämä jäi, en saa olohuonetta millään valmiiksi. Onneksi kuitenkin löytyi se "kissa vieköön"-henki ja TADAA!!! Nyt on olohuone valmis!! Tai no, muutama lista ja muuta pientä vielä puuttuu, mutta ei se haittaa, suurin työ on kuitenkin tehty!! Laiskuus iski kuitenkin kuvausvaiheessa niin, etten millään jaksanut etsiä jalustaa kameraan, niinpä tässä kaksi "räpsyä". Olisin tietenkin voinut odottaa näiden kuvien julkaisemisen kanssa ja ottaa oikein kunnon kuvat mutta a) huone ei todennäköisesti ole noin tyhjä kovinkaan kauan (sinne on nyt jo hiippaillut huonekaluja ja koira leluineen) ja b) en vaan kertakaikkiaan malttanut enää olla näyttämättä tätä!!! Höperöä, tiedän, mutta who cares!!! Voisin jopa jäljitellä tyttären esimerkkiä joka on nyt muutaman päivän ajan laukannut pitkin taloa ja hihkunut "JEEE, meillä on OLOHUONE!!!!!

Siis olihan meillä olohuone aikaisemminkin, mutta nyt meillä on UUSI olohuone. Ja se on niin valoisa ja valkoinen että alan ehkä jakaa mahdollisille vieraille aurinkolaseja ovensuussa, jotteivät täysin sokaistuisi :)
Huonetta oli vaikea saada mahtumaan kuvaan. Ei siksi että se nyt niin järkyttävän suuri olisi, vaan ehkä minulla ei ole juuri tähän kuvaukseen sopivaa objektiivia. Mutta saatte nyt kuitenkin jonkin käsityksen. Olen niin iloinen että homma on nyt tehty!!! Ehkä ei laitetakaan tänne enempää huonekaluja??

Det har varit tyst här igen ett tag. Eftersom jag vet att det är många av mina vänner som också läser bloggen (och kanske undrar varför jag kan skriva glada texter här), vill jag kort säga att mars månad har varit en sorgens månad i vår familj. Mer än så kan jag tyvärr inte säga, pga mina närmastes önskan, ni får försöka förstå bara. Trots sorgen måste livet ändå fortsätta och emellanåt är det skönt att skriva om lätta och glada saker. Det finns ju så mycket vackert också här i livet. 

Därför handlar dagens postning om - surprise surprise - om vårt renoveringsprojekt! Efter att i början på året ha målat färdigt dottern rum och mitt arbetsrum och lyft in grejerna, slogs jag av renoveringströttan. Vardagsrummet stod där med sina bruna spånskivsväggar och jag började nästan tro att det blir aldrig färdigt. Fick liksom bara inte tummarna loss. Som tur är, hittade jag i början på förra vecka "nä nu katten-andan" och nu, NU är vardagsrummet målat och färdigt!!! Lite listor och små detaljer kvarstår men det gör inget. Det största arbetet är nu färdigt, TJOHOO!!!

Latheten slog till när jag skulle fotografera, orkade inte leta reda på stativet, så ni får ursäkta bildkvaliteten. Dessutom har jag inte riktigt rätt objektiv för att fota rummet, det går liksom inte att få rummet på en bild. Men ni får säkert någon uppfattning i alla fall. Kunde/ville inte vänta längre med att ta och visa bilderna, dels för att a) rummet snart är fullt med möbler och ser inte likadant ut mera och b) kunde liksom bara inte hålla mig längre. Ville dela glädjen med er! Dottern har i flera dagar galopperat runt här och skrikit "JEE, vi har ett vardagsrum!!!! Känner för att följa hennes exempel :) Här är det nu så vitt och ljust att jag planerar att dela ut solglasögon till eventuella besökare för att de inte skall bli totalt bländade...

Kanske man förresten skulle lämnat rummet sådär tomt, utan möbler...?