Vasara ja nauloja...Hammare och spikar...

En malta enää olla kertomatta teille meidän uudesta jännittävästä projektista - meillä nimittäin remontoidaan ja rakennetaan! Tai vielä tällä hetkellä vain remontoidaan, koska rakennuslupaa pitää vielä odottaa.

 Meille ominaiseen tyyliin päätimme sitten aloittaa hommat näin syksyn "korvalla", sehän lisää jännitystä mukavasti. Kun puolet katosta on riisuttu alastomaksi, on oikein mukavaa seurata lähestyviä tummia pilviä ja arvuutella, sataako kohta kovin vai kaatamalla. Se on myös oikein mukavaa, kun kesken elokuvan katsomisen alkaa katon läpi virrata vettä melkein suoraan teekuppiin. Se pistää kummasti vauhtia koko perheeseen, yhden paetessa keittiöön melkein paniikissa, toisen rynnätessä etsimään tyhjää ämpäriä ja kolmannen kiivetessä tikkaita pimeälle ullakolle. Sillä valoa, sitähän ei katon läpi iltasella tule, vaikka vettä tuleekin.

Nämä "vuoto-ongelmat" oikeastaan käynnistivät koko tämän projektin. Kattomme on tehty ihanista, vanhoista kattotiilistä, jotka tässä reilun kymmenen vuoden aikana ovat kauniisti sammaloituneet. Ne ovat olleet oikein sopivat meidän kierrätyshenkisen perheemme katolle.

Kaunis ulkonäkökään ei ole kuitenkaan auttanut pitämään meitä täysin kuivina. Vuosi vuodelta ovat ongelmat pahentuneet ja tulleet näkyviin varsinkin kaatosateella. On siis tullut aika sanoa hyvästit ihanalle vanhalle katolle ja vaihtaa se ei niin ihaniin pelteihin. Vähän lohduttaa, että nekin ovat kierrätettyjä, hyväkuntoisia kuitenkin.

Tässä on elämäni raunioina - eikun anteeksi, nämähän olivatkin siis vanhoja kattotiiliämme. Rakennusmies on saanut purkaa tuntojaan heittelemällä yhden kerrallaan alas. Melkein harmittaa etten saanut itse tehdä tuota hommaa. Sen sijaan pääsen jossain vaiheessa kärräämään näitä sirpaleita pitkin pihaa, joka on kaivinkoneiden ja kuorma-autojen jäljiltä hieman vetelä...

Puolet katosta on tällä hetkellä valmiina uusia peltejä varten, ne varmasti pääsevät paikoilleen ensi viikolla. Sekavan näköistä, mutta hyvin toimivaa ja turvallista. Onneksi minun ei kuitenkaan tarvitse kiipeillä tuolla, siitä ei toden totta tulisi mitään. Takertuisin johonkin lankkuun ja minut saisi kammeta väkisin alas kangistuttuani kauhusta. En nimittäin ole kiipeilijätyyppiä. Onneksi rakennusmies on, hänellä ei paljon päätä huimaa, huh..

Kaunis vaalimani pihanurmikko on kadonnut jonnekin, kaivinkoneen riehuttua täällä. Hassua muuten, että alun perin ei nurmikkoa istutettu ollenkaan, se vain kasvoi itsestään. Kun jaksoin vain leikata alun karheaa kasvustoa, nurmikko kasvoi ja kaunistui itsestään. Nyt se joutuu tekemään saman tempun uudestaan, tai ehkä sitten ensi vuonna. Harmaa teltta on tilapäinen suoja kaikensorttisille laudoille ja lankuille, jotka toivottavasti kohta pääsevät vaaka-asennosta pysty-asentoon. Arvaamattomat syyssäät pakottivat tekemään tuollaisen hökötyksen keskelle nurmikkoa. No, nurmea onneksi on näkyvillä vähän ehjempänä tuolla alempana...

...nimittäin kasvimaalla! Hmm, muistin juuri että perunat ovat vielä nostamatta...Äh, tekemättömiä töitä tuntuu olevan joka puolella.

Remontin ja rakentamisen keskellä eläminen vaatii norsun hermoja, eikä se ole helppoa kun on tällainen huolehtijatyyppi kuin minä. Projekti on kuitenkin tuonut esiin nyt jo monia positiivisia puolia, muun muassa se on paljastanut, että mieheni onkin tosi taitava rakennushommissa! Yhtäkkiä minulla on myös ihan uusi perspektiivi sisustuslehtiin ja niiden lukemiseen. Vielä muutamia viikkoja sitten luin niitä ammattisyistä, pysyäkseni ajan hermolla sisustustrendien suhteen. Nyt luen niitä kerätäkseni ideoita talon laajennusosaa silmällä pitäen. Odotan myös kovasti saavani vihdoinkin oman työhuoneen, jonne voin piilottaa kaikki sata kangaslaatikkoa, tietokoneen sekä muut työhön ja harrastukseen (jotka ovatkin sama asia) liittyvät härpäkkeet.

Ehkäpä tästä siis tuleekin jatkossa rakennus- ja remonttiblogi? Kuka tietää. Onhan elämässä toki muutakin. Kai. Sitä paitsi kaiken pakollisen sotkun keskellä on muistettava kiinnittää huomiota niihin pieniin kauniisiin juttuihin. Kuten vaikka tällaisiin:

Mukavaa viikonloppua täältä työmaalta siis! Toivottavasti ensi viikolla minulla on jo uutisia luvasta!

Oj hjälp, nu blir det mycket text, ni får försöka para ihop bilderna ovan med texten här nedan :) 
Här är det stora planer på gång - vi håller på och renoverar och skall bygga till! Än så länge är det bara renovering som gäller, bygglovet skall upp för behandling i nästa vecka, hoppas jag. Men det finns mycket att göra redan nu.

Taket i vårt hus byggdes för ca 13 år sedan av underbara gamla taktegel, som tyvärr med tiden har börjat släppa in vatten. Därför, med stor sorg, har vi nu beslutat att byta till ett plåttak. Inte alls lika personligt, men lyckligtvis är det också återanvänt, men i gott skick. Det tröstar lite. Huvudsaken är att det inte regnar in längre, det är liksom inte alls charmigt...

Nu ligger det fullt med krossade tegelbitar på bakgården, vår byggare har fått utlopp för alla sina aggressioner, om han nu skulle ha råkat ha sådana.. Jag nästan avundas honom lite, skulle gärna ha slängt ner tegel själv också. Men är man så dålig på att klättra som jag, är det nog bäst att hållas på marken. Annars hade man fått kalla på brandkåren för att få ner mig, efter att jag skulle ha klängt mig fast vid närmaste planka. Jag kommer att få min beskärda del av tegel dock. Hela gårdsvägen är mjuk och lerig efter grävmaskinen och lastbilen som varit här, vi skall försöka rädda situationen med tegelkross. Just nu är det nästan omöjligt att komma till oss utan att sjunka ner i lervälling. 

Min vackra gräsmatta, som faktiskt vuxit upp utan ett enda planterat gräsfrö, har nu fått ge vika för brädor och plankor inplastade i ett grått tält. Nåja, det kommer en nu vår, då jag hoppas att alla "högar" skall vara borta, dvs stå upprätt innanför väggar och så. Man kan ju titta mot grönsakslandet istället, där är gräset grönt och vackert. Aj, jag kom just på att jag har inte tagit upp potatisen ännu. Vart man än ser, är det något ogjort (suck). 

Denna projekt har redan fört med sig mycket positivt. Till exempel har det visat sig att min man är duktig på byggarbete. Jag har också fått ett helt nytt perspektiv på att läsa inredningstidningar. Innan var det enbart för jobbets skull, för att hänga med i inredningstrender. Nu samlar jag idéer och inspiration till de nya kvadratmetrarna, som förhoppningsvis snart finns att tillgå. Jag skall äntligen få ett eget arbetsrum, där jag kan gömma alla hundra lådor  med tyger, min dator och andra tillhörande mackapärer. Toppenhärligt!

Att bygga och renovera kräver nerver. Ibland måste man se över allt stök och titta på det lilla och vackra. Som en blomma till exempel. 

Nästa vecka har jag förhoppningsvis nyheter om bygglovet. Nu önskar jag er ett trevligt veckoslut!

Juttu Maalla-lehdessä! Artikel i tidningen Maalla!

Heips! Ajattelin tulla pikaisesti raapustamaan (tai ehkä pitäisi sanoa näpyttelemään) tänne pari riviä. Hengissä ollaan edelleen, tämä blogiin kirjoittaminen vaan jostain syystä tökkii. Elämä on niin täynnä tapahtumia juuri nyt, ettei blogi-paralle jää oikein aikaa. Täällä kotona on edessä isoja mullistuksia, mutta niistä sitten joku toinen kerta. Kivoja juttuja kuitenkin tiedossa, ainakin minusta :)

Tänään halusin kuitenkin tulla kertomaan, että uusimmassa Maalla-lehdessä on kirjottamani ja kuvaamani juttu ystäväni Hilkan kotoa. Ehkä jo olette jutun lukeneetkin, jos kyseisen lehden lukijakuntaan kuulutte. Mukavaa alkavaa syksyistä viikkoa!

Hej på er! Tänkte komma kort och knappa in några rader...här lever vi och mår bra, livet är bara så fullt med allt möjligt just nu att stackars bloggen blir lidande. Men jag ville komma och berätta för er att i den nyaste Maalla finns en artikel som jag skrivit och fotat, det är från min vän Hilkkas hem. Kanske ni har redan läst artikeln? 

Det är mycket på gång här hemma just nu, riktigt spännande saker - men mer om det en annan gång! Nu vill jag bara önska er en härlig höstvecka men förhoppningsvis mycket sol!

Lisää Helsinkiä - Mera Helsingfors

Lupasin teille vähän lisää kuvia tuolta meidän pääkaupunkireissulta. Kun työt oli hoidettu, oli huvien vuoro. Ja kirppishiiriä kun ollaan, pitihän sieltä citystäkin löytää joku paikka...

Svensk text längst ner den här gången!

"Jäykkiä nämä kaupunkilaiset", tuumasi Elli maalta. Jaaha, tämä taisikin olla UFF:in mallinukke...Mahtava iso vaatepuoti oli, mutta hassua huomata, että hinnat ovat kovemmat kuin maalla. Mieleen jäi kaivelemaan kaksi ihanaa täkkiä, joita en hetkellisessä säästeliäisyydenpuuskassa sitten ostanut. Mahtaisivatko he lähettää ne minulle postissa?? Tyttärelle löydettiin muutama kiva vaate. Ajatella, että hänelle voi jo etsiä naistenosaston s-kokoa. Mihin katosi minun vauvani??

Seuraavaksi vuorossa oli kohde, jota varsinkin tytär odotti innolla, itselläni oli hieman sekalaiset tuntemukset. Mies evästi hyvällä neuvolla: lähde lapsen avoimin mielin liikkeelle, ilman ennakkoajatuksia.

Ja paikkahan oli Nykytaiteen museo Kiasma. Kokemus oli kieltämättä hyvin mielenkiintoinen. Positiivista elämystä lisäsi nähdä lapsen innostus kaikkeen, mitä oli nähtävänä. Hän tuumi, että tavallinen museo olisi hänestä tylsä paikka, kun kaikki on niin vanhaa. Täällä sen sijaan oli kaikki uutta ja nuorekasta. Osa oli todella kiinnostavaa ja kaunistakin, mutta joukkoon mahtui myös paljon sellaista, mikä ei meikäläisen ymmärrykseen oikein mahtunut. No, ei tarvinnutkaan mahtua. Tässä muutamia kuvia niistä jutuista, joita sentään ymmärrettiin:

 

Kolme vuotta vaatinut  - virkattu - poliisiauto...

Sienestäjän toiveuni - tai ei ehkä sittenkään..??

Jos et ole vielä Kiasmassa käynyt, niin voin kyllä suositella, vaikka en varsinaisesti nykytaiteen ystävä olekaan. Jo rakennus itse on mielenkiintoinen. Museokauppa oli myös houkutteleva paikka, meillekin tarttui mukaan kauan haaveilemani jääkaappirunous-magneetit, hauska pyöreitä kuvia leikkaava leikkuri, sekä kauniita tarroja.

Kulttuuriannoksen jälkeen suuntasimme väsynein jaloin kohti Kamppia, jossa ehdimme ajaa rullaportailla edestakaisin ennenkuin hyvillä mielin suuntasimme kellariin, josta kaukoliikenteen bussi vei meidät kotisaarelle takaisin. Kummallekin jäi hyvä mieli matkasta - mutta kyllä oli kiva tulla takaisin kotiinkin!

Här kommer den lovade  bildkavalkaden från vår Helsingfors-resa. Efter att arbetsdelen var avklarad, var det dags för det roliga. Först måste vi ju förstås hitta något loppis, ett stort och mångsidigt UFF fanns på promenadavstånd. Provdockorna såg väldigt levande ut, tyckte Eleonora. Vi hittade några fina kläder till henne bland damernas s-storlekar. Hjälp, vart har min lilla baby försvunnit?? Det retar mig såhär i efterhand att jag pga plöstligt spariver lämnade två härliga täcken där. Höh, borde ha köpt dem i alla fall...

Sedan var det dags för lite kultur, vi styrde stegen på Moderna konstens museum Kiasma. Jag hade lite blandade känslor inför detta besök, är egentligen ingen vän av modern konst. Det var dock intressant och det var härligt att se dotterns iver och intresse. Hon menade att ett vanligt museum skulle ha varit tråkigt, eftersom allt där är så gammalt (?!?). Här var allt nytt och annorlunda. En del förstod vi oss inte alls på, men det gör ju inget. Bilderna ovan visar något som vi förstod. Jag kan rekommendera ett besök på Kiasma, själva byggnaden är också intressant att se på. Nu kan vi också säga att vi har sett hur den virkade polisbilen ser ut i verkligheten. Man måste nog vara lite knäpp för att ge se in i ett sådant projekt. Tre år tog det för konstnären att göra något som ser ut precis som de riktiga bilarna! 

Dagen i huvudstaden var rolig och intressant, men det kändes ganska skönt att få sätta sig på bussen hemåt. Fötterna ropade på hjälp och huvudet var fullt av intryck. Men roligt, det hade vi verkligen!

Työtä ja huvia Helsingissä/Nytta och nöje i Helsingfors

Keskiviikkona käytiin tyttären kanssa Helsingissä yhdistetyllä työ-opinto-humputtelumatkalla. Oli oikein kiva tyttöjen reissu. Matkan ensimmäinen kohde oli uusi yhteistyökumppani Eerikinkatu 7:ssä, nimittäin upean persoonallinen Paloni-myymälä. Siellä iloinen Minna Särelä pitää putiikkia, josta löytyy 80 suunnittelijan töitä. Olen ylpeä saadessani nyt kertoa, että Laura´s Vintagen kanavatyötyynyt kuuluvat nyt näiden joukkoon!! Jos siis liikutte Helsingissä tai jopa asutte siellä, suosittelen käyntiä Palonissa, sieltä löytyy vaikka mitä kiinnostavaa!! Tässä muutamia kuvia:

 

Mitä muuta Helsingissä teimme - siitä sitten seuraavassa postauksessa :)

I onsdags var jag och dottern på en kombinerad nytta-med-nöje-resa till Helsingfors. Det var en mycket lyckad "flickornas dag". Först gick vi till Paloni på Eriksgatan 7, min nya samarbetspartner! Paloni ägs av Minna Särelä och i hennes butik finns 80 olika designers produkter. Jag är jättestolt över att jag och mina Vintage-kuddar gjorda av gamla stramaljarbeten får vara bland dem! Om ni besöker Helsingfors eller rentav bor där, rekommenderar jag ett besök i den här butiken. Man kan hitta massor med spännande saker där!

Vad gjorde vi annars i huvudstaden? Det skall jag berätta nästa gång!! 

Kilpailu! Tävling!

Jotta ette luule minun kadonneen kartalta kokonaan, päätin päivän piristykseksi pistää pystyyn pienen kilpailun. Sattui nimittäin niin mahdottoman hyvä arvoitus kohdalle, jota saatte yrittää ratkaista. Tarkoitus olisi keksiä, mitä kuvassa olevat "jutut" ovat. Voi olla, ettei kukaan arvaa täysin oikein, joten voittajaksi selviää se, jonka selitys on joko a) lähinnä oikeaa vastausta tai b) kaikkein hulvattomin. Kaikki siis nyt arvaamaan!  Jotta ette tulisi harhaanjohdetuksi; pyykkipojalla EI ole mitään tekemistä asian kanssa :))

Ja voittaja saa...40 euron arvoisen lahjakortin Laura´s Vintage-blogshopiin!!! Kortti on voimassa vuoden, joten jos juuri nyt ei löydy mitään kivaa shopista, voi odotella ostosten teon kanssa. Syksyn aikana tuotteita tulee kyllä lisää, joten varmasti jotain kivaa löytyy.

Kilpailuaikaa on tästä hetkestä ensi viikon sunnuntaihin klo 18 asti. Mukana kilpailussa on myös, jos laittaa kommentin facebook-sivulle, joko minun tai Laura´s Vintagen. Tervetuloa osallistumaan! Ja tässä siis kuvamysteeri:

 

För att ni inte skall tro att jag har fallit av världskartan helt och hållet, tänkte jag ställa till med en liten tävling. Det råkade sig nämligen så, att jag har lyckats fånga en så utomordentlig bildgåta till er!  Frågan lyder alltså: Vad föreställer bilden? Det kan hända att inte en enda lyckas gissa exakt rätt, därför är reglerna följande: vinner gör den som a) kommer närmast rätt svar eller b) ger den absolut roligaste förklaringen till vad dessa är för något.  Och för att ni inte skall bli vilseledda så har klädnypan absolut INGENTING med saken att göra :))

Vad vinner man då? Jo, vinnaren får en gåvosedel på 40 euro till Laura´s Vintage-blogshopen!!! Sedeln är i kraft ett helt år, så om man inte hittar något man gillar just nu, så har man tid att se vad som kommer in. Nya grejer är på gång under hösten.

Tävlingen håller på från och med nu till söndag nästa vecka kl 18.00. Kommentarer lämnade till antingen min eller Laura´s Vintage facebook-sida är också med i tävlingen. Välkommen att delta!!

Heipskeikkaa! Hejsan svejsan!

No oho. Kylläpä se aika vaan rientää. Menossa on kuulemma kesän paras aika, vaikka sitä ehkä säiden puolesta on vaikea uskoa. Elän vakaasti siinä toivossa, että elo- ja syyskuu ovat superhelteiset, tai no saisivat ainakin olla sellaiset kesäisen lämpimät. Sitten ei enää haittaisi, kun tulee taas kylmää, pimeää ja liukasta.

Sää on muuten ihan varmasti ollut yksi päällimäisistä puheenaiheista tänä kesänä. Parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka ovat tyytyväisiä siihen, mitä annetaan. Kun ei oikein muutakaan voi, ellei sitten paksun lompsakon kanssa suuntaa eteläisille leveysasteille. Vaan en minä oikein sinnekään haluaisi, kyllä tämä kotimaan kesä on oikeastaan ihan kiva. Ehkä vähän lyhyt vaan.

Omaa kesää on aika reippaasti kyllä lyhentänyt se, että allekirjoittanut on istunut niin paljon ompelukoneen edessä. Olen tosi iloinen kahdesta uudesta yhteistyökumppanista, tässä aiemmin jo kirjoittelinkin Aatos ja Kaskas-puodista Teijon Masuunissa. Toinen kumppani löytyi Mathildedalista, Kahvila  Kyläkonttori on se nimeltään. Molemmat ovat aktiivisimmillaan näin kesällä, olenkin tässä vähän metsästänyt uusia kumppaneita talven varalle. Saapa nähdä miten siinä käy. Netissä työskentely on kivaa ja kätevää, varsinkin näin, kun asuu "korvessa". Tosiasia kuitenkin on, että ihmiset tykkäävät eniten, kun pääsevät myytäviä tuotteita katsomaan ja koskemaan "livenä". Jos me emme asuisi niin kaukana pääteistä - mikä muuten on aivan ihanaa - laittaisin pystyyn putiikin kotiin. Se on aina ollut haaveenani, mutta näin asuen ei siinä olisi mitään järkeä. Siispä, blogshop toimii ja ihanat yhteistyökumppanit hoitavat oman osansa.

Huomasin, etten ole tänne älynnyt laitaa linkkiä facebook-sivulleni, sinne tulee useammin laitettua kuulumisia lyhykäisesti. Eli jos tuota "naamakirjaa" käytätte, tulkaa ihmeessä kavereiksi sinnekin! Kokeilen jos saan tähän linkin...http://www.facebook.com/laura.sychold - onnistui! Sinnepä siis! Yritykselläni on myös facebookissa sivu, sielläkin kannattaa vierailla, nimellä Laura´s Vintage löytyypi tuo.

Kuvassa tällä kertaa tämän päiväinen työhuoneeni. Ei hullumpi, vai mitä :) Mukavaa kesäistä viikkoa teille kaikille!

Oj då. Tiden har visst sprungit iväg igen...Dom påstår att vi är inne i den bästa sommartiden. Jag undrar sa flundran om de nu är så..egentligen skall man väl inte prata väder här, för det pratar ju alla om just nu, men...jag ser fram emot en indiansommar i hela augusti och september, så det så! Lite värme och sol måste vi också få, annars klarar vi ju inte av den lååånga vintern igen med kyla, snö och halka...:( 

Allra lyckligast har i sommar varit de, som försöker se positivt på alla slags väder och som tar emot vad som ges. Man kan ju liksom inte göra annat, eller hur? Eller jo, om man har gott om pengar så tar man och flyger till södern. Jag tror att jag håller mig hemma i alla fall. Den finska sommaren är ju trots allt ganska fin!

I år har det varit en ganska arbetsfylld sommar för min del. Jag har ju fått två samarbetspartners, Aatos och Kaskas i Teijon Masuuni skrev jag ju om här tidigare. Nu säljs mina grejer också i Kahvila Kyläkonttori i Mathildedal. Jag är jätteglad för dessa! Jag jobbar ju annars nästan bara via internet och man har i sommar åter märkt, att alla ni som är kunder, vill gärna se och röra sakerna i verkligheten, innan ni köper. Mina båda "partners" är mest aktiva såhär sommartid, till hösten och vintern får jag hitta på något annat. Är just på jakt efter nya ställen, få se hur det går. 

Om vi skulle bo närmare "stora vägen" skulle jag se till att ha en egen butik hemma. Men vi bor så mitt i skogen så det går inte. Alltså, blogshopen är öppen dygnet runt och mina partners jobbar för fullt!

Jag kom på, att jag har ju inte förstått sätta en länk till facebook, där jag är oftare nuförtiden och sätter korta kommentarer. Ni är hjärtligt välkomna att komma dit som mina kompisar, skall se om jag lyckas sätta länken här...http://www.facebook.com/laura.sychold  - jaa, det gick! Även mitt företag, Laura´s Vintage har en sida där, ni är mycket välkomna dit också!!  

Dagens bild föreställer mitt arbetsrum för dagen. Inte illa, eller hur, hihi! Ha en skön sommarvecka allihop!

Tänne sitten vaan! Hitåt hitåt!

Kiirettä on taas pitänyt, nytkin piipahdan täällä vaan kertomassa teille uudesta tapahtumasta, jossa voitte tulla tekemään ihania ostoksia Laura´s Vintage tuotteista. Olen nimittäin menossa tänne:

Det är bråttom nästan jämt, nu tittade jag bara in för att berätta, att jag och Laura´s Vintage kommer att vara med här:

Tapahtuma on siis Mathildedalissa, ei niin kovin kaukana Salosta. Kylä on aivan ihastuttavan idyllinen, kuin suoraan jostain Astrid Lindgrenin kirjasta! Ehdottomasti näkemisen arvoinen, kannattaa ottaa koko päivä aikaa ja tehdä retki tänne. Lähellä on myös Teijon ja Teijon Masuuni, jossa on vielä lisää nähtävää ja shoppailtavaa. Mutta ensin siis Ruukkipäiville, otan mukaan paljon kivoja juttuja, joita ostaa kotiin ja itselle. Tänään juuri sain painosta jotain ihanaa, joka tulee myös mukaan...:) Ai niin, ja meidän kirjoja on muuten myös mahdollisuus ostaa paikan päältä, molempia on saatavana! Lämpimästi tervetuloa siis!

Styr bilden mot Mathildedal, inte långt från Salo. Den lilla byn är alldeles bedårande, som direkt ur en Astrid Lindgren-film! Det kommer att finnas mycket att se och shoppa. Jag lovar att ta med härliga saker till hemmet. Var just idag till tryckeriet i Åbo efter något jättefint som jag skall ta med också..:) Våra böcker kan man också köpa hos Laura´s Vintage, jag kommer att ta med några exemplar. Varmt välkommen!