Auringon pilkahdus - en solskensglimt

Istahdin koneelle tarkoituksena aloittaa ahkera kirjoittaminen. Siis ei blogiin vaan...jaa mutta enpä kerro vielä, se saa jäädä vähän salaisuudeksi vielä. Mutta lupaan kertoa kun asia on edennyt..

Jotain pientä halusin kuitenkin tänne laittaa, näen että teitä käy täällä kurkkaamassa eikä ole kivaa kun ei ole mitään uutta luettavaa. Siispä, muistatteko näitä?

Niin, syksyn viimeisiä ihania aurinkoja! Kehäkukka on yksi ehdoton suosikkini, se onnistuu aina, jopa minulta! Miten hyvältä tuntuukaan nyt katsoa tuota upeaa lämmintä oranssinkeltaista hehkua, melkein kuin olisi saanut pienen vitamiinitujauksen. Siltä ainakin minusta tuntuu, toivottavasti teistäkin!

Satte mig vid maskinen för att börja skriva på..ja inte bloggen utan något annat. Vad, ja det skall förbli en hemlighet ett tag till. Jag lovar att berätta när saker och ting har klarnat lite mera!

Ville i alla falla sätta någon lite postning här för er som troget tittar in, jag vet att det är tråkigt när inget händer i en blogg. 

Kommer ni ihåg det här små solarna? Ja, det var höstens sista ringblommor, en av mina absoluta favoriter. De är så lätta att få att växa, till och med jag lyckas! När man nu tittar på bilden med den underbara orangegula glöden känns det som att jag får en vitaminkick. Hoppas ni känner det också!

Koiranelämää - hundliv

Aina välillä blogeissa kirjoitetaan lemmikeistä, eikä se ole ihme, ovathan ne aikamoisia persoonallisuuksia jotka ehdoitta ottavat oman paikkansa perheessä. Ajattelin siksi minäkin kertoa..no, mitäs nyt, joku nykii lahkeesta? Jaaha, joku haluaa näköjään kertoa itse. Puheenvuoro siis Tipi Kleopatra Sycholdille:

"Tottahan minä haluan kertoa tarinani itse, ei tuosta emännästä tiedä kun se on nykyään niin hajamielinen, unohtaa vielä jotain tärkeitä yksityiskohtia..Katsotaanpa sitten vähän näitä minun albumini kuvia..

-

Synnyin Tallinnassa loppukesästä 2008. Jostain syystä minua ei siellä voinut kukaan pitää joten pääsin muuttamaan Suomeen. Isäntäväki oli etsinyt pienehköä sekarotuista koiraa mutta Suomessa ei sellaisia ollut. Sitten emäntä löysi Pelastetaan koirat sivut joista ei sitä ennen ollut kuullutkaan. Ensin he yrittivät erästä toista pentua, sellaista karvaturria, mutta se meni jollekin toiselle. Pettymys oli suuri, pantakin oli jo ostettu. Itku vaihtui kuitenkin nauruksi kun selvisi että minut varannut henkilö ei sitten ottanutkaan minua  ja pääsisin heille. Isäntä matkusti hakemaan minua Tallinnasta asti. Matkalla olin kauhean ujo, hurmasin kuulemma silti varsinkin naisihmisiä vasemmalla ja oikealla. Mistähän se johtui? Perillä uudessa kodissa oltiin keskellä yötä, pihalla minua pelotti. Sitten kuulin rappusilta kiltin naisen äänen ja lähdin juoksemaan sitä kohti, minun uusi emäntäni! Söin ensimmäisen ateriani niinkuin en olisi koskaan saanut ruokaa. Kai se johtui siitä että olin joutunut jakamaan ruokani veljieni ja siskojeni kanssa eikä syötävää ollut kovin paljon. Pikku hiljaa tajusin että täällä ei tarvinnutkaan ruoasta kilpailla vaan se oli kaikki VAIN MINULLE.

Alusta asti oli selvää että minua tarvittiin täällä. Pikku-emäntäni oli ihan selvästi koiran tarpeessa - sitä paitsi eivät ne edes osanneet lajitella pyykkejä oikeisiin pinoihin..

Pentuvaiheeni meni kuulemma liian äkkiä ohi. Miten niin, en kai minä mitenkään kasvanut ole? Ainakaan sisäpuolelta..Tai no okei, olen minä vähän kasvanut mutta osaan edelleen hullutella.

Tykkään lukea. Tai no ainakin tykkään maata kirjojen päällä jos ne on sohvalle jätetty. Pikku-emäntä pukee minua mielellään. En oikein tiedä tykkäänkö siitä, muita se tuntuu kovasti huvittavan.

Tämä on minun mangu-asentoni. Se ei suinkaan tarkoita että mankuisin vaan että muistutan mangustia. Jos isäntäväki ei aamiaispöydässä istuessaan huomaa minua, tämä tehoaa aina. Mutta huomatkaa että minä en ole IKINÄ kerjännyt, haluan vaan että minut huomataan. Olen sentään aika fiksu.

Pallopeleistä tykkään kanssa kovasti. Tosin sellaista palloa ei tahdo löytyä joka kestäisi riemukkaita otteitani, ne menevät jotenkin sellaisiksi luttanoiksi. Eikö kunnon laatua ole enää olemassa, kysyn vaan?? Lumipallot ovat olleet tähän mennessä kaikkein kestävimpiä, mitenköhän niitä saisi varastoon..

Paras osa minussa on nenäni, sen työnnänkin oikein mielelläni joka paikkaan. Jostain syystä emäntä ei ole aina niin innoissaan tästä ominaisuudesta. Tykkään myös kieriskellä ihanan ällön hajuisissa kasoissa joita luonnosta löydän kovalla vaivalla. Mutta kun ylpeänä tulen kotiin esittelemään uutta tuoksuani, mitä tekee emäntä? Perääntyy irvistellen, hakee ne kamalat kumihanskat, hajusaippuan ja lämmintä vettä. Ja sitten kaikki kova työ huuhdotaan pitkin kallioita..Talvella ei noita hajusteita oikein löydy, odotankin kovasti kevättä..

Vesi ja hyppiminen ovat kaksi asiaa joista todella tykkään, mielellään vielä yhtäaikaa. Tämä temppu jaksaa porukoita naurattaa, mitä hauskaa siinä nyt sitten on että yritän saada kiinni kaikki ne pisarat joita ilmaan heitetään. Se on koiran vaisto; heitä sinä, minä nappaan..

Olen kauhean hellyydenkipeä. Alussa en kuulemma viihtynyt sylissä ollenkaan ja se suretti emäntää, hän olisi halunnut pitää minua lähellä. No ventta hoo, olin vaan vähän hidas, mutta nyt: heti kun emäntä istuu ylipäätään mihinkään, minä änkeän syliin, sopii tai ei. Olen vähän pitkäselkäinen joten joskus on vaikea löytää hyvää asentoa. Se ei kuitenkaan estä minua, syliin on päästävä. Pikku-emäntä on hyvä makuualusta, katsomme monesti televisiota tässä asennossa. Välillä minä toimin tyynynä.

Olen nautiskelija. Lämmin aurinko kuonon päällä, ihana ruoka, leikkiminen, luut, - mainitsinko jo ne hyvänhajuiset kasat metsässä?

Jaaha, nyt emäntä sanoo että pitää lopettaa. Hän joutuu kuulemma kääntämään nämä minun jorinat vielä ruotsiksi..mutta yksi kuva vielä..

Olen aika hyvä maastoutumaan vai mitä? Emäntä sanoo että näytän ihan ketulta. Höh.

Eipä tässä muuta. Terkkuja kaikille lemmikeille!"

Idag har vår hund tagit över bloggen..jag har märkt att många skriver om sina husdjur och det tänkte jag också roa er med idag. Nu blev det dock så att Tipi ville själv  berätta, hon är rädd att jag är för tankspridd och glömmer viktiga detaljer. Här kommer nu hennes berättelse, fritt översatt:

Jag föddes i Tallinn på sensommaren 2008. Jag kunde av någon anledning inte få något hem där och fick därför komma till Finland. Min familj sökte efter en liten blandras och tydligen fanns det inte sådana i Finland. Matte hittade Pelastetaan koirat sidorna av en slump. Där fanns en annan valp, en sådan där lurvig sak, som de försökte få först. Hon for dock till någon annan och hela familjen var jättebesvikna. Tårarna byttes dock till glädje när de fick besked att någon som hade reserverat mig hade ångrat sig och nu skulle de få mig istället. Husse hämtade mig i Tallinn, vi åkte båt hem tillsammans. Jag var jätteblyg men charmade alla på vägen, vet inte riktigt varför? Vi kom hem mitt i natten, jag var rädd i mörkret. Men så hörde jag mattes röst och sprang till henne, jag hade kommit hem! Min första  måltid glupsade jag i mig på nolltid, jag var så van att tävla med systrar och bröder om maten. Efter några dagar förstod jag att maten var till bara mig!!

Bilderna här ovan berättar om saker jag tycker om att göra. Jag gillar att läsa - eller i alla fall ligga på böcker som ligger på soffan. Det är väl nästan samma sak?
Jag är bra på "mangu" - det är min mangust-ställning. Det funkar alltid när jag vill få folk att märka mig.
Att spela boll är jättekul, synd bara att bollarna inte har någon bra kvalitet nuförtiden. Så fort jag har slängt omkring dem lite blir de liksom helt slappa och platta. Snöbollar håller bäst, kanske man kunde samla sådana på lager?
Näsan är min bästa del, den stoppar jag gärna ner i lite allt möjligt. Matte gillar inte detta, jag fattar inte varför? Ibland hittar jag så underbart äckliga dofter i skogen som jag sedan rullar runt i och springer hem för att dela med mig av till familjen. Vad  gör då matte? Hon rynkar på näsan, hämtar de där hemska gummihandskarna, dofttvålen och varmt vatten. Och så rinner allt det hårda arbetet ner i marken. Konstiga människa..
Vatten och att hoppa är det bästa jag vet, helst samtidigt. Alla tycker det är så roligt när jag hoppar så här, vadå, jag måste ju försöka ta ifatt alla dropparna som blir uppslängda. Det är hundens natur: du kastar, jag fångar. 
Jag är hemskt kelig av mig. I början ville jag inte alls sitta i famnen och detta tyckte matte var tråkigt, hon hade så gärna haft mig i knät. Hallå, jag var bara lite långsam med att fatta den här grejen. Men nu: oavsett var matte sätter sig så skall jag genast upp i knät på henne, vare sig  hon vill eller ej. Jag bara måste upp och bli kliad bakom öronen, det är så härligt! Lill-matte är bra som liggunderlag, vi brukar ligga såhär och titta på tv. Ibland är det jag som är kudde. 
Jag är en livsnjutare. God mat, lek, solens värme på nosen..nämnde jag de där doftande högarna i skogen?
Slutligen, jag är bra på att kamouflera mig. Matte säger att jag ser ut som räv. Jojo.
.
Det var allt. Hälsningar till alla husdjur!"

Toipilaan suusta - från en som håller på att återhämta sig

Ollaan täällä kyllä elävien kirjoissa vaikka tuntuu että blogia on tullut laiminlyötyä vähän aikaa..ensinnäkin on tuo flunssa vetänyt niin flaatiksi ettei ole paljon ylhäällä tullut oltua ja kaiken lisäksi on minulla ollut tässä monensorttista kirjallista työtä joka on tunkenut blogin edelle..mutta siitä lisää myöhemmin..

Tänään oli ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon itse kaupassa, mies on hoitanut asiat tähän asti. Kun olin saanut itseni joten kuten edustuskuntoon, tuntui että siinähän sitä olikin, täksi päiväksi kuntoilua..ärsyttävää kun voimat katoaa ja on ihan tiskirättinä..no, enpä valittele enempää, eipä tässä nyt mitään historiaa mullistavaa ollut, kunhan nyt mieltäni vähän kevensin..

Jonna oli laittanut tunnustusta meikäläisen blogille, kiitos kiitos!! Tässäpä näitä kysymyksiä ja vastauksia:
(Kannattaa muuten käydä kurkkaamassa tuonne Jonnan blogiin jos ette ole ennen olleet, hän kirjoittaa oivaltavasti ja ihmillisesti monenmoisesta meitä pieniä ihmisiä koskettavasta asiasta. Linkkiä klikkaamalla pääsee perille..)

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat."

Milloin aloitit blogisi?

Muistaakseni syyskuussa 2009.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Elämästä yleensä, työstäni ja siihen liittyvistä asioista. Oikeastaan kaikesta mikä sattuu mieleen juolahtamaan.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Oho, onpa vaikeaa..ehkä juuri se etten ole suuntautunut vain esim sisustukseen tai johonkin  yksittäiseen asiaan vaan kirjoitan hyvin sekalaisesti kaikenlaisesta. Yritän myös pistää mukaan pienen palan sydäntäni, vaikka sitä ei ehkä aina huomaakaan. Eikä tämä nyt tarkoita etteivätkö muutkin tekisi niin..

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Olen aina pitänyt kirjoittamisesta. Minusta on uskomatonta että tässä kaupallisessa maailmassa on olemassa tällaisia blogeja joihin maija meikäläinen voi kirjoittaa maksutta ja ilmaista itseään sekä sanallisesti että kuvallisesti. Pelkään koko ajan että joku alkaa vaatia tästä maksun..Yksi syy bloggaamisen aloittamiselle oli myös halu tuoda näkyville omaa yritystäni, tunnustan sen ihan heti enkä edes häpeä..:) Ihmettelen hieman niitä jotka pitävät sitä jotenkin sopimattomana. Miksi pitäisi piilottaa jotain mistä itsekin pitää? Sitäpaitsi jokainen yrittäjä haluaa myös myydä, ei yrittäminen ole mitään hyväntekeväisyyttä. Kuulostaa ehkä ilkeältä, mutta tarkoitus on elannon hankkiminen, kuten kaikilla muillakin. Kaikkia laillisia keinoja on lupa käyttää.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Ehkä toivoisin että voisin päivittää useammin mutta toisaalta yritän välttää sitä että blogista tulee stressin aihe joka roikkuu lahkeessa kunnes on kirjoittanut. Tämän pitäisi olla hauskaa ja antoisaa!

Tunnustus pitäisi laittaa eteenpäin vaan sairauteen vedoten livistän nyt tästä tehtävästä. Olette kaikki ihania, ketään unohtamatta! Kuvilla ei tällä kertaa ole minkään valtakunnan yhteyttä tekstiin, kunhan ajattelin että vähän väriterapiaa voisi tehdä hyvää meille kaikille.

 

Mukavaa viikonloppua!

Har nu varit sjuk i två veckor, idag var jag till "byn" själv första gången. Usch vad det kändes jobbigt, är helt slut..det känns som om jag inte har skrivit i bloggen på jättelänge, delvis för att jag inte har orkat och delvis för att jag har haft lite andra skriftliga uppgifter som har kommit på första plats..mer om detta senare..

Hade fått "reward" av Jonna (titta gärna in till hennes blogg där hon tar sig funderare över viktiga och ibland roliga saker!) som jag tackar och bockar för och svarar på frågorna. Jag hoppas ni förlåter mig för att jag bara gör det på finska här ovan, de flesta kan ju båda språken. Om det är någon som absolut vill veta vad där står (på svenska) får  höra av sig så lovar jag att göra en översättning på det också. Orken har inte anlänt ännu, den är ute och reser tror jag..

Idag har bilderna absolut inget sammanhang med texten, tänkte bara att vi kunde alla må gott av lite färgterapi..Ha ett skönt veckoslut!

Asiakaskysely - kundenkät

Heipskeikkaa! Kuten olette huomanneet, kirjoittelen tänne blogiin noin yleisesti ottaen elämän kaikista osa-alueista, en vain sisustuksesta tai työstäni nettikauppiaana. Toivon kuitenkin että tämä voisi myös toimia kanavana kuunnella teitä jotka olette siellä koneiden ja lankojen toisessa päässä, tarkoitan siis kuunnella teitä myös asiakkaina tai kuluttajina. Laitoin juuri menemään asiakaskyselyn niille jotka ovat tuonne nettikauppaan kirjautuneet asiakkaiksi mutta nyt ajattelin että ehkä teistä blogin lukijoistakin joku haluaisi sanoa sanottavansa. Tarkoitus on siis kehittää tuota nettipuotia vielä paremmaksi ja vähän kuulostella teidän ajatuksianne.

Kyselyssä on 16 kysymystä eikä se velvoita mihinkään. Tarkoitus olisi siis lähinnä mennä kaupan sivuille ja kertoa sitten mielipiteensä, niin rehellisesti kuin mahdollista. Osallistuminen palkitaan - jokainen kyselyyn vastannut saa 10 euron lahjakortin käytettäväksi nettikaupassa! Jos haluat osallistua, laita minulle lyhyt viesti "asiakaskysely"  sähköpostiin info(at)lauras.fi. Laitan sitten tulemaan kysymykset sähköpostiisi. Voit vastata niihin ja kääntää sitten viestin takaisin minulle.  Toivotaan runsasta osallistumista, teidän mielipiteillänne on todella väliä! Kaupan sivuille pääset vaikka tästä

Som ni ju redan har märkt så skriver jag här i bloggen inte bara om mitt jobb med nätbutiken eller om inredning utan om livet i allmänhet. Samtidigt skulle jag gärna vilja att jag härigenom också kunde lyssna på era åsikter som eventuella kunder och konsumenter. Jag skickade just iväg en kundenkät till alla dem som registrerat sig som kunder inne i min nätbutik och nu tänkte jag att kanske någon av er bloggläsare skulle också vilja säga sin åsikt? Det är inget komplicerat: man går in och surfar och tittar i butiken och sedan skickar man mail till mig (adressen är info(at)lauras.fi) och säger att ja tack, jag vill delta i enkäten. Då skickar jag post till er med 16 frågor som ni kan besvara om ni vill. Alla deltagare blir belönade, om du skickar in svar får du en gåvosedel på 10 euro att användas i nätbutiken.

In till butiken kommer du till exempel här . Du har väl också märkt att sidorna finns också på svenska, det är bara att välja språk på första sidan högst upp till höger. Jag hoppas på många svar, era åsikter har verkligen en betydelse för oss!!

Muotikuumetta - modefeber

Haa, enpä olisi uskonut minun blogistani löytyvän tuollaista otsikkoa, en nimittäin ole mikään muodin perässä kulkija. Tai ehkä juuri perässä kulkija, en edellä enkä rinnalla..

Makaan kuumeessa ja kovassa yskässä täysin lyötynä sohvalla, ylhäällä on pakko olla vain välillä kun selkä väsyy..en muista olleeni näin kipeä moneen vuoteen, tämä tauti tuntuu iskevän juuri niihin jotka harvoin sairastavat..

Katsottiin tyttären kanssa  Barbie-elokuva Muodin taikaa. Elokuvasta voimakkaasti inspiroituneena alkoi luomistyö..

Upeaa pinkkiä kangasta, itse omilla rahoilla kirpparilta ostettua, sekä turkooseja paljetteja..

Lopputuloksena upea haute couture-luomus a la E! Ei haittaa vaikka saumat eivät ole kiinni, pääasia että helma hulmuaa ja paljettisydänkoriste kimaltelee..voi ihanaa lapsen viatonta innostusta!

Ja nyt takaisin makuuasentoon...

Trodde aldrig att jag skulle ha en sådan rubrik i min blogg, jag är inte så särskilt mycket för mode nämligen..feber är det annars här, har fått en rejäl influensa och ligger helt slagen på soffan och hostar och hostar..har inte varit så här sjuk på flera år men detta verkar vara ett sådant virus som hoppar på just dem som sällan är sjuka..

Tittade på en Barbie-film med dottern, Fashion fairytail heter den på engelska, Muodin taikaa på finska. Dottern blev så otroligt inspirerad av filmen så hon satte igång med en egen kollektion på en gång. Fram med vackert tyg (köpt med egna pengar från loppis), paljetter och nål och tråd.  En stund senare var det färdigt med den snyggaste klänningen i hela världen! Inte gör det så mycket om sömmarna är öppna i sidan, huvudsaken att tyget svävar när man svänger runt runt och att paljetthjärtat glittrar. Ack denna välsignade oskyldighet och glädje som bara ett barn kan ha!

Och nu skall jag gå och lägga mig igen..

Uutta nettikaupassa - nytt i nätbutiken

Tai oikeastaan vanhaa..

ihastuttava auringonkeltainen nukensänky (60-70-luvulta)  vuodevaatteineen, ommeltu kierrätysmateriaalista. Tilkkutäkissä ihanaa retronostalgiaa..

  

Sekä nämä ihanat kevään uutuudet, upeat vintage-tyynynpäälliset! Uuutta ja erilaista "tilkkutyötä", vanhan kansanperinteen uudenlaista talteenottoa. 

Ihastuitko? Tervetuloa ostoksille, nettipuotiin pääsee tästä, nukensänky on osastolla "retro ja vintage" ja nuo tyynynpäälliset osastolla "Kierrätystuotteet"-"tekstiilit". Tervetuloa!

Satte in lite nytt - eller det är ju egentligen gammalt -till nätbutiken. Den söta gula docksängen är från 1960-70-talet, alla sängkläder är sydda av återvunnet material. Lapptäcket är fullt av retrominnen..

De två kuddarna är från den nya serien av vintage-kuddar, underbara stramaljer använda på ett nytt och annorlunda sätt. Något som du skulle vilja ha? Ta en tur in till butiken här, docksängen hittar du på avdelningen "Retro och vintage" och kuddarna på "Återvinningsprodukter"-"textilier". Välkommen!

Kortista asiaa - kort om kort

Joskus tekisi mieli heittää nämä tekniikan ihmevempaimet jonnekin oikein kauas, niin kauas ettei se pippurikaan siellä kasvaisi..olen työni takia yrittänyt tuolla facebookissakin välillä surffailla - tai pitäisikö sanoa kompuroida, ei tunnu juttu oikein toimivan..kone syö minun kommenttini, ovat ilmeisesti herkullista luettavaa, heh - no, eipä tuosta sen enempää kuin että täytyy taas hieman kyseenalaistaa sitä että olemme niin riippuvaisia tietotekniikasta ja kaikenkirjavista koneista - se on niin kovin haavoittuvainen systeemi..

Oikeat paperit kunnon kansioissa, kynä ja paperi ja siinä oikeata tekstiä kuoressa jota voi pitää kädessään - ehkä se vanha systeemi ei niin pöllö ollutkaan? Älkää ymmärtäkö väärin, netti on hyvä asia monella tapaa. Mutta sittenkin..

Ja tästä pääsemmekin sievästi postikortteihin: keväisen auringonpaisteen kunniaksi päätin hieman alentaa nettikaupassa vielä jäljellä olevien taidevalokuvakorttien hintaa. Kortit ovat avattavia, sisäpuoli täysin tyhjä ja odottaa ihania sanojasi, kirjekuori kuuluu mukaan. Nyt siis kipinkapin korttiostoksille, tarjolla on vaikka mitä ihanuuksia joilla voi muistaa ystävää, oikein postilaatikkoon tipahtavalla kortilla! Ne ovat kuulkaa harvinaista herkkua ja joka sellaisen saa, ilahtuu ihan varmasti! Kauppaan pääsee tästä ja kortit löytyvät osastolta "Taidevalokuvakortit". Tervetuloa!

ps. kortteja on rajoitettu määrä joten ei kannata viivytellä jos haluaa juuri jonkun tietyn itselleen!

 

Ibland skulle man ha lust att slänga alla tekniska mackapärer längre än dit pepparn växer..anledningen till detta gnäll är att jag just suttit och försökt förstå mig på facebook..Pga nätbutiken har jag försökt klanta omkring där också, men nu har maskinen börjat äta upp mina kommentarer!! Grr..hopplöst slöseri med tid..tänk att hela samhället är numera uppbyggt på bara teknik och dessa alla möjliga datasystem. Skrämmande - vad händer om allting skulle paja??

Kanske det i alla fall var bättre med riktiga papper i rejäla pärmar, ord skrivna med penna på papper i kuvert som man kan hålla i handen? Nu skall ni missförstå mig rätt, jag har inget emot internet (eller nästan inget), det är ett bra system och jag jobbar ju där, men ändå..

Och från detta övergår vi smidigt till att göra lite reklam, tadaa! En underbar vårdag till ära har jag sänkt priset på fotokonstkorten som finns i nätbutiken! Korten är "tvådelade", man kan alltså skriva på insidan. Kuvert får man med också. Det finns inte så väldigt många kvar så vill du vara säker på att få just din favorit, skall du gå in till butiken här och till "Konstfotokort". Där finns alla möjliga härligheter. Nu är det perfekt tid att göra någon extra glad och skicka ett riktigt kort! Välkommen till butiken!