Käännösankkoja - translation ducks..

Kuten olette huomanneet, olen jonkin aikaa kirjoittanut blogiteksteihin englanninkielisen yhteenvedon. Se on kuitenkin aika hidasta joten ajattelin huvin vuoksi kokeilla googlen kääntäjää. Olisipa mielenkiintoista tavata se kone joka tekstiä kääntää..Jossain luki että tämä kääntäjä on mullistava - juu, hih, on todellakin. Minun teksteissäni ainakin on liian vaikeita sanoja koneparalle, kuten "mömmö" ja "hepulikohtaus". Jos lähipäivinä kuulette että koko google translator on totaalisen ylikuormituksen takia räjähtänyt, älkää vaan katsoko tänne päin. Enhän se minä ollut - enhän??

Jos päivänne on ollut tylsä ja kaipaatte jotain oikein hauskaa ja huvittavaa, valitkaa tuosta kääntäjästä esim englanti ja lukekaapa näitä tekstejä käännettynä. Voin vakuuttaa, että kohta naurattaa..

Sanat muodostuvat melkein kaikissa kielissä kirjaimista joten tämän aasinsillan kautta; tässä kaksi kirjaimiin liittyvää kuvaa (google kääntäjästä ei kuvaa näkynyt joten piti käyttää omia. En minäkään uskaltaisi näyttäytyä jos olisin tuo kääntäjä..)

EEE niinkuin käämi..(mmm..ruostetta...)

Näinkin kauniilta voivat kirjaimet näyttää (ainakin merkkauskirjassa)..

I have now tryed for a while to write also a résumé in english after the finnish text but now I decided to try the Google translator. So now you can read the finnish text with help from this rather funny translator "machine". It will not be quite the same as read this text, the machine doesn´t know all my finnish words, but I hope you get something out of it anyway..otherwise you can send a comment and complain to me!

Kaloriton jäätelö

Onko se edes mahdollista? No ON, ja vielä ihan kotikonstein! Tähän pystyy kuka tahansa jonka kotoa löytyy

kypsässä iässä olevia banaaneja! Tuolla omenalla ei ole mitään tehtävää tässä, se sai tulla kuvaan mukaan koska nuo banaanit näyttivät, hmm..kyseenalaisilta yksinään.

Tee näin: kuori banaanit (ne saavat tosiaan olla jo aika tummakuorisia ja ylikypsiä, se sopii tähän oikein hyvin) ja paloittele ne noin kolmeen osaan (ei ole niin tarkkaa, kunhan ovat paloina). Laske noin yksi banaani syöjää kohti. Laita pakastepussiin ja pakastimeen ja pidä siellä kunnes ovat kunnolla pakastuneet. Meillä laitetaan banaaneja sitä mukaa pakastimeen kun/jos tummuvat, sitten ne ovat valmiina jos sattuu jäätelöhimo iskemään.

Kun haluat tehdä jäätelöä, ota banaanit pakastimesta niin että ne ehtivät vähän pehmetä, mutta eivät sulaa kokonaan, vain sen verran että sauvasekoitin tai muu vastaava pystyy rikkomaan ne kokonaan. Sitten valitset jos haluat banaanijäätelöä (älä lisää mitään, aja vain banaanit jäätelömäiseksi massaksi), mansikkajäätelöä (lisää pakastettuja mansikoita), suklaajäätelöä (lisää Oboyta tai vastaavaa), vaniljajäätelöä (lisää vaniljasokeria, -esanssia tai muuta vastaavaa) jne jne jne - tässä on vain mielikuvitus rajana!

Olen harmissani kun ei ole kuvaa valmiista jäätelöstä, näkisitte kuinka hyvän näköistäkin se on, kuin sorbetin ja jäätelön välimuoto. Ja parasta kaikesta: jos et lisää mitään sokeripitoista, jäätelössä ei ole mitään epäterveellistä, ainoastaan banaanissa ja esim marjoissa olevat ainekset! Tätä ei edes usko ennenkuin on kokeillut, superhelppo jälkiruoka, kevyt ja todella hyvän makuinen! Kokeilkaa ihmeessä!!!

Toivotonta - vai onko sittenkään?

Juuri aloitetut tai keskeneräiset projektit voivat joskus tuntua toivottomilta. Ajatellaanpa vaikka nyt miestä ja venettä. Tänään olimme kaivelemassa pohjamudissa taas, tosin jostain syystä motivaatio oli täysin hukassa. Kaiken lisäksi oli öinen pakkanen jäädyttänyt mömmön kiinni pohjaan joten sen irti saamiseksi tarvittiin rautakankea..

Kuvassa näyttää tuo homma niin pieneltä, mutta tuota kompostia oli siellä pohjassa noin 20 cm..Koosta saa jonkin näköisen käsityksen kun katsoo noita ämpäreitä, ne ovat tavallisia 8 litran. Muutaman hepulikohtauksen jälkeen saimme kuitenkin työn suoritetuksi loppuun..

Moni pitää miestäni ihan hulluna kun on moiseen ryhtynyt, tämä on hänen 10:s veneensä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä rautamöhkäleestä, tästä on ihan vakavasti puhuen löydettävissä paljon syvällisempiä virtauksia. Osittain kyse on miehen tarpeesta kokea haasteita, voittaa itsensä. Ja kyllä minä mieluummin näen hänet venettä rakentamassa kuin ajamassa rallia tai kiipeämässä vuorille. Ilmeisesti nämä haasteet ovat miehille muutenkin tarpeellisempia kuin naisille, tai en minä ainakaan kaipaa mitään ihan mahdottomia haasteita. En ainakaan tietoisesti. Työ rautaveneen kanssa on myös hyvää vastapainoa taidemaalarin työlle, ja auttaa ylläpitämään fyysistä kuntoa. Ja se on myös, kuten jo taisin aiemmin mainita, kaamoksentorjuntaväline; ajatukset pysyvät poissa talven pimeydestä. Joten vaikka varmasti tulen monesti kiukuttelemaan tämän möhkäleen olemassaoloa, olen iloinen että se on meillä. Ja jos kyllästyn katselemaan tätä vielä nimetöntä venettä, voin ihastella vaikka ruusuja..

Niin, ne ovat kauniita talviasuisinakin, tässä ihana Flammentanz lumipuuterin kera..

Ja tässä yksi joka ei päässyt veneeseen tänään..

Meidän ihana sekarotuinen, Tipi Cleopatra. Kotiutui meille noin vuosi sitten Tallinnasta, josta mieheni sen haki Pelastetaan koirat ry:n hoitamasta tarhasta. Tipi on minulle ensimmäinen koira ja en ole päivääkään katunut sen hankkimista, vaikka se omalla tavallaan rajoittaakin. Mutta siitä on pelkää hyvää sanottavaa, sillä on luonnetta mutta se on silti ihanan hellä ja hellyydenkipeä, kiipeää tomerasti syliin heti kun istun sohvalle. Se on sopivan höpsö juuri meidän perheeseen ja muutenkin kaikin puolin valioyksilö. Suomesta ei tahdo keskikokoisia sekarotuisia löytyä millään, onneksi naapurimaasta löytyi. Tipi oli tullessaan neljän kuukautta vanha, tältä se näytti silloin:

Lisänimi Cleopatra on tullut siitä kun kummankin silmän yläreunaa seuraa musta viiva joka jatkuu aika pitkälle ulos, näyttää siltä kuin joku olisi piirtänyt sille kajaalilla meikin, vähän Cleopatran tyyliin.

Keskeneräisistä projekteista puheenollen;

tässä omani. Ikea ei nyt liity asiaan mitenkään, en vaan ole keksinyt mitään kivaa säilytystapaa kaikille kangaslöydöilleni ja pitseille sun muulle ompelurekvisiitalle. Näistä on tulossa kaikkea kivaa tuonne nettikauppaan ja sen lisäksi vaatteita Hipsulle, perheemme uudelle jäsenelle joka myös näkyy kuvassa. Nykyisin en saa lukea tyttärelle enää valmiita kirjoja iltaisin vaan nyt hän haluaa kuulla Hipsun lukuisista toilauksista joka ilta. Apua, mihin olen ryhtynyt, saako tarinoiden kertomisesta tulla stressin aihe? Entä jos en keksi enempää tarinoita? No, kerrotaan niin kauan kuin juttua riittää.. ajatuksenani on itse asiassa tehdä Hipsusta kirja, mutta saa nähdä koska se toteutuu, joutunee tehtävälistalle sijalle 569..On ihan kiva kun on kaikenlaisia ideoita mutta joskus olisi mukavaa kun saisi niitä ihan valmiiksi asti toteutetuksikin (huh, mikä sana, onko se ihan oikeasti olemassa?).

Vielä on viikonloppua jäljellä - nauttikaa, pysykää lämpimässä ja olkaa mahdollisimman onnellisia!

Jättiläisen kylpyammeessa..

Niin siis MISSÄ me oikein olemme olleet tänään?? Kas kun asian laita oli näin: mieheni, joka on taitava kiristysneuvotteluissa (hi hii, vitsi vitsi!!), sai minut myöntymään jostain syystä sopimukseen johon kuului että minä auttaisin veneen rungon tyhjentämisessä ja hän sitten vuorostaan auttaisi minua eräässä toisessa asiassa jota en tässä vielä paljasta - joten kun olin tehnyt lihamakaronilaatikon valmiiksi menemään myöhemmin uuniin, lähdimme tyttären kanssa kamalaan hommaamme. Tai ei se nyt niin kamala ollut, mutta kun ottaa huomioon että ulkona satoi lunta, oli kylmää ja märkää joka paikassa, ja se veneen runko on vielä ruosteinen ja kylmä möhkäle, niin olihan se, hauskaa hommaa..Runko on seissyt romuttamolla noin kymmenen vuotta, joten sen pohjalle on kasaantunut koivunlehtiä, multaa, soraa, koivuntaimia, juuria, ja paljon muuta, ja tästä roskasta oli siis tarkoitus päästä eroon. Yli laidan vaan, kunhan ensin oli tarkistettu että alapuolella oli pelkkä kottikärry, ei miestä. Ensin ajattelin että tämänhän me siivoamme tuosta noin vaan ihan hetkessä, mutta niin vain kävi että päästiin vähän yli puolen välin ja sitten ei jaksettu enempää. Kaiken lisäksi minulla odottivat siivoushommat vielä kotona, imurointia, lattianpesua, pölyjen pyyhintää..Päivä oli mukavan aktiivinen, jo oli aikakin kun mennyt viikko on ollut vähän sellaista suossa tarpomista, koville ottaa mutta mitään ei saa aikaiseksi..Nyt on kaikki paikat  kipeät, ihan selvästi harjoituksen puutetta.

Miksi minä sitten puhun jättiläisen kylpyammeesta? No, ikävä kyllä nyt ei ole vielä kuvaa veneen sisälmyksistä (kun satoi lunta) mutta jos mielenne silmin näette vähän kylpyammeen mallisen, tilavuudeltaan n. 40 kuutiometrin (pituus 10.5 m, leveys 3 m, korkeus ihan pohjalta laskettuna n. 2 m) kokoisen laatikon, niin ymmärrätte kyllä..Ehdotinkin miehelle että jos hän syystä tai toisesta tulisi katumapäälle uuden veneprojektin suhteen, voisimme tehdä veneestä uima-altaan. Tai ei meillä kyllä sitä kylpyammettakaan ole..Tosin pesuhuone jäisi auttamatta liian ahtaaksi. Tai ehkä sen pesuhuoneen voisi laittaa sinne kylpyammeeseen..

 

Ei kuvaa veneestä - mutta tässä vähän oikeaa tunnelmaa. Minä sitten rakastan ruostetta! (ihan totta, minussa on varmaan jotain vikaa, mutta who cares..)

Istun taas tässä työpöytäni ääressä (minulla ei ole kannettavaa tietokonetta jotta voisin heittäytyä rennosti sohvalle naputtelemaan) ja mietin josko sittenkin olen menettänyt taistelun sekasortoa vastaan. Jos te näkisitte tämän pöydän, se on niin täynnä KAIKENLAISTA. En käsitä, kaikelle on oma paikkansa mutta silti hilloan tavaraa tähän pöydälle. Paperia, tyyny josta aion uusiokäyttää sisuksen, keskeneräisiä projekteja ja niin sanoinko jo paperia ja sen lisäksi vielä paperia. Voiko olla että vaikka järjestys on niin tärkeää minulle, on työpöydällä silti oltava luova kaaos jotta tunnen että olen tekemässä jotain?

Nyt menen katsomaan kuvakansioista jos löytäisin jonkun kivan kuvan iloksenne - ei työpöydästä vaan jostain muusta..

(viisi tuntia myöhemmin, eikun onkin mennyt vasta kymmenen minuuttia) Olen niin poikki etten jaksa käydä enempää kuvia läpi mutta tässä yksi tyttären ottama kuva joka saa minut aina nauramaan, toivottavasti teidätkin!

Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Résumé in english: today we have been in the giants bathtub - that is my husbands new boat. Or it´s not any ready boat yet, just some rosty iron frame what has been at the scrap yard for over ten years. The bottom was full of junk, soil, small trees etc. It´s big, ca 40 m3, length 10.5 m, breadth 3 m, heigth from the bottom counted ca 2 m so it feels really like a BIG bathtub. Half is cleaned now, continues tomorrow.  Have not done physical work on a while so I´m rather finito in this moment. Feels anyway good, I have really done something. Cleaned also here at home so now it´s nice to start the weeked. With a funny picture my daughter took of herself (this makes me always laugh) I wish you a nice weekend!

Pannukakkua..

Keittopäivällisen jälkeen mieli teki jotain jälkiruokaa. Olen saanut isältäni ihan mahtavan pannukakkuohjeen, juju on se että pannukakusta tulee sellainen paksu ja tasainen, ei ohut kohokartta niinkuin yleensä. Ajattelin jakaa ohjeen teidän kanssanne jos vaikka haluaisitte kokeilla. Taikinaan tulee:

9 dl maitoa (minä käytän kauramaitoa mutta isä tavallista)
3/4 dl sokeria
2 munaa
1 tl suolaa
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinpulveria
50 gr voita (tai margariinia, voi laittaa vähän vähemmänkin)

Tämä annos riittää hyvin sellaiselle 35x25 cm kokoiselle uunipannulle, jos haluaa koko ison uunipellillisen, kannattaa tehdä tuplasatsi. Rasvan määrää ei kannata ihan tuplata, tulee muuten aika rasvaista. Iso pelti tulee myös aika täyteen joten kannattaa olla varovainen.

Sulata voi. Vatkaa sekaisin munat ja sokeri (ei tarvitse  vaahdoksi asti). Lisää maito sekoittaen, samoin suola. Sekoita jauhot ja leivinpulveri ja sekoita taikinaan edelleen kevyesti vatkaten. Sekoita myös joukkoon voisula. Hyvä olisi jos taikina saisi seistä pari tuntia "tekeytymässä" mutta minulla ainakin on yleensä niin kiire että laitan sen uuniin saman tien ja ihan hyvää tulee.

Paista uunissa (keskitasossa tai vähän alle sen) 200 asteessa n. 30 min  tai kunnes pinta on kauniin ruskea.

Nautitaan marjojen, hyvän hillon ja/tai jäätelön kanssa. Nami!

My fathers wonderful panncake-recipe:

9 dl milk

3/4 dl sugar

2 eggs

1 teaspoon salt

4,5 dl wheat flour

2 teaspoons baking powder

50 gr butter

Melt the butter. Whip together sugar and eggs. Add milk, salt, wheat flour with baking powder and the melt butter, all the time whipping lightly. This amount is good for an owen pot in size 35x25 cm, if you want to use the big owen tin, make double amount (not really double amount of butter thow, comes little bit to much). You´ll get a wonderful thick panncake. Put in to the owen 200 degrees ca 30 minutes or till the panncake is beautyful light brown.

Eat with berries, jam and/or ice-cream. Yummy!

Sininen hetki

On yksi aika päivästä joka on aina täynnä tunnelmaa, kunhan sen vaan kiireiltään ehtii huomaamaan. Sen näkyy ehkä kaikkein parhaiten meillä jotka asumme haja-asutusalueella, kaukana kaupungin valoista. Opetin pienen tyttärenikin siitä jo varhain nauttimaan ja nyt se onkin useimmiten hän joka sanoo: "äiti katso, nyt on sininen hetki". Tuo taianomainen hetki juuri ennen pimeän tuloa, kuin hetki valveilla olon ja unen välimaastossa.

Siispä takki päälle, kamera ja jalusta mukaan ja pihalle kuvaamaan. Teimme eilen kirpputorilta ostettuun tähden malliseen kakkumuottiin sinistä vesivärivettä ja jätimme jäätymään. Keskelle kivillä täytetty purkki. Kaunis tuli, tosin se meni kolmeen osaan, ehkä ei ollut riittävän kylmä. Mutta ei se haittaa, siniseen hetkeen sopii vaikka on vähän rähjäkin..

 

 

 

Nappasin joskus mukaani jostain ruosteisen vanhan raastinraudan ja nyt se pääsi loistamaan. Ajatella kun on vähän hämärää, ei pieni ruoste näy missään. Sitä paitsi minä rakastan ruostetta joten saa näkyäkin.

Sinisyydestä inspiroituneena lisää sinisiä kuvia..

Mmm..olisipa tuoksunetti..

Sain vihdoin laitettua tuonne nettikaupan puolelle lisää näitä retrohelmiä, nyt tällaisia settejä joissa on helmet ja rannekoru. Nämä ovat niin ihanan värisiä (vaikka itse sanonkin, mutta enhän minä niitä olekaan värjännyt..)..pakko näyttää kaksi muutakin väriä vaikka eivät ole sinisiä..

 

Mukavaa perjantaita!

Résumé in english: Enjoying the blue hour; the magical time of the day when everything, including the air, looks blue..

Made some new wooden retropearls by Laura-necklaces and bangles to the webshop.

Have a nice friday!

Extreme makeover

Tv:ssä ja lehdissä on nykyään muotia tehdä "hurjia muodonmuutoksia" ihmisten kotona. Olen joskus seurannut amerikkalaista versiota tästä ohjelmasta ja tunnustan - aina itkettää kun kovia kokenut perhe tulee täysin uudistuneeseen kotiinsa. Onnelliset loput ovat vaan niin ihania..No, joskus näkee myös vähemmän dramaattisia kodin uudistuksia, ennen ja jälkeen-kuvia on hauska katsoa.

Mutta mitä tehdä kun ei ole varaa eikä muutenkaan mahdollisuutta saada kotiinsa hurjaa muodonmuutosta, vaikka mieli tekisi? Minä olen keksinyt siihen patenttiratkaisun - ja nyt minä (täysin vailla businessvainua) jaan tämän loistoidean teidän kanssanne ja täysin ilmaiseksi. Siis; tänään esittelemme yrittäjäperheen keittiön hurjaakin hurjemman (ilmaisen) muodonmuutoksen!!! Tässä ensin asiaankuuluva "ennen"-kuva jotta voimme nähdä muutoksen koko laajuuden:

Eli kuten näette, muodonmuutos on todella kaivattu tämän perheen keittiöön. "Tilanne on täysin sietämätön, tarvitsemme kipeästi apua selviytyäksemme arjesta uudella tavalla" perheenäiti kertoo. Niinpä riennämme joukkoinemme apuun ja pelastamme tilanteen. Muutamien tuntien kiireisen aherruksen jälkeen (pimeäkin ehtii jo laskeutua tienoon ylle) on uskomaton lopputulos tämä:

Onnen kyyneleet vierivät perheenäidin poskilla kun hän ihastelee uudistunutta keittiötään (sen jälkeen kun hän on ITSE TISKANNUT, hmm, anteeksi välihuomautus) ja tunnusmelodian soidessa poistumme tästä onnellisesta kodista ja siirrymme kohti uusia haasteita......

Loistoideaani saa käyttää ihan vapaasti!

Jos totta puhutaan niin kyllä siivoaminen tuo hyvän olon ja se on vähän niinkuin pieni muodonmuutos. Ainakin meillä, ja tuloksetkin kestävät suurin piirtein pari tuntia, sitten on kaikki taas sekaisin. Yleensä jaksankin jahdata perheenjäsenille ahdistuneet ilmeet siivouksen jälkeisinä tunteina (ÄLÄ pudota lattialle niitä roskia, siivosin juuri. Koitetaanko sitten syödä niin ettei sitä tomaattikastiketta mene liinalle, vaihdoin sen juuri. Onko ihan pakko käyttää kahta paistinpannua, tiskasin juuri.) mutta jo seuraavana päivänä tunnelma palautuu rennoksi (äh, siihen liinaan tuli jo tahra, ei se haittaa. Tule vaan kengät jalassa sisälle, ei täällä ole siivottu (tänään). Ota uusi lasi kaapista, tiskaan sitten myöhemmin). Olen varmasti jotenkin siivous-neuroottinen, koska minusta tuntuu että kun olen siivonnut, on elämä muutenkin paremmin hallinnassa. Sekainen huusholli on kuin heijastus päästäni. Koti sekaisin, pää sekaisin. Koti järjestyksessä ja tyhjä, pää - ei hetkinen, mitenkäs sen nyt menikään..

Ja ihan vaan jotta jälkipolville jäisi todisteet siitä että meillä on todella välillä siistiä (muuallakin kuin keittiössä), tässä kuva vielä olohuoneesta, juuri puunattuna:

Meillä on siis niin pieni talo että pitäisi varmaan mennä keikkumaan ikkunan ulkopuolelle jotta saisi laajemman kuvan, tai ehkä voisi käyttää sellaista kalansilmäobjektiivia..Ähää, huijaan vaan, siivosin vaan tällaisen suikaleen olohuoneesta jotta saisin muka siistin kuvan. Kuvan laitojen ulkopuolella on korkeat pinot tavaroita jotka heti kuvan otettuani romahtivat alas..Uskokaa sitten mitä haluatte..

Résumé in english: what can you do if you would like an extreme makeover in your home but can not afford it? I share now my fantastic idea. First picture is from "before". And, after hours of hard work, you can see the fantastic result in the next picture. And this, my dear friends, didn´t cost a penny!  But it really feels like extreme makeover. Just try it and you´ll see!

Want also to show you a part of a just cleaned living-room. Just to have some proof that it REALLY is in order, now and then - for some hours..