Metsän suloisin paikka - Skogens ljuvligaste plats

Made in Japan

2012-02-22T06:20:00.000-08:00

Minun on tunnustettava jotain. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, enkä oikein pitänytkään, japanilaisesta kulttuurista. Se lienee vain sellaista oman pään ahtautta, tarkoitan että vika ei suinkaan ole kulttuurissa itsessään, se vain poikkeaa omastamme niin paljon. Teeseremoniat, musiikki, taide..Yleisesti ottaen Japaniin liittyvät asiat ovat varmasti kovin muodikkaita juuri nyt, tällaisen käsityksen saa lehtiä lukiessa. Mutta, minuun ne eivät vaan jotenkin iske.
Samaan "kasaan" olen myös lykännyt japanilaisen paperitaiteen, eli origamin. Joskus olen jonkun ohjeen jossain nähnyt, ja todennut heti kättelyssä, että en tajua, miten tuo tehdään. En, vaikka ohjeet veisivät läpi vaihe vaiheelta ihan kädestä pitäen. Tämän jääräpäisen asenteen takia on parin viime päivän aikana ollut hauska huomata, että vanhakin koira voi oppia jodlaamaan (vai miten se sanonta taas menikään).
Tytär on menneen viikon potenut kovaa flunssaa ja suuntasinkin kirjastoon hakemaan askartelukirjoja, joista löytyisi toipilaalle tekemistä. Mukaan hyppäsi myös lapsille suunnattu origami-kirja. Usko siihen, että jälkikasvu on äitiänsä fiksumpi, on näet kova.
Ja kuinkas sitten kävikään? 8-vuotiaan asiallisella ja rauhallisella ohjauksella olemme, uskokaa tai älkää, onnistuneet tekemään sekä kultakaloja, räpsyttimiä, että soutuveneitä. Tytär teki myös hyrrän ja vähän muutakin. Ja tekeminen on ollut hauskaa!

Paperin taitteleminen suuntaan ja toiseen toivotun lopputuloksen saamiseksi on uskomattoman kiehtovaa! On myös mukavaa huomata, että ymmärtää sittenkin taitteluohjeita. Tai no, ainakin näitä lapsille suunnattuja. On oikeastaan vaikea kuvailla, mikä tässä on niin erikoista. Se on vaan jotenkin taianomaista, kun näennäisesti epäolennaiset taitokset osoittautuvatkin ehdottoman välttämättömiksi. Ja että paperista voi todellakin tehdä melkein mitä vaan, suurimmaksi osaksi ilman saksia tai muita apuvälineitä. Paperi ja kaksi kättä on kaikki mitä tarvitaan. Olen miettinyt, millainen superälykäs tyyppi origamin alun perin kehitti. Älyä nimittäin on tässä tarvittu, ja paljon. Suosittelen kokeilemaan, tämä oli hyvin mielenkiintoinen kokemus!!

ps. jos mietitte miten viime postauksessa mainittu kuntokuuri tai piristyskuuri kuten tytär sen niin oivallisesti nimitti, edistyy niin voin kertoa että loistavasti! Painoa on pudonnut jo neljättä kiloa, karkkilakko on pitänyt viikolla (karkkipäivänä saa herkutella) ja liikuntaa yritän harrastaa joka päivä ainakin vähän, muodossa tai toisessa. JEE, HYVÄ MEIDÄN JOUKKUE!!!!

Jag måste erkänna något. Jag har aldrig riktigt förstått mig på Japan. Jag menar japansk musik, konst, teseremonier, kulturen i sin helhet. Det är inte så att det är något fel på landet eller kulturen i sig, det är mera i mitt huvud som felet ligger. Japan är mycket in nu, det märker man när man läser tidningarna. Men jag har bara inte blivit träffad av de rätta pilarna ännu antar jag. Även den japanska papperskonsten, origamin, har jag dragit över samma kam. Har sett ibland instruktioner på hur man kan göra något, men har alltid tyckt att jag fattar ingenting.
På grund av denna tjurskalliga inställning har det de senaste två dagarna varit speciellt roligt att upptäcka, att även en gammal hund kan lära sig att jodla (eller hur var nu det där ordspråket igen).
Dottern har den senaste veckan legat sjuk. När hon började känna sig lite bättre, styrde jag kosan mot biblioteket för att låna hem några pysselböcker. Hittade en origami-bok för barn, och även om jag aldrig lyckats vika något av papper, tänkte jag att kanske äpplet är klokare än trädet.
Och vad hände? Med en saklig och tålmodig 8-åring som lärare har vi nu lyckats vika både guldfiskar och roddbåtar av färgglada pappersark. Dottern har dessutom gjort en snurra. Det har varit jätteroligt!! Det är svårt att förklara vad det är som är så otroligt fascinerande med att vika hit och vika dit, hur alla dessa till synes onödiga vikningar plötsligt blir en del av en helhet. Det är som trolleri! Har också känt mig lycklig över att jag i alla fall förstår mig på instruktionerna, låt vara att boken är för barn (hihi). Det är också ganska otroligt att man faktiskt bara behöver papper och två händer, sax har vi använt bara en gång till en liten liten del av guldfisken. Jag undrar verkligen vad det var för en toppintelligent typ som har utvecklat den här konsten? För mycket klok, det har han verkligen varit..Prova gärna, det är en mycket intressant upplevelse!

Endorfiinia - Endorfin

2012-02-08T08:43:00.000-08:00

Luin hiljattain terveysherätyksen saaneesta Raakel Lignellistä. Haluan onnitella häntä mahtavasta kuntoremontista, jonka hän on vetänyt läpi! Painoa on lähtenyt varmasti kymmeniä kiloja, niin hoikaksi nainen on muuttunut.
Hän kirjoittaa kuntoilevansa eri muodoissa melkein joka päivä. Motivaationa on toiminut muun muassa liikkumisen irrottamat endorfiinit elimistössä. Aiemmin hän tunsi ettei halunnut, eikä jaksanut lähteä liikkeelle.
Voin samaistua häneen voimakkaasti. Olen tullut elämässäni siihen pisteeseen, jolloin ylipaino tekee liikkumisesta ajoittain epämieluisaa. Saatan pitkän tauon jälkeen saada liikkumishepulin ja teen paljon ja pitkään. Sitten sydän kyselee, olenko tullut hulluksi, ja yrittää jarruttaa. Tästä pelästyneenä lakkaan liikkumasta. Ja sitten tulee lisää painoa. Ikävä oravanpyörä siis.
Olen perusluonteeltani ihminen, joka nauttii kovasta fyysisestä työstä. En niinkään jaksa innostua kävelylenkistä ihan vain kävelyn takia. Sen sijaan kävely ruohonleikkurin tai lumikolan perässä motivoi enemmän. Hyötyliikunta on enemmän minun juttuni. Mutta, kun kunto on huonontunut, ei sekään oikein maistu. Nyt yritän saada elämääni tältä osin järjestykseen. Itse asiassa olemme koko perhe tehneet alkavaa elämäntaparemonttia. Ruokavalio järjestykseen, makeat rajoitettu vain karkkipäiville, liikuntaa lisää. Takana on jo peräti muutama päivä, välillä tuntuu että minulla on nälkä koko ajan. Karkkia tekee mieli kuin se olisi huumetta, tai sitä se kai tavallaan onkin. (Selvennetään nyt että oikeita huumeita EN ole kokeillut enkä ikinä kokeile, mutta voin kuvitella miltä tuntuu olla riippuvainen jostain). Välillä tunnen halua unohtaa koko jutun, mutta sitten yritän hahmottaa, miten paljon kevyempää elämä voisi olla. Ja voisin olla taas terveempi ja jaksaa enemmän. JEE, pystyn tähän kyllä!!
Endorfiineja kokoamme tällä hetkellä muun muassa hiihtämällä. Hiki irtoaa ja itsetunto kasvaa. Ja kalorit palavat.

Tässä kuvassa ei hiihdetä. Sen sijaan se kertoo, että lapsille liikkuminen on luontaista ja he tekevät sen mielellään ja nauttien. Otetaan mallia!

Läste nyligen en artikel om Raakel Lignell och vill här gratulera henne till den stora förändring hon har lyckats genomgå! Flera tiotal kilon har försvunnit, så smal och frisk ser hon ut. Det har säkert inte varit så lätt men lyckats har hon, minsann!
Hon skriver att hon motionerar i olika former nästan alla dagar, bl a är det känslan av endorfiner i kroppen som motiverar henne. Ett slags välmåenderus, helt utan de skadliga verkningar.
Jag har i mitt liv kommit fram till ett vägskäl, då jag måste göra förändringar. Övervikten gör att det är inte alls roligt att röra på sig. Ibland får jag för mig att sätta igång och då gör jag mycket och länge. Sedan undrar hjärtat om jag har blivit galen och försöker bromsa. Då blir jag rädd och lägger av med motionerandet. Och så ökar vikten igen. En väldigt otrevlig ond cirkel.
Jag gillar nyttomotion. Jag blir mycket mera motiverad av att promenera efter en gräsklippare eller snöspade än att bara promenera. Men men - med dålig kondition blir det inte riktigt av heller.
Därför är det nu dags med förändringar. Hela familjen har påbörjat en livsstilsförändring. Nyttig mat, godis bara en gång i veckan och mera motion. Vi har redan hållit på i ett par dagar och självtilliten har växt ett par centimeter. Dock känner jag mig hungrig nästan hela tiden och godis, ja det är nästan så jag klättrar på väggarna för att jag inte får det. Vilket förresten visar hur allt socker har förgiftat min kropp redan..Emellanåt känner jag för att bara lägga av - men så tänker jag på hur skönt det kommer att kännas när jag är lättare och friskare. YES, jag kommer att klara det!!
Just nu samlar vi endorfiner genom att åka skidor (och bära ved och skotta snö). Svetten och kalorierna flyger.
På bilden är det ingen som åker skidor. Istället talar den om att för barn är det naturligt med motion. De rör sig gärna och njuter av det. Ett exempel att ta efter!!

Suksilla- på skidorna

2012-02-04T09:10:00.000-08:00

Edellisen postauksen "oudoista" kuvista siirrytäänkin sitten tähän ajankohtaisempaan. Kova pakkanen on tosiaan tehnyt ulkona liikkumisen hieman epämiellyttäväksi viime päivinä. Tänään kuitenkin alkoi tuntua siltä, että nokka voisi kestää ulos työntämistä. Aurinko suorastaan pakotti pihalle ja päätinkin kokeilla, onnistuisiko hiihtäminen.
Minä pidän ihan tavallisesta murtomaahiihdosta tavattomasti. En ole kuitenkaan kovinkaan hyvä siinä. Maaston on oltava vatupassisuora, jotta tämä emäntä ei kupsahtelisi nurin jatkuvasti. Olen monesti onnistunut kaatumaan ihan paikallaan seistenkin, se on jo melkein lahjakasta..:) Kunto on ollut niin huono, että liikkuminen on jäänyt (sairastin mm korvatulehduksen, vasta tänään korva on kivuton), joten hiihtolenkki arvelutti vähän. Olen vielä luonteeltani sellainen, että kun alan jotain, teen sen täysillä - ja sitten olen monta päivää aivan kipeä. Tänään onnistuin mielestäni aloittamaan rauhallisesti, kiertelin peltoladun vain kahdesti. Huomenna aion mennä uudestaan, juuri nyt tuntuu ainakin niin hyvältä (mitä nyt selkä on vähän kipeä, mutta ei se haittaa). Pakkanen alkaa pikku hiljaa lauhtua, joten liikkuminen tulee aina vain mukavammaksi. Maanantaina -6, pitänee kaivaa uimapuku esille. Nythän olemme jo tottuneet näihin -20 lukemiin..
Kuva on muuten siinä mielessä huijausta, että se on viime kevättalven kantohangilta. Mutta, lapsi on sama (tosin vähän kasvanut ja uusilla suksilla), samoin suksien pureskelua rakastava koira. Ei se ole vieläkään tajunnut, että joskus tulee vielä sauva mahaan (siis vahingossa), kun pyrkii selän taakse koko ajan. Maisema jossa hiihdetään, on myös sama. Joten eiköhän tämä sovi "illustraatioksi" (hih). Mukavaa liikunnallista viikonloppua teille kaikille, missä olettekin!

Den här gången är bilden mera aktuell..som sagt, har kylan gjort det obekvämt att vara ute de senaste dagarna. Idag kändes det dock, att näsan kanske skulle kunna klara av lite uteaktiviteter. Har i flera dagar tittat längtansfullt på skidspåren som dottern gjort, så idag tänkte jag prova. Har varit i dåligt skick ganska länge, bl a hade jag öroninflammation. Idag är första dagen som örat inte värker.
Jag är inte särskilt duktig på att åka skidor. Det måste vara väldigt jämn terräng för att jag skall klara av att stå upp. Har många gånger lyckats att falla fast jag har stått stilla med skidorna också. Det är faktiskt lite pinsamt..Men att inte vara så duktig tycks inte hindra mig från att tycka om skidåkning..
Jag har en dålig vana att motionera sällan, men sedan när jag får för mig att göra det, gör jag det mycket på en gång. Och sedan är jag sjuk i flera dagar igen..Idag lyckades jag dock ta det ganska lugnt, skidade två gånger runt åkern och det i ganska lugnt tempo. Det kändes såå skönt!! Jag skall minsann skida imorgon igen, och förhoppningsvis varenda dag i fortsättningen!! Det skall ju bli lite varmare också, bara -6 på måndag. Kanske man måste leta reda på baddräkten? Nu är man ju så van vid -20..
Bilden här är faktiskt lite fusk. Det är nämligen från förra vårvintern, när det var så otroligt fin skare. Men, barnet är detsamma (dock lite större och med nya skidor), den töntiga hunden likaså. Den har fortfarande inte begripit, att den kommer att få en skidstav i magen (av misstag alltså) när den hela tiden vill springa bakom och försöker snappa åt sig både skidor och stavar. Kanske den är avundsjuk och skulle vilja ha egna skidor? Åkern och vyn är också densamma, här åkte vi idag också, så bilden passar väl bra som illustration här i alla fall? Ha ett skönt veckoslut allihopa, och passa på och njut av det härliga solskenet!

Kaksi outoa kuvaa - två konstiga bilder

2012-02-02T08:06:00.000-08:00

Pakkanen paukkuu ihan kirjaimellisesti nurkissa. Paksut verhot on vedetty ikkunoiden eteen, vaatimattomassa puumökissä täytyy ottaa kaikki lämpö talteen. Saunan kiukaassa ja olohuoneen Tulikivi-uunissa puut räsähtelevät. Mies polkee hulluna kuntopyörällä, päivän lenkkeilyosuus kun jäi sattuneesta syystä väliin.
Iloksenne päätin laittaa tänne kaksi perin outoa kuvaa. Jaa että mikä näissä nyt sitten on outoa? No, ettekö te huomaa! Niissä on paljon vihreää, kukkivia kasveja, sulaa vettä ja aurinkoa. Niissä on myös puita, jotka ovat täynnä lehtiä, ruohoa joka tuoksuu ja paljon muistoja ihanista kesäpäivistä. Outoa niissä on se, että ne ovat - niin juuri, kesäkuvia! Eivätkö näytäkin aika eksoottisilta, näin pakkasen keskellä? Lämmintä mieltä ja kevään odotusta sinullekin!

Det är smällkallt ute, bokstavligen. Huset knakar i kylan. De tjocka gardinerna är fördragna, i vår stuga måste man ta vara på all värmen. I bastu-ugnen och Tulikivi-ugnen i vardagsrummet knastrar veden. Mannen trampar som en galning på motionscykeln, dagens motionsrunda avbokades, ni kan säkert gissa varför.
För att glädja er satte jag in två ytterst konstiga bilder. Varför är de konstiga, undrar ni kanske? Jamen, ser ni inte? Där finns massor med grönt, blommande växter, öppet vatten och sol. Där finns också träd som är fulla med löv, doftande gräs och massor med minnen från underbara sommardagar. Konstiga är de för att de är - just det, SOMMARbilder! Visst ser de exotiska ut, så här mitt i kylan? Jag önskar dig varma tankar och håll ut - våren och sommaren ÄR på väg!!

Uutta blogshopissa! Nytt i blogshopen!

2012-01-23T07:07:00.000-08:00

Psst..muutamia uunituoreita tuotteita blogshopissa..tervetuloa katsomaan ja shoppailemaan ! Tästä sisään..
Psst..några nya saker insatta i blogshopen..välkommen att titta och shoppa! In här

Karkkilauantai - godislördag

2012-01-14T08:23:00.000-08:00

Lähdin täysin impromptu käymään Kemiön keskustassa, päätin puoli tuntia ennen kirppiksen sulkemisaikaa, että lähden viemään tyttären pieneksi jäänyttä suksisettiä myyntiin. Eilen hän sai uuden setin ja oli jo aamuvarhaisella kokeilemassa, miten parin sentin lumessa suksi luisti. Luistihan se, kuten aidolla optimistilla ainakin..Itse tyydyin katsomaan vielä ikkunasta..

Kaupassa silmä hakeutui ihaniin keltaisiin kevätesikoihin. Oli kuin nääntynyt olisi nähnyt lasillisen raikasta vettä! Aikani mietin ja päädyin sitten ostamaan kimpun keltaisia ruusuja. Auringon kaipuu on ilmeisesti kova, en muuten edes tykkää oikein keltaisesta. Nyt se kuitenkin hyväili silmää ja sielua.

Olemme koko perhe ottaneet vähän uutta suuntaa elämään mitä tulee esimerkiksi makeansyönti. Tytär on onnistunut parhaiten, hän on houkutuksista huolimatta ollut ilman makeisia koko viikon. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta kun ennen makeaa syötiin lähes joka päivä..Tänään oli karkkipäivä, leivoimme yhdessä banaanimuffineja kuorrutuksella. Cupcake on kai näiden hieno uusi nimi ja en enää ihmettele että joku voi hurahtaa näihin. Tarkoitan että niistä voi tehdä vaikka minkä näköisiä! Kaupassa oli pitkä rivi värejä ja strösseleitä joita näiden päälle laittaa, niin ja sitten on kauniita muffinivuokia olemassa...(meillä oli vain tuollaisia tavallisia rumia vuokia, onneksi ei näy paljon)

Hienoista ihmetystä herätti se, että tuohon kuorrutukseen tuli niin vähän sokeria, tuorejuuston kanssa maku oli melkein suolainen. En ole itse asiassa vielä maistanut miltä tuo kokonaisuus maistuu, tyttären ja miehen mukaan oikein hyvä yhdistelmä. Ei kaiken tarvitsekaan olla ällömakeaa, mutta toisaalta suolainen muffini ei oikein natsaa karkkipäivään..:)

Mukavaa viikonloppua!

Helt impromtu gav jag mig iväg till Kimito centrum, bara en halvtimme innan loppiset stängde..Tänkte att jag för dotterns gamla skidset till försäljning, det är ju nu de går åt, när det kom lite snö. Dottern fick igår nya skidor och pjäxor, de blev provkörda genast imorse. Fint gick det, fast snötäcket inte är så värst tjockt ännu. Men barn är, som ni vet, sanna optimister..Jag nöjde mig ännu med att bara titta genom fönstret på den skidåkande lilla damen.

Vi har kämpat hela veckan med att försöka vara utan godis, det är inte lätt skall ni veta, när man är van att äta sött nästan varje dag. Dottern har lyckats bäst, hon har stått emot alla frestelser hela veckan. Idag var det godisdag, vi bakade tillsammans bananmuffins med alla möjliga dekorationer och strössel och grejer. Jag undrar inte alls längre att någon kan bli helt frälst på de här cupcaken, det finns ju så enormt många olika möjligheter. Fina muffinsformar finns det också (inte de här våra alltså, de är vanliga fula muffinsformar)..

Det enda som jag tyckte var konstigt var att det till den vita glasyren kom så lite socker, med färskosten smakade det ganska salt! Jag har ännu inte smakat en hel muffins, mannen och dottern sade att kombon var jättegod. Få se, jag skall snart smaka..Men det skall definitivt inte vara salta muffins när man har godisdag!!

Ha ett gott veckoslut!

Tulihan se - den kom i alla fall

2012-01-08T04:32:00.000-08:00

Kuten headerista voitte huomata, minä päätin hypätä koko talven yli ja laittaa vähän kesäisiä kuvia..olenhan aina ollut sellainen vastarannan kiiski..:) Sopivasti tuli sitten lunta vastapainoksi. Ei sitä paljon ole, mutta sen verran että sai aikaan riemureaktion tyttäressä. Sukset kaivettiin vintiltä esiin - ja todettiin että tyttären monot olivat jääneet liian pieniksi.. Kaiken lisäksi hiiri oli syönyt niistä osan ja pissannut kiitokseksi, joten ihan hyvä etteivät mahtuneet. Kuka nyt haluaisi haiskahtaa epäilyttävälle joka hiihtolenkin jälkeen..Seuraavaksi siis mono- ja ehkä suksimetsästykseenkin. Harmittaa vähän etten hoksannut tehdä suksiostoksia aiemmin, kirppareilta olisi löytänyt helposti tarvittavan. Kun lumi sitten tulee, kaikki ryntäävät paikalle sama ajatus mielessä..

Omatkin sukset otettiin alas, vaikka en ole varma onko minusta hiihtäjäksi. Kunto on vähän reistaillut, sydän poukkoillut miten sattuu välillä ja voimat olleet vähissä. En millään jaksaisi alkaa taas lääkärillä juosta. Kun on näinkin nuori, ei vaivoja oteta aina vakavasti. Kunpa lääkärit ymmärtäisivät, etten todellakaan tule käymään vaan siksi, että se on niin mahdottoman kivaa, vaan että siihen on joku ihan tärkeä syykin. Tiedän että olen laiminlyönyt kuntoani ja se kai on suurin syy tähän, mutta kuntoremontin aloittaminen on vaikeaa kun se tuntuu niin pahalta. Toivotaan että asiat sutviutuvat parempaan suuntaan..

Mutta nyt saa tekstiosuus riittää (ennenkuin kyllästytte). Oli pakko tehdä mutka ulkona tänään kameran kanssa, aurinko sinisellä taivaalla hiveli silmiä ja teki taikojaan lumisissa oksissa..

Som ni kan se i headern, bestämde jag mig för att hoppa över vintern helt och hållet och satte dit lite sommarbilder istället. De känns ju faktiskt ganska exotiska nu, när snön äntligen kom! Många centimeter är det inte, men tillräckligt för att dottern skall vara överlycklig. Vi tog ned skidorna från vinden idag - bara för att konstatera att pjäxorna har blivit för små..dessutom hade en mus ätit upp en del och kissat i pjäxan som tack, så det var kanske lika bra. Vem skulle vilja lukta misstänkt efter skidturen? Nu bär det alltså av på pjäx- och skidjakt, hoppas det finns passande på loppis..

De egna skidorna togs också ner, fast jag vet inte om jag har krafter att skida nu. Konditionen är dålig och det är svårt att få det att bli bättre då all motion känns så jobbig. Hjärtat börjar krångla så fort jag försöker. Inte skulle jag orka med någon läkar-rumba heller..

Men nu nog med "prat" och lite bilder istället. Tog en liten runda ute med kameran, det var så underbart med solsken som trollade med de snöiga grenarna..

Miehen terassin ikkunaan maalaama kurki ei näytä palelevan..ne oikeat kurjet nauttivat vielä etelän auringosta jonkin aikaa..
Tranan som mannen har målat på terassfönstret ser inte ut att frysa alls..de riktiga tranorna njuter av söderns värme ett tag till..

Syksyllä löysin kirpparilta tällaisen "pöntön". Ensin tuli ajatusvirhe, että tänne voisi laittaa linnuille syötävää, mutta tämähän on siis linnunpönttö! Ehkä sinne voisi tulla joku asumaankin keväällä, joku joka osaa arvostaa yksilöllistä kierrätystaidekotia (tämä on tehty karkkipapereista, aika ihana minusta!). Täytynee vain siirtää tämä hieman rauhallisempaan paikkaan, nyt se roikkuu terassilla, meidän ilonamme.

Den här hittade jag på loppis i höstas. Tänkte först att man kunde sätta fågelmat i den, men det är ju faktiskt en fågelHOLK. Kanske det flyttar in någon där i vår, någon som uppskattar lite re-design (holken är gjord av gamla godispapper, häftigt tycker jag)? Måste hitta ett lugnt ställe åt den bara, nu hänger den på terassen för att glädja oss med sina färger.

Tästä lyhdystä olisi ehkä ollut enemmän hyötyä sisätiloissa, en tiedä onko se enää käyttökelpoinen muuten kuin vanhan rähjäisen katajan oksakoristeena..No, nyt saamme nauttia taas luksuksesta nimeltä SÄHKÖ - muistetaanhan olla siitä kiitollisia! Tällaista meillä, tänä talvisena sunnuntaina. Millaista teillä?

Den här lyktan skulle kanske gjort större nytta inomhus förra veckan, fast jag vet inte om den fungerar längre. Som prydnad i den gamla skrotiga enen fungerar den bra i alla fall! Om ström, det har vi hat ett tag igen, lyxigt. Det gäller att komma ihåg att vara tacksam!
Så är det här, denna vintriga söndag. Hur är det där?

Uusi alku - en ny början

2012-01-01T02:18:00.000-08:00

Niin se vanha vuosi meni ja uusi alkoi..kiipesimme keskellä yötä kalliolle katsomaan, josko näkyisi hienoja "tähdenlentoja". Näkyihän niitä, lähikylästä. Tytär oli ensimmäistä kertaa hereillä näin myöhään ja hihkui riemusta joka kerta kun taivaalle nousi väriloistoa. Jotenkin hellyttävää nähdä miten iso asia joku tuollainen voi lapselle olla.

Vuoden vaihtuminen toi mukanaan muutoksia työasioissa. Kovalla työllä pystyyn laitettu verkkokauppa sulki ovensa lopullisesti, mikä tuntui haikealta..Joskus elämässä on kuitenkin tehtävä päätöksiä, jotka eivät tunnu helpoilta, koska niin on järkevintä. Toivon että tämä vuosi toisi mukanaan ihan uusia haasteita ja onnistumisia. Aion keskittyä enemmän tuohon kirjoittamispuoleen, olenhan itse asiassa jo tehnytkin freelance-hommia tuolla saralla. Tänä vuonna siis lisää sellaista.

Kierrätysmateriaalien kanssa työskentely on kuitenkin niin lähellä sydäntäni, etten halunnut luopua siitä kokonaan. Se on mielenkiintoista, ekologista, jännittävää ja haasteellista. Kun lisäksi asutaan metsän siimeksessä, kaukana maailman metropoleista, on netti hyvä väline tavoittaa ihmisiä. Niinpä, saanko esitellä, uuden pikkuisen blogshopin, http://laurasvintage.blogspot.com. Käykääpä tutustumassa! Ostoksia saa tehtyä laittamalla minulle sähköpostia jos löytää jotain mieluista. Tuotteita lisätään sitä mukaan kun niitä ehdin tehdä, ei aina niin nopeasti mutta kuitenkin. Tervetuloa siis!

Så försvann det gamla året och ett nytt började..vi klättrade upp på berget bakom vårt hus för att se på fyrverkerier..När man bor såhär ute på "vischan" ser man ju inte så mycket, men någon i byn sköt upp jättevackra raketer så vi fick beundra "stjärnfallet". Dottern, 8 år, fick vara uppe första gången såhär sent och hon riktigt skrek av förtjusning varje gång något vackert syntes på himlen. Det var på något sätt rörande att se hennes glädje.

Årsskiftet innebär för mig förändringar när det gäller arbetet. Min nätbutik stängde sina dörrar för gott, det kändes vemodigt. Mycket arbete hade lagts ner på det och då känns det alltid jobbigt att stänga. Men så är det i livet ibland, man måste göra beslut som inte är så lätta men som är förnuftiga. Detta år kommer jag att koncentrera mig mera på skrivarbetet, jag har ju redan jobbat freelance med detta tidigare. Ni kommer säkert att höra mera om detta så småningom.

Att jobba med inredning och speciellt återvinningssaker ligger mig så nära hjärtat att jag kommer inte helt att sluta med det. Därför vill jag nu presentera för er....TADAA! Den lilla blogshopen med adress http://laurasvintage.blogspot.com. Saker gjorda med kärlek och humor finner ni där. Shoppa kan man göra genom att höra av sig till mig via e-post om man hittar något man vill ha. Varmt välkommen att bekanta er!

Superale verkkokaupassa! Superrea i nätbutiken!

2011-12-15T09:08:00.000-08:00

Osana tulevia muutoksia on nyt aika ilmoittaa teille että lauras.fi- verkkokaupassa on tästä hetkestä vuoden loppuun superale, kaikki tuotteet (ei rautaveistokset) nyt jopa 50 % alennuksella!! Nyt siis kiireen vilkkaa shoppailemaan, linkistä pääset suoraan kauppaan!

Som en del av kommande förändringar är det nu dags att meddela er att det är superrea i nätbutiken! Från denna stund och till den sista dagen i år är det nedsatt upp till -50 % på allt (ej järnskulpturer)!! Välkommen att göra fynd, in kommer du HÄR !!

Taiteen uusi kotisivu! Konstens nya hemsida!

2011-12-11T09:39:00.001-08:00

Paljon muutoksia on tiedossa lähiaikoina meidän työkuvioihimme, ei ehkä niin isoja mutta kuitenkin..aloitetaanpa mieheni, taidemaalari John Sycholdin omasta sivusta - jonka löydät nyt osoitteesta http://johnsychold.blogspot.com. Tästä omasta blogista tulet löytämään kuvia tarjolla olevista maalauksista, näyttelyistä ja muista kiinnostavista projekteista, joita Johnilla on meneillään. Tervetuloa siis virtuaaliseen taidenäyttelyyn linkkiä klikkaamalla!

Mycket förändringar är på gång när det gäller våra arbeten, kanske inte så stora men ändå..vi kan ju börja med min man, konstnären John Sychold - hans egna hemsida/blogg hittar du nu på http://johnsychold.blogspot.com. I den egna bloggen finns målningar som är till salu, information om utställningar och eventuellt andra intressanta projekt som John har på gång. Så - varmt välkommen på virtual konstutställning, in kommer du genom att klicka på länken här ovan!

Jälkimaininkeja - Såhär efteråt..

2011-12-05T11:18:00.001-08:00

Myyjäiset ovat onnellisesti ohi, hyvin meni! Väkeä oli niin paljon, että kun pääsin vähän ympärilleni katselemaan, painelin kiireesti omalle paikalle kun tungos alkoi suorastaan ahdistaa tällaista avonaisten peltojen maalaishiirtä..:) Tänään on ollut vihdoinkin aikaa keskittyä tähän huusholliin, joka on saanut pärjätä ihan omin nokkinensa menneet pari viikkoa (ja sen kyllä huomasi). Ihanaa kun sai siivota paikat kunnolla - niin ja ne kangaslaatikot saavat pysyä nyt kyllä kiinni jonkin aikaa, sen verran kylläiseksi tulin ompelusta..

Silmiin osui eräs sitaatti jonka olin ottanut talteen eräästä lehdestä jokin aika sitten, se sopii todella hyvin tähän hetkeen. Vai mitä sanotte (vapaa käännös ruotsinkielisestä alkuperäistekstistä):

"Rakkaat ystävät: tämä on hyvien lukulamppujen, suurien teekuppien, pehmeiden sohvien ja paksujen verhojen kuukausi. Itse en ole koskaan löytänyt mitään hyvää syytä kasvaa ulos kirjojenahmimisiästä". Mukavaa talvipäivän hämyä teille kaikille!

Marknaden är över och bra gick det! Vissa stunder var det så mycket folk att när jag fick tillfälle att vandra runt lite, gick jag ganska snabbt tillbaka till min egen plats, en sådan här lantortsmus fick lite ångest i folkmassorna..:)

Idag har jag äntligen haft tid att rikta blicken på hemmet, den har fått klara sig alldeles på egen hand de senaste veckorna (och det syntes vill jag lova!) Det var skönt att få allt städat och tyglådorna, dom kommer att få hålla locket på ett tag, blev liksom ganska mätt på att sy..

I en pärm råkade jag få syn på ett citat som jag hade skrivit upp, den passar perfekt idag. Eller vad tycker ni: "Detta är det goda läslampornas, de stora tekopparnas, de mjuka soffornas och de tjocka gardinernas månad, mina vänner. Själv har jag aldrig hittat något bra skäl till att gå ur bokslukaråldern." Ha det skönt i vinterskymningen, allihopa!

Huomenna se tapahtuu! Imorgon händer det!

2011-12-03T04:28:00.001-08:00

Huoh..vihdoinkin alkaa kaikki olla valmista..auto on täpösen täynnä (onneksi on iso auto!) kaikkea kivaa ja huomenna voidaan huristella kohti Turkua ja suurmyyjäisiä! Ajattelin vielä muistuttaa jos joku ei sattunut huomaamaan, että huomenna sunnuntaina 4.12 olemme Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vuosittaisissa suumyyjäisissä, paikka on Turun Messukeskus ja avoinna tapahtuma on klo 11-18. Myyjiä paikalla on siis lähes 400 joten ihan varmasti on paljon katseltavaa ja ostettavaa joka makuun! Meitäkin kannattaa tulla morjenstamaan paikoille 268-270, kaikkea kivaa kotiin on matkassa runsaasti ja vaikka ei haluaisi mitään ostaakaan, voi tulla sanomaan hei! Tervetuloa!

Huh..äntligen börjar allting bli färdigt, bilen är proppfull med allt möjligt fint och imorgon kör vi, tidigt på morgonen bär det av till Åbo Mässcentrum och den stora årliga marknaden där som Cancerföreningen ordnar. Tänkte bara påminna er att imorgon händer det, öppet kl 11-18 och nästan 400 försäljare på plats. Helt säkert massor att se och köpa för alla! Vi finns som sagt på platserna 268-270 och med oss har vi massor med härliga saker till hemmet. Och vill man bara komma och säga hej så blir vi glada av detta också!! Välkommen!

Suurmyyjäiset! Marknad!

2011-11-28T09:10:00.001-08:00

Nyt kaikki kalenterit käteen - on nimittäin aika laittaa tarkkaan ylös ensi sunnuntai eli 4.12 klo 11-18. Silloin ottakaa kaikki suunta kohti Turun Messukeskusta, jossa Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen vuosittaiset suurmyyjäiset pidetään! Myyjiä tulossa paikalle lähes 400, joten ihan varmasti jotain löytyy jokaiselle! Minut löytää paikoilta numero 268-270, aika läheltä kahvilaa. Olisi ihan mahtavaa tavata teitä lukijoita, jos pääsette paikalle, uskon että tunnelma on messukeskuksessa mukava ja ostettavaa löytyy vaikka mitä! Meidän pöydästä löydät Laura´s vintage-kyltin alta kierrätyshenkisiä tuotteita; upeita tyynynpäällisiä eri väreissä ja materiaaleissa, tilkkutäkkejä, retrohelmiä, valaisimia, taidevalokuvakortteja - ja paljon paljon muuta jännittävää ja hauskaa! Tervetuloa siis shoppailemaan sunnuntaina!!

(Alakuva lainattu Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen sivulta/bilden lånad från cancerföreningens sida)

Fram med almanackorna allihopa, för nu skall ni sätta ett stort kryss på söndagen den 4.12 kl 11-18. Då är det nämligen stor marknad/basaar (- ja, jag vet faktiskt inte vad det skall kallas på svenska) i Åbo Mässcentrum, det är Lounais-Suomen syöpäyhdistys (Cancerföreningen) som ordnar det hela. Närmare 400 försäljare lär skall finnas på plats, så det finns garanterat mycket att se och shoppa! Oss hittar du på platserna 268-270, ganska nära kaféet. Hos oss finns under namnet Laura´s vintage härliga grejer till hemmet, gjorda av återvinningsmaterial; kuddöverdrag, lapptäcken, lampor, lite fotokort, retropärlor och massor med annat roligt och intressant! Så kom ihåg datumet och känn dig varmt välkommen!

Taidenäyttely - Konstutställning

2011-11-23T08:57:00.001-08:00

Toinen puolisko on suuntaamassa Raumalle vuosittaista näyttelyä pitämään, jos olette lähistöllä, lämpimästi tervetuloa! Tässä teille kutsu:

Mannen åker till Raumo för att hålla den årliga utställningen. Om ni rör er därikring, hjärtligt välkommen!

Talviunen aika - Dags för vintersömnen

2011-11-19T07:58:00.001-08:00

Sain tänään vihdoin aikaiseksi laittaa terassin talvikuntoon, on ollut suoranaista moukan tuuria ettei kaikki ole peittynyt lumen ja jään alle. Näköjään minulle käy ulkona samoin kuin sisällä siivotessa, eli homma leviää ja laajenee kuin pullataikina. Alun perin piti tosiaan vaan tyhjentää terassin kukkaruukut, mutta sen lisäksi saimme kolme pussia kukkisipuleita maahan tyttären kanssa, sitä ennen piti puhdistaa niille paikka. Samalla tietenkin huomasin kaikenkarvaisia rontteja, jotka joutivat kompostiin. Kesäiset gladioluksen varret vihersivät kauniisti, mietin tovin että jätänkö ne maahan. Tuntui niin pahalta vetää ne ylös, kun varren päässä nökötti nättiä kukkasipuleita. En ole oikein päässyt selville, voiko noista uusista sipuleista tulla ensi vuonna uusia gladioluksia, onko teillä jotain kokemusta asiasta? Joskus on vahingossa jäänyt joku varsi maahan ja siitä on kyllä noussut uusi varsi, mutta kukkaa ei ole tullut ja varsikin on ollut aika kitulias. Niinpä siis päädyin kiskomaan kaikki noin 40 vartta maasta..samalla muistelin ihanaa kesäistä loistoa..

Nämä ovat mielestäni niin ihania kukkia, eksoottisia ja upeita niin puutarhassa kuin maljakossakin. Ensi vuonna laitan ehdottomasti niitä taas koko puutarhan täyteen! Kuva on iso, anteeksi vaan, mutta sitä on niin mukava katsella, ehkä teistäkin. Sitä paitsi nyt tarvitaan erikoisannos väriä ja kesää, kun on niin pimeä päivä.

Minulla on tapana laittaa toukokuussa ostetut ruukkuruusut syksyllä maahan, monet niistä kukkivatkin kiitollisina vuodesta toiseen kukkapenkissä. Tänään kannoin yhtä ruukkuruusua kolme kertaa kompostiin, mutta en lopulta hennonnut heittää sitä pois. Nielin laiskuuden ja kaivoin sille kuopan, ressukka oli vieläkin reippaan vihreä ja kukki hiljattain ihanasti, jo toista kertaa samana kesänä. Kyllähän se ansaitsee vielä mahdollisuuden!

Kukkasipuleiden istuttaminen tuntui toivorikkaalta - on niin hyvä ajatella jo seuraavaa kevättä, jolloin raskas ja pimeä talvi on taas takanapäin.

Purkit ja purnukat ovat suojassa ja puutarha ja terassi siisti. Nyt ei haittaa vaikka sitä lunta jo tulisikin, kuten säätiedotuksessa uhkailtiin..Mutta nyt - mukavaa viikonlopun jatkoa, pitäkää rakkaistanne hyvää huolta!

Idag fick jag äntligen gjort något som jag har flyttat och flyttat på..var ute hela dagen och tömde krukor och pottor som har stått på terassen, planterade tre påsar med blomsterlökar tillsammans med dottern och krafsade ihop diverse fd blommor som ståtade i blomstergården. Som vanligt blev det hela både vitt och brett som det brukar, när jag börjar med något, så nu är jag ganska färdig..

Drog upp alla ca 40 gladioler som jag planterade i våras. De hade ännu så gröna och fina blad, blev lite tveksam om jag skulle ha lämnat dem kvar. Har ni någon erfarenhet om det blir nya gladioler av de fina lökarna som sitter längst ner? De ser ju faktiskt bra ut, men när jag någon gång har lämnat någon kvar, har det bara blivit några ynka små blad och inga blommor av dessa..Kanske man borde ta loss dem och torka eller något..om det är någon som vet, berätta!!

Krukrosor som jag köpt i maj brukar jag plantera i trädgården på hösten. Idag bar jag omkring på en liten kruka och tre gånger tänkte jag slänga den i komposten, men till slut kunde jag inte, den var så grön och fin och blommade två gånger under sommaren, den senare alldeles nyligen. Svalde latheten och grävde en grop åt den, visst skall den få en chans nästa sommar att återigen blomstra!

Det var något oerhört trösterikt i att plantera iris- och tulpanlökar. Det ger liksom en säkerhet att det kommer en ny vår snart och att den svåra och mörka vintern då är över.

Allt är städat och klart, det gör inget om det börjar snöa, som de har lovat. Men nu, ha ett skönt veckoslut och ta väl hand om alla nära och kära!

ps. bilderna var väldigt stora idag, för jag kände att vi alla behöver en STÖRRE dos med färger och sommar i denna mörka tid..:)

Rocky road

2011-11-12T08:34:00.001-08:00

Koto-ohjelmassa viimeksi Anu Harkki teki mahtavaa Rocky road-jälkiruokaa. Olin nähnyt kyseisen herkun jo aiemmin, muistaakseni ruotsalaisessa sisustuslehdessä, mutta taisin laittaa lehden jo kiertoon. Eilen tyttären kanssa viikonlopun ruokaostoksilla päätimme, että nyt kokeillaan mekin, millaisen jälkkärin saisimme aikaiseksi.

Niinpä, monta suklaista kulhoa ja naamaa myöhemmin, oli tulos tällainen:

Resepti? Meidän annokseemme tarvittiin kaksi 200 g suklaalevyä, jotka sulatettiin mikrossa. Sitä ennen oli kulhossa sekoitettu suolapähkinöitä, paloiteltuja vaahtokarkkeja, paloiteltuja kuivattuja aprikooseja ja digestive-keksejä. Sulanut suklaa kaadettiin seoksen päälle ja sekoitettiin huolellisesti (kannattaa olla nopea, suklaa alkaa heti jähmettyä). Sitten massa kaadettiin leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (meidän oli n. 40x30 cm) ja tasoitettiin tasaiseksi levyksi. Sen jälkeen vuorossa olikin vaikein osuus: antaa seoksen jähmettyä kylmässä, aikaa siihen kannattaa varata mielellään vaikka tunti, mitä kauemmin sitä parempi. Namia tuli, tosin aika tuhtia, eli ei kauhean paljon tarvitse syödä..jotenkin tuo makuyhdistelmä kyllä koukuttaa, sitkeäntahmea vaahtokarkki, rapea keksi ja suolaiset pähkinät - hyvin mielenkiintoista!!

Makeaa viikonlopun jatkoa!!

Läste för ett tag sedan i Family Living om en efterrätt eller godis som heter Rocky road. Såg samma mums göras i Koto-programmet i torsdags och blev sugen på att prova själv. Dottern och jag satte igång och många kladdiga skålar och ansikten senare såg resultatet ut som på bilden här ovan.

Receptet? Till vår Rocky road behövdes två chokladkakor på 200 g var, dessa smältes i mikron eller över vattenbad. Dessförinnan blandar man i en skål salta nötter, marshmallows skurna i bitar, torkade aprikoser också skurna i bitar samt digestive-kex. Den smälta chokladen hälls över blandningen och blandas raskt, innan chokladen hinner stelna. Sätt bakplåtspapper i en ugnsform (eller annan form, vår var i storlek 40x30 cm ungefär) och bred ut massan jämt. Sedan kommer det allra svåraste: låt det hela stå i kallt, gärna en timme eller så, ju längre desto bättre blir det. Mumsigt blev det, dock är det ganska massivt så man behöver inte äta mycket..Sega marshmallows, krispiga kexbitar och salta nötter - det är en kombination som framkallar beroende..

Ha ett fortsatt sött veckoslut!!

Piiloon - i gömslet

2011-11-09T06:25:00.000-08:00

Minulla on menossa hitaasti mutta vakaasti etenevä projekti. Kuten aiemmin jo valittelin, meillä on olohuoneessa niin monta toimintoa yhtä aikaa, että sotkua tulee, ihan päivittäin, eivätkä tavarat tahdo oikein pysyä järjestyksessä. Siispä olen vähitellen yrittänyt haihduttaa kamppeita, yksi tapa on ollut viedä niitä kirpputorille. Tämä on tietysti vähän hankalaa, koska melkein kaikkea voi käyttää uudestaan. Täytyy siis tarkkaan harkita, onko jonkin pois antaminen tai myyminen järkevää, jos hetikohta tarvitsee kyseistä materiaalia tai kangasta tai muuta kuitenkin..

Joskus minullakin tapahtuu niin sanottuja neronleimauksia, ja yksi niistä koski vintissä lojuvaa aarrearkkua, joka aiemmin oli tyttären lelukätkönä. Minulla on sekalainen läjä kuteita, siis en nyt tarkoita vaatteita vaan matonkuteita eri materiaaleista, niistä syntyy koreja ja mattoja virkaten. Samoin on jonkin verran lankoja ilmestynyt nurkkiin, niistä kun on kiva aina jotain väsätä. Mietin, voisiko nämä kaksi asiaa jotenkin esitellä toisilleen, siis arkun ja kuteet? Ikeasta hommasin pyörät arkun alle että on kevyempi siirrellä siivousta ajatellen ja - a perfect match:hän siitä syntyi!

Arkun on joku rakastava isä tai isoisä tehnyt ja koristellut parhaan taitonsa mukaan, ei tämä ole arvokasta antiikkia mutta ei tarvitsekaan! Ja hyvin toimii!

Huoneen toisessa laidassa on ollut sekalainen nyssykkä- ja pussukkakokoelma, jossa olen säilyttänyt kankaitani, ne ovat olleet oikein pahan mielen aiheuttajia kun niin sotkuisilta näyttävät..Ikeasta löytyi apu tähänkin ongelmaan. Ensin ajattelin hankkia avonaisen hyllyn, johon järjestäisin kankaat väreittäin siististi. Löysinkin sopivan yksilön, mutta kun menin sitä Ikean varastosta hakemaan ja tartuin päästä kiinni, totesin, että jos kuitenkin unohdetaan tämä vaihtoehto. Hylly painoi pienen elefantin verran eikä minulla ollut mukana ketään roikkumaan toiseen päähän..Siispä oli keksittävä jotain kevyempää. Kahdeksan kappaletta pahvista säilytyslaatikkoa lennähti kevyesti auton kyytiin ja kotona sitten sortteerasin retrot, farkut, pellavat ynnä muut siististi omiin laatikoihinsa.

Ensin ajattelin että voi kääk, kuosi on liian hallitseva, tuntui että ne laatikot täyttivät ihan KOKO huoneen..mutta onneksi niihin on nyt jo tottunut. Olen ommellut viime päivinä ahkerasti, joten huomattu on, ettei se hyvä järjestys kyllä oikein säily laatikoissakaan..kaiken lisäksi pohjat pitäisi vahvistaa, yhden laatikon pohja jo aukesi nostaessa ja kankaat valuivat lattialle sekalaiseen kasaan..Voisiko moinen johtua siitä, että laatikot ovat hyvin, hmm..täynnä??

Ehkä laatikoiden sisukset hieman tässä vajenevat, ompelukone nimittäin surisee nyt päivittäin. Jaa miksi? No ihan siksi, että varasin pari päivää sitten itselleni paikan Syöpäyhdistyksen suurmyyjäisistä, pidetään Turun messukeskuksessa 4.12 klo 11-18. Eli kaikki jotka vaan kynnelle kykenette, sinne sitten ostoksille! Minut löytää myyntipaikalta 221+222. Tästä vielä muistuttelen sitten lähempänä, mutta laittakaahan asia korvan taakse jo nyt!

Jaaha, takaisin sorvin ääreen. Mukavaa keskiviikon jatkoa!

Sakta men säkert bearbetar jag de irriterande högarna i vardagsrummet, som hittills gett mig både huvudvärk och nästan gråa hår, det är ju så hiskeligt rörigt här heeela tiden..Blev träffad av en snilleblixt (ja hör ni, det händer faktiskt ibland här också!) och släpade ner dotterns gamla skattkista, skaffade fyra hjul från Ikea (och bad min snälla man att hjälpa mig lite) och vips, hade jag fått ett utomordentligt ställe till alla mina mattrasor och garn, båda virkas det allt möjligt av. Fint blev det och fungerar också jättebra, dessutom ser det mycket trevligare ut än många små korgar och kassar..

Ikea blev räddningen också till alla mina tygförvaringsproblem. Hittade först en öppen hylla som jag tänkte rada upp tygerna i, skulle ha färgkodat dem och vikt dem fint, såg i en tidning hur någon hade gjort det så, det var jättefint. Denna plan gick dock i stöpet då jag kom fram till hyllpaketet på Ikea-lagret och tog tag i hyllskrället för att lyfta den till min kärra. Den rörde sig inte en millimeter, tung som en elefant..Eftersom jag inte hade någon stark karl med mig den gången, fick det bli en lite lättare variant. Åtta förvaringslådor i papp slängdes alltså lätt in i bilen och så sorterade jag alla mina tyger fint. Retro, jeans, linne, vitt, mönstrat osv..Nu märker jag dock att ordningen inte är särskilt lätt att hålla så här heller, när jag håller på och syr så gräver jag i lådorna hejvilt och därmed är det ajöss med ordning och reda. Dessutom borde lådorna tejpas, botten vill gärna gå upp och allt faller i golvet. Kan det bero på att lådorna är ganska..öhh, fulla??

Symaskinen går nu alla kvällar, har nämligen bokat mig en försäljningsplats på finska Cancerfondens stora försäljnings"happening" (ja vad heter det, - basar?) i Åbo mässcenter 4.12 kl 11-18. Jag kommer att finnas på platserna 221+222, hoppas ni kommer och hälsar på mig och gör fina fynd!

Jaha, nu åter till svarven..ha en skön onsdag!

Linnunpojan siiveniskut - Fågelungens vingslag

2011-10-29T11:23:00.000-07:00

Meillä on muutaman viime päivän ajan sairastettu kovaa flunssaa. Minä olen onneksi vielä jaloillani, mutta tyttäreen tauti iski. Oltiin sentään terveitä seitsemän kuukautta peräjälkeen, eli ei pöllömpää.

Pahin on nyt ohitettu ja täällä hyörii nuori neiti, jolla olisi jo jonkin verran energiaa, mutta ei tietoa, mitä voisi tehdä. Niinpä hän innostui kysymään, saisiko hänkin alkaa kirjoittaa blogia. Mitä siihen vastata? Voiko kahdeksanvuotias kirjoittaa blogia??

Tulin siihen johtopäätökseen, että mikä ettei, onhan se hyvää kielellistä harjoitustakin. Tarkastan tietenkin tekstit ensin ja olemme keskustelleet siitä, mitä blogiin voi kirjoittaa ja mitä ei. Katsotaan mitä tästä uudesta seikkailusta tulee. Hauska kokemus se on ihan varmasti. Lupasin laittaa tähän linkin, jospa te kävisitte kurkkaamassa mitä tytär on sinne rustannut, hän kaipaa varmasti lukijoita. Linkki tulee tässä: eleonoran blogi, klikatkaa niin pääsette kurkkaamaan kahdeksanvuotiaan runotytön ajatusmaailmaan. Kommenttejakin saa oikein mielellään jättää, niitä kun on hauska aina lukea..

Den här veckan har gått i flunssans tecken, dottern har efter sju friska månader insjuknat. Nu är det värsta över och nu har vi här en ung dam, som försöker hitta på något att göra. Hon frågade om hon kunde börja med en egen blogg. Vad svarar man på det? Kan en åttaåring ha en egen blogg? Jag kom fram till att det går bra, jag kollar texterna innan hon publicerar dem. Vi har också pratat om vad man kan och inte kan skriva om i bloggen. Det är ju bra träning i språket på samma gång.

Jag lovade att länka till hennes blogg, här kommer adressen: eleonoran blogi, klicka på texten så kommer ni dit! Kan ju vara roligt att läsa vad en åttaåring tänker, och hon skulle säkert bli glad av många besökare! Den unga damen skriver på finska, men det gör kanske ingenting..lämna gärna kommentarer också!

Syksy Sagalundissa - Höst i Sagalund

2011-10-26T07:13:00.000-07:00

Tyttären ollessa taidekoulussa päätin mennä kotiseutumuseoomme käyskentelemään ja kuvaamaan. Siellä on ihana tunnelma kaikkina vuodenaikoina, hiljaista ja silti jotenkin niin elävää..kiertelin ja ihastelin tunnelmaa. Yhtäkkiä erään punaisen talon kulman takaa ilmestyi paikalle mies, melkein hyppäsin nahoistani kun niin säikähdin! Hän oli liikkeellä samoin ajatuksin kuin minä, tosin ilman kameraa. Kertoi kulkevansa iltalenkillä usein museoalueen kautta, siellä kun kaikki stressi tuntuu katoavan. Mies oli lapsena käynyt alueella olevaa kouluakin, ja kertoili kaikkea kiinnostavaa muistoistaan. Kohtaaminen oli hauska, vaikka tosiaan ensin pelästyinkin, olinhan alueella ihan yksin, muut ihmiset jossain kaukana..Lähdimme juttutuokion jälkeen eri suuntiin, kumpikin takaisin tähän päivään, historian havina korvissamme..

Medan dottern var på konstskola, gav jag mig på en tur till Sagalunds hembygdsmuseum. Där är så härlig stämning alla årstider, så tyst men ändå så levande på något vis..jag gick runt med min kamera och njöt. Plötsligt dök det upp en man bakom ett av de röda husen, fy jag jag blev rädd, hoppade nästan ur skinnet! Han berättade att han brukade ofta ta en promenad genom området, då det kändes att all stress rann av en där. Han hade gått i skola på området (skolan är nu i eftisbruk) och berättade allt möjligt roligt som han mindes. Det var ett speciellt möte, kanske just för att det kändes så underligt att han dök upp sådär från ingenstans..Efter pratstunden gav vi oss av åt var sitt håll, tillbaka till nutiden, med historiens vingslag viskande i öronen..

Lisää sisustamista - mera inredning

2011-10-16T09:01:00.000-07:00

Olipa hauska huomata, että sisustaminen on jotain joka lähes kaikkia kiinnostaa, kun kommentteja tuli heti useita! Olen ennenkin sanonut, mutta sanon vielä - minusta on ihanaa kun jätätte kommentteja, niitä on niin mahtava lukea! Tiedänhän minä että olette siellä, mutta kun sitten vielä kirjoitattekin, niin..:)))

Tyttären pikkunurkassa alkoi olla sellainen ongelma, että siellä piti hovia sellainen määrä pehmoeläimiä, ettei varsinainen asukas oikein mahtunut sinne kunnolla. Yritimme pehmoja harventaakin, mutta kun kaikista ei vain voi hankkiutua eroon..Mikä siis ratkaisuksi? Kuten ehkä muistatte, olen kovin ihastunut kollaasien tekemiseen. Niinpä hankin paikalliselta sahalta parin euron siistin laudan ja sitten valtasimme keittiön pöydän kiiltokuvien, kauniiden korttien, viikkolehtien, liiman ja saksien kanssa. Lauta sai kauniin päällisen, alle ja päälle decoupage-lakkaa. Jos olisi ollut kärsivällisyyttä, olisin laittanut vielä kalustelakkaa vahvisteeksi, mutta kun sitä ei ollut kotona, niin sai jäädä näin.

Olimme tavattoman tyytyväisiä lopputulokseen, ihania värejä ja iloinen yleisilme. Eipä hyllystä kyllä paljon näy kun sen valtasivat ne pehmot..Mutta nyt mahtuu pikkuinen Runotyttö omaan valtakuntaansa haaveilemaan!

Olohuoneen muun sisustuksen suhteen olla edetty matontestausvaiheeseen. Apuna tässä on ylimmäinen mukavuustestaaja Tipi Töötti Kleopatra. Apulaistestaajana toimii eräs 8-vuotias tyttäräinen. Molemmilta on tullut täydet pisteet mitä tulee pehmeyteen ja makaamis- sekä kierimismukavuuteen. Minä arvelen tyytyväisenä, että irtoavat karvatkaan eivät varmaan kovin hyvin tuossa näy..Laitan kunnon kuvan myöhemmin, salama antaa vähän väärän kuvan. Koira vaan oli niin hauskan näköinen kun kiemurteli matolla, joten tuli kiire räpsäyttää kuva!

Idag blir det lite text på svenska också..om inredning skall det handla om idag. Som jag tidigare har visat, har dottern en liten egen hörna i vardagsrummet, där hon kan mysa och läsa och så. Nu hade det dock flyttat in så mycket mjukisdjur på den lilla sängen, att hon nästan inte fick plats själv längre. Vi försökte reducera antalet nallar, men det är ju många som man helt enkelt inte kan sälja eller ge bort. Vad göra?

Jag är ju, som ni kanske minns, väldigt förtjust i att göra kollage. Jag köpte en bit bräda för en billig peng på brädgården och så satte vi oss i köket med klistermärken, vackra kort, veckotidningar, sax och lim - och vips hade brädan förändrats till ett litet konstverk. Vi är jättenöjda, det blev så fint och färggrant. Under och över satte vi decoupage-lack. Om man skulle haft lite mera tålamod, hade det varit bra med lite lack på ännu, men eftersom jag inte hade det hemma, fick det vara bra såhär.

Nallarna flyttade upp på hyllan och den lilla poeten får plats att sitta och drömma och läsa i sin lilla hörna igen.

Vardagsrummet håller på att genomgå en förändring när det gäller textilier. Vi var till Ikea igår och jag köpte nya överdrag till sofforna (eller det är överkast egentligen) och nya mjuka mattor. Mattorna har nu i två dagar varit under hård testning av testpersonalen, dvs Tipi Töötti Kleopatra samt en 8-årig liten dam. Mattorna har genomgått testet med full poäng vad gäller mjukhet samt ligga på- och rullaruntbekvämligheten. Jag har kommit fram till att hundhår försvinner ganska bra i "lurvet". Skall ta en ordentlig bild någon dag, blixten ger en helt felaktig bild (som vanligt). Hunden såg bara så rolig ut när den ålade runt på mattan så jag var tvungen att fyra av med blixten..

Organisointia - organisering

2011-10-15T10:51:00.000-07:00

Lähdimme hetken mielijohteesta käymään Ikeassa. Oikeastaan sinne kannattaisi mennä viikolla, tänään moni muukin oli saanut saman idean. Iloitsin uusista matoista, sohvapeitteistä ja parista viltistä, joilla olisi tarkoitus saada olohuoneeseen uutta ja vähän lämpöisempää ilmettä. En ole oikein päässyt selville siitä, mitä oikeastaan haluaisin tänne kotiin. Ärsyttää sellainen päättämättömyys, en löydä sitä omaa linjaa, en sitten millään. Mielellään ostaisin kaiken kirpputoreilta, mutta siinä tapauksessa en saisi huoneen sisustusta valmiiksi riittävän nopeasti.

Nykyään ovat muotiin tulleet niin kutsutut ammattijärjestelijät, jotka tulevat kotiin laittamaan paikat järjestykseen. Mitähän sellainen järjestelijä saisi meillä aikaan? Tuntuu että tilanne on riistäytynyt käsistä, kun näissä vähissä neliöissä tapahtuu niin paljon. Olohuoneessa on oma nurkkaus tyttärelle sekä hänen runsaslukuisille tavaroilleen, minun työpöytäni, varsinainen olotila sohvineen ja muine tykötarpeineen ja tämän lisäksi kaikki kankaani ja muut tarvikkeet joita käytän tehdessäni Redesigned by Laura S-tuotteita. Huonetta on melkein mahdoton saada pysymään järjestyksessä ja toisinaan tunnen suurta houkutusta heittää kaikki tavarat ovesta ulos. Ihmisen mielenterveydelle on minusta tärkeää, että tavarat ovat järjestyksessä, sekava ympäristö luo henkisiä paineita ja kielteisiä "värinöitä". Stressaannun itsekin kun paikat ovat sekaisin..Sitä paitsi, myönnetään, meillä on paljon tavaraa. En totisesti ole mikään minimalisti.

Ehkä nyt, uusien hankintojen myötä, saan tähän huoneeseen edes jotain järjestystä. Toivoa voi ainakin...

Onkohan noiden ikkunoiden takana siisti ja mielenkiintoinen koti? Ihan varmasti on!

Entä miten tämän oven takana sisustetaan?

Idag text bara på finska, tills jag hinner översätta.

Ehkä viimeiset - kanske de sista

2011-10-14T00:22:00.000-07:00

Takana on muutama yö jolloin hallaraja on rikottu, ainakin siltä on näyttänyt aamulla. Koko syyskuun pelkäsin, että kylmyys tulisi ja veisi myöhään kukkivat ihanuudet puutarhasta, onneksi niin ei käynyt. Ehdimme iloita astereista, gladioluksista, kosmoskukista ja hajuherneistä. Terassilla kukkiin vieläkin ihana amppelikukka, jonka ostin puoleen hintaan heinäkuussa. Ilmeisesti paikka on niin suojaisa ettei kylmyys osu siihen.

Nyt alkaa puutarhassa kuitenkin näyttää siltä, että Kuningas Talvi pian saapuu. Mutta ei se haittaa, nyt siihen ajatukseen on jo sopeutunut. Vielä voi nauttia näistä viimeisistä - tältä vuodelta...

Bakom oss har vi några nätter då temperaturen har gått, om inte under noll, i alla fall mycket nära. Hela september fasade jag för att kylan skulle komma och ta död på allt som kom igång och blommade så sent. Lyckligtvis blev det inte så och vi fick njuta av astrar, gladioler, rosenskära och doftärter. På terassen blommar fortfarande en ampelblomma glatt, den köpte jag i somras för halva priset på ett växthus. Tack vare fönsterglasen är där så skyddat så den har klarat sig ännu.

Nu börjar det dock i trädgården se ut som att Kung Vinter snart är i antågande. Men det gör faktiskt ingenting, nu har man vant sig vid tanken. Ännu kan vi glädja oss åt de sista blommorna - för i år..

Ei mitään kummempaa - inget särskilt

2011-10-12T06:48:00.000-07:00

No voi sun, nyt on iskenyt blogitukos - tai siis se on kai minun päässäni, kun en vaan keksi mitään..tai voi johtua myös mahdollisesti puhkeavasta flunssasta joka tuntuu vaanivat joka lihaksessa. No, ei se mitään, ei oteta tästä stressiä! Tällä kertaa siis vaan pieni kuva, iloksenne! Pitäkää itsenne lämpiminä ja toivottavasti terveinä!

Nu är det blogg-förstoppning, eller är det bara i mitt huvud, jag kommer inte på något att skriva om. Kan också bero på en förkylning som försöker bryta igenom. Nåja, jag tänker inte göra detta till något att stressa om. Därför blir det bara en bild den här gången, för att glädja er. Håll er varma och förhoppningsvis friska!

Fire, fire

2011-10-08T10:48:00.000-07:00

Kun on parin viikon ajan asustellut tilapäisesti kerrostalossa, on mahtavaa päästä taas omaan kotiin. Pääsee ovesta ulos pihalle, voi tehdä kaikenlaista ulkonakin ja yksi juttu jota erikoisesti kaipasin - saa laittaa takkaan tulen! Meillä on puulämmitys joten puuta poltetaan tulikivi-uunissa kylmänä aikana päivittäin. En ymmärrä miten ihmiset voivat elää ilman elävää tulta??

När man har tillfälligt bott ett par veckor i lägenhet, är det så skönt att få komma hem igen. Man bara stiger ut genom dörren och så är man på sin egen gård och kan göra allt möjligt. En sak som jag speciellt saknade var levande eld, att göra eld i vår tulikivi-ugn. Vi värmer hela huset med ved så det blir brasa alla dagar. Jag förstår inte hur någon kan leva utan detta??

Mukavaa viikonloppua! Trevligt veckoslut!

Tammien saari, osa 1 - Ekarnas ö, del 1

2011-10-02T09:20:00.000-07:00

Pääsimme vähän reissaamaan miehen mukana, jolla on työ meneillään Tammisaaressa. On aina mielenkiintoista nähdä uusia ympyröitä, Tammisaari on hyvin viehättävä ja monipuolinen pieni kaupunki jossa on paljon nähtävää. Olen aina ollut huono kävelemään ihan vaan kuntoilun vuoksi, mutta jos on jotain kiinnostavaa nähtävää samalla, kävely sujuu kuin itsestään. Niinpä tulikin sitten kolmen päivän ajan käveltyä aika tavalla, jalat tulivat kipeiksi ja huono kunto muistutti itsestään. Kotiin tultuamme olenkin ollut aivan naatti pari päivää..

Koiran ulkoiluttaminen kaupungissa on haasteellisempaa kuin meillä kotona, me päästämme koiran vain ulos ovesta ja juoksemme itse perässä..:) Näin ei kuitenkaan voi kaupungissa tehdä, joten suuntasimme jonnekin, missä koira sai liikkua tarpeekseen, kytkettynä tosin. Tammisaaressa on kaunis luonnonpuistoalue aivan keskustan tuntumassa, jossa riittää kävelyteitä joka suuntaan. Ilta alkoi jo hämärtää, mutta ei se meitä rohkeita maalaisia lannistanut, edes valokuvaamasta. Niinpä, tässä teille kuvia salaperäisestä luonnonpuistosta syyskuisena iltana!

Vi hade tillfälle att följa med mannen till Ekenäs, han håller på med ett jobb där. Det är alltid intressant att få se nya ställen och Ekenäs är en mycket charmig lite stad med mycket att se. Jag har alltid varit dålig på att gå bara för gåendets skull, men har man något att titta på så går det bra. Det blev många fotsteg under tre dagar, benen värkte och den dåliga konditionen gjorde sig påmind. Jag har varit helt däckad sedan vi kom hem, orkar just ingenting..

Att gå ut med hunden här hemma är så enkelt, man bara öppnar dörren, släpper ut hunden och springer efter själv. I stan är det annat, där skall hunden gå i koppel hela tiden. Det gillar inte vår Tipi som har varit lös och ledig hela sitt liv..Vi letade oss till naturparken i utkanten av stan, där hade hunden mycket att nosa i. Fri fick den dock inte springa ändå..Det hann bli kväll innan vi hade gått igenom hela parken, men det skrämde inte oss modiga lantisar. Att fota gick också bra - därför får ni alltså nu se bilder från en hemlighetsfull park en kväll i september!

Petseille koti - Ett hem åt petsen

2011-09-24T08:41:00.000-07:00

Osa teistä varmaan nyt ihmettelee että mistähän petseistä nyt on kyse, vai tuliko Lauralle nyt joku kiroitusvirhe..En minäkään tiennyt vielä joitakin kuukausia sitten mitä ne ovat, vaan kun on 8-vuotiaan tytön äiti, oppii kaikenlaista uutta. Koko virallinen nimi näille pienille, suurella päällä varustetuille muoviolennoille on kai Littlest Pets Shop, ja ne ovat pienten tyttöjen mielestä iiihania!! Meillä niitä on tällä hetkellä peräti 27 kappaletta, lähes kaikki eri eläinlajien edustajia. Tytär leikkii niiden kanssa päivittäin ja on ystäviensä innostamana alkanut tehdä pieniä videoita näiden lemmikkien edesottamuksista.

Meillä on aina lähes kaikki lelut ostettu kirppareilta, monestakin syystä. Taiteilijaperheessä ei rahaa ole kannettavaksi lelukaupan ammottaviin kassalippaisiin, sitä paitsi on ollut mahtavaa kun murto-osalla normaalihinnasta on saanut ihan yhtä hyviä leluja kirppareilta. Näitä petsejä ei kuitenkaan kirpputoreilla ole näkynyt (ainakaan vielä), joten ne ovat oikeastaan ensimmäiset lelut jotka tytär on saanut ostaa uutena. Ollaan myös tehty niin, että tytär on käynyt omia tavaroitaan läpi ja tarpeettomat lelut ym on myyty kirpputorilla, ansaitun rahan hän on voinut käyttää esimerkiksi petsin ostoon. Määrää on yritetty jarrutella aika voimakkaastikin, tiedän että on lapsia joilla - ainakin oman väittämänsä mukaan - näitä on jopa 700 (!!!) mutta en tiedä pitääkö tuo paikkansa. Kun ottaa huomioon että näiden kappalehinta on n. 3,50 € niin huh huh mitä summia on leluihin laitettu..

On joskus ristiriitaista olla äiti tänä tekniikan ihmeaikana. Joku osa minusta toivoisi että lapsi leikkisi käpylehmillä, mutta en kuitenkaan halua tehdä hänestä liian erilaista. Sama pätee tietokoneen käyttöön. Tytär lataa tekemiään pets-videoita youtubeen, alussa en olisi halunnut edes tiliä luoda sinne. On niin paljon sellaista mitä ei tunne tuolla nettimaailmassa, fiksuja aikuisiakin huijataan surutta. Miten sitten viaton ja luottavainen 8-vuotias pärjää siellä? Toisaalta tiedän, että tyttärenkin on opittava konetta käyttämään, opetetaanhan sitä jopa koulussa. Ilman netin käyttöä on nyky-yhteiskunnassa vaikeaa pärjätä, siitä ovat yritykset ja muut instanssit pitäneet huolta.

Toivon voivani pitää huolta siitä, etteivät muoviset lelut ja tekniset härpäkkeet hukuttaisi alleen pientä luovaa ja avointa mieltä...Perjantain käsistunnilla saatiin valmiiksi tarpeellinen kassi, jossa saa petsit kuljetettua kavereiden luo. Yhdessä tehtiin alusta asti; kuvattiin yksi omista petseistä, siirtokuvamenetelmällä kuva kierrätyskankaan kylkeen ja sitten huristeltiin koneella. Itse uskalsi tyttö hurauttaa koneella siksakit ja saumat, "kahvojen" kanssa autoin kun olivat aika hankalat. Tuli tosi kiva! Väri on ehkä vähän arka, mutta voihan tämän kassin pestä. Petsit kyytiin ja menoksi!

ps. olisi muuten mielenkiintoista kuulla miten teillä on suhtauduttu näihin "muoti-ilmiö-leluihin", kuinka paljon olette menneet niihin mukaan?

Vad då för pets? undrar ni kanske, eller har den där Laura nu skrivit fel? Om ni inte vet vad det är för något så hav tröst, det visste inte jag heller för några månader sedan..Men när man är mamma till en 8-årig fröken, lär man sig många nya saker. Det riktiga namnet är Littlest Pets Shop och det handlar alltså om små plastdjur med stort huvud, dessa gillas stenhårt av speciellt unga damer. Hemma hos oss bor det hela 27 stycken, dottern har, förutom att hon leker med dem dagligen, börjat göra små videos av allt vad dessa djur hittar på.

De mesta av leksakerna hos oss är köpta på loppisar. I en konstnärsfamilj har man inte pengar att slänga i leksaksaffärernas bottenlösa kassakistor, dessutom har det alltid varit så mycket roligare att för en bråkdel av priset få precis lika bra och roliga leksaker på loppisarna. Dessa pets har varit nästan de första leksakerna som dottern har fått köpa nya, de finns just inte ännu på loppmarknader. Vi har även gjort så att dottern har gått igenom sina leksakslådor och sålt bort onödiga saker och sedan fått använda pengarna till att köpa något nytt, tex då pets. Antalet har vi försökt hålla nere, det finns barn som påstår sig äga över 700 sådana här, jag vet inte om det faktiskt är sant. När man tänker på att styckepriset är 3,50 € så ojojoj vad mycket pengar som har gått åt..

Det är motstridigt att vara mamma i denna teknikens tidevarv. På ett sätt skulle jag vilja att mitt barn skulle leka med kottkossor (kor gjorda av kottar alltså), men samtidigt vill jag inte att hon skall behöva vara för annorlunda. Det är samma problem med användandet av datorn. Dottern sätter in sina videos på youtube, först ville jag inte ens lägga upp ett konto där. Det är så mycket man inte vet om internet. När tom högt utbildade vuxna blir sorglöst lurade, hur skall en godtrogen och tillitsfull 8-åring klara sig? Och samtidigt måste hon lära sig att använda både dator och internet, det lärs ju ut i skolan till och med. Utan dessa kunskaper klarar man sig tyvärr inte så bra i dagens samhälle, det har både kommunala och statliga instanser och många företag sett till.

Jag önskar innerligt att jag kan se till att plastiga leksaker och tekniska undermaskiner inte kväver ett konstnärligt, rent och öppet sinne...I syslöjden fick vi i fredags färdigt en mycket viktig kasse, som man kan transportera petsen i när man skall hem till kompisarna. Allt gjordes själv från början; vi tog foto på ett av de egna petsen, överförde bilden till ett transfer-papper och så flyttade över det till tyg. Flickan sydde de mesta själv (under uppsyn givetvis), handtagen hjälpte jag med för de var så besvärliga. Hon är ju ändå bara 8 år..Den vita färgen är kanske inte den bästa, men denna kasse kan ju tvättas. Så kassen full med pets och iväg!

ps. det skulle vara roligt att höra hur ni har ställt er till dessa olika "trend-leksaker", hur mycket har ni gått med på dessa?

Matalapainetta - Lågtryck

2011-09-21T05:11:00.000-07:00

Sataa. Se ei enää lienee mikään uutinen, jos EI sataisi, se olisikin jotain. Tunnelma on meillä kovin mollivoittoinen tänään. Perhepiiriin kuulunut kissa, 15 vuotta, lähti äitini kanssa juuri eläinlääkärille. Pelkään pahoin ettei se enää tule kotiin. Se on sairastellut jo aika pitkään, joten ei tämä ollut mikään yllätys. Mutta silti tuntuu pahalta.

Joskus tuntuu että olisi helpompaa, mitä vähemmän rakkaita ympärillä olisi, ei joutuisi kohtaamaan menetyksen tuskaa. Mutta toisaalta, mitä elämää sellainen olisi? Lemmikit ovat ihan oma lukunsa. Tipi, koiramme, on minun elämäni ensimmäinen kotieläin, miehelläni tämä taitaa olla jo kymmenes koira. Kyllä niihin kiintyy. Kuitenkin se kiintymys pitäisi olla sellaista laatua, ettei se ylitä järkevyyden ja kohtuuden rajoja. Mutta sittenkin..

Toivon vanhempien hankkivan uuden kissan. Itse he sanovat ettei koskaan enää. Mutta uskon silti, että pienen, hassun kissanpennun toilailujen seuraaminen antaisi lohtua ja toisi elämään valopisteitä.

(Kuvassa koiramme Tipi, niinkuin varmaan jo arvasittekin)

Det regnar. Det lär inte vara någon nyhet vid det här laget, om det däremot INTE skulle regna, det skulle vara något..Hos oss är det annars också lågtryck idag. Min mamma körde just iväg med katten Elmeri till veterinären. Katten är 15 år gammal och har varit sjuk ett tag, jag fasar för att den inte kommer hem mera. Det känns så ledsamt.

Ibland tänker man, att lättast skulle det vara om man inte skulle ha någon man älskar, då skulle man aldrig behöva ta farväl. Men å andra sidan, vad för slags liv skulle det vara? Nu måste man ju vara förnuftig, det handlar ju faktisk "bara" om ett husdjur, sorgen skall vara i proportion till detta. Men när någon har tillhört familjen så länge, är det svårt att vara förnuftig. Vår hund, Tipi, är det första husdjuret som jag någonsin haft, för min man är detta den tionde hunden. Jag skulle inte vilja vara utan djur mera, de hör liksom till, speciellt livet på landet.

Jag önskar mina föräldrar skulle skaffa en ny katt. Själva säger de "aldrig mera", men jag tror det skulle vara en tröst. Att följa en liten kattunges lek och galenskaper bringar färg och glädje till livet, och det är värdefullt det.

(På bilden är det vår hund Tipi - men det visste ni ju redan)

Pizza

2011-09-17T08:53:00.000-07:00

Vihdoinkin tuli päivä jolloin ei koko aika satanut, joten päätin pestä vähän ikkunoita. Voi että meillä on sitten hienot näkymät ulospäin, en edes muistanut..:)

Ikkunasouvin jälkeen lähdettiin koko perheen voimin sienimetsään. Mies oli löytänyt hyvän suppilovahveropaikan n. 500 m kotoa, joten päätettiin tehdä oikein retki. Tein eväät mukaan ja sitten lähdettiin.

Päästiin noin. 100 m päähän kun suppilot alkoivat hyppiä ämpäriin. Siihen me sitten jäimmekin, poimittiin ja poimittiin.

Mustia torvisieniä olen viimeksi nähnyt pikkutyttönä, jotain 35 vuotta sitten. Ovat ne aika venkulan näköisiä! Kaksi täyttä ämpäriä ja yksi täysi muovikassi oli saaliina kun kotiin viimein lähdettiin. Siinä välissä vähän satoikin..:( No, ehkä ne ikkunat kuitenkin ovat vähän puhtaammat kuin aiemmin, vaikka sade tekee yleensä pahaa jälkeä.

Palkinnoksi ahkeroinnista metsässä päätettiin että tehdään sienipizzaa. Minulla on yksi tietty taattu resepti jota käytän, pohjasta tulee paksu, kuin pannupizza. Se on niin hyvää!! Laitanpa ohjeen tähän teidänkin iloksenne, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Jos haluaa tehdä koko uunipellillisen, kannattaa tehdä tupla-annos, tämä annos riittää sellaiseen pienempään uunivuokaan, 35x25 cm. Hyvää makua saa jos käyttää puolet durum-vehnäjauhoja ja puolet tavallisia, mutta kyllä pelkästään tavalliset vehnäjauhotkin käyvät.

Pannupizza/Pannpizza

Taikina:/Deg:
2,5 dl haalea vettä/ ljummet vatten
0,5 dl öljyä/olja
1 tl suolaa/ 1 tsk salt
0,5 palaa hiivaa/en halv bit jäst
n. 6 dl vehnäjauhoja (tai 3 dl durum ja 3 dl tav.)/ca 6 dl vetemjöl (eller 3 dl durum och 3 dl vanliga)

Täyte: oman valinnan mukaan paistettua sipulia, sieniä, tonnikalaa, katkarapuja - mitä vaan! Päälle vielä tomaattisiivuja, mustia oliiveja ja juustoraastetta. Uuniin 250 astetta n. 15 min, jos teet koko pellillisen, kannattaa pitää vähän kauemmin. Kun juusto on saanut väriä, alkaa olla valmista! Juomaksi sopii lasi hyvää punaviiniä. Hyvää ruokahalua ja kodikasta viikonloppua!

/Fyllning: vad som helst man önskar, tex stekt lök, svamp, tonfisk, räkor mm mm. På det ännu tomatskivor, svarta oliver och riven ost. In i ugnen, 250 grader i ca 15 min. Gör man en hel ugnsplåt är det bra att ha det lite längre, när osten fått fin färg är det färdigt. Smaklig måltid!

Äntligen en dag då det inte regnar heela tiden - så jag satte igång och tvättade lite fönster. Tänk att vi har så fin utsikt från fönstret, hade glömt..:)

Senare bar det iväg till svampskogen med hela familjen. Mannen hade hittat ett bra ställe med trattisar ca 500 meter hemifrån, men redan efter 100 m började svamparna hoppa på oss. Så dit blev vi, plockade och plockade..Svarta trattisar har jag sett som en liten flicka sist, sisådär 35 år sedan. Nog ser de ganska spännande ut! Regnade gjorde det ju förstås också emellanåt, men turligen ser fönstrerna fortfarande bättre ut än innan tvättandet..

Som belöning för svampplockning blev det svamppizza. Har ett recept som jag använder alltid, det blir en såå god pannpizza med tjock botten. Receptet har ni här ovan. Det är gott med hälften durum-vetemjöl, men det går bra med bara vanligt mjöl också. Om man vill göra en hel ugnsplåt, rekommenderar jag att göra dubbel sats, receptet räcker till en 35x25 cm form. Lönar sig absolut att prova, det är jättegott! Ett glas med gott rött vin passar bra till.

Ha ett mysigt veckoslut!

Syksy - Höst

2011-09-15T07:24:00.000-07:00

Miten se nyt noin yhtäkkiä tuli? Juurihan minä puhuin uimisesta ja istuimme ulkona auringonhellimällä terassilla juomassa teetä..sitten tuli Katia ja kaikki muuttui. Hyppäsimme koko syyskuun yli ja nyt onkin ilmeisesti lokakuu. EEIIII!!! Vielä jaksan toivoa että kaikki onkin erehdystä ja syksy jatkuu lämpimänä ja lempeänä. Vaikeaa tätä toivoa on ylläpitää kun koivusta jo lehdet leijailevat keltaisina maahan..

Vähitellen on kai aika alkaa hyvästellä kesää, suru sydämessä. Meidän puutarhassa olisi vielä paljon kukkia, asterit, gladiolukset, hajuherneet ja vielä nupullaan olevat kosmoskukat - ne huutelevat vielä että odottakaa, emme ole valmiita! Myrsky teki pahaa jälkeä ja moni uljas varsi makaa maata viistäen nurmikolla. Mutta vielä ne vain jaksavat kukkia. Toivotaan ainakin ettei tulisi hallaa vielä pitkään aikaan. Saisivat kaikki loistaa vuorollaan ennen pitkää talviunta...

Hur kom den så plötsligt? Det var ju just som jag skrev om hur vi ännu simmar och det var ju just som vi fikade på den solvarma terrassen. Sedan kom Katia och allt förändrades. Jag tror vi har hoppat över september och är inne i mörka och regniga oktober. NEEJJ!!! Jag vill inte!! Eller kanske det istället blir varmt och soligt i oktober istället, om månaderna har bytt plats?? Lite svårt är det att hålla hoppet uppe, när de gula björklöven sakta seglar ner med blåsten..

Kanske det börjar bli dags att ta farväl av sommaren, med sorg i hjärtat. Hela vår trädgård är ännu full av blommor, astrar, gladioler, doftärter..Kosmosblommorna är fulla med knoppar. Nej, vänta på oss! ropar de. Stormen gjorde illa, långa stolta stjälkar ligger på marken. Jag önskar innerligt att det i alla fall inte skall bli frost, kanske hinner de alla blomma ännu. Innan det är dags för den långa vintersömnen.

Oho, purkki räjähti... - Ojdå, burken exploderade...

2011-09-12T09:26:00.000-07:00

Tyttären ollessa taidekoulussa eksyin kauppaan. Koko päivä oli ollut hieman katastrofaalinen, matalapaineineen päivineen ja minuun iski hirveä halu herkutella. Ei kovin järkevää, tiedetään, mutta minkäs teet.. Ostoskoriin päätyi näin ollen mm purkki joka sitten myöhemmin räjähti.

Ei hätää, tämän purkin kuuluikin räjähtää. Osalle lukijoista tämä on varmaan tuttu tuote, minä ostin sen kotiin ensimmäistä kertaa elämässäni. Tavattuani tarkkaan ohjeita purkin kyljestä, aloin varovasti kynnellä rapsuttaa päällyspaperia punaisella merkitystä kohdasta. Rapsutin ja rapsutin ja sitten - PUFF, purkki aukesi ja ulos tursui taikinaa.

Sain hetken taiteilun jälkeen siistin taikinarullan auki, ilmeisesti se oli ehtinyt lämmetä vähän koska toimenpide ei onnistunut ihan kivuttomasti..Osat erilleen, sisälle cheddarjuustoa ja omenahilloa (ei yhtäaikaa), rullaus, uuniin - ja VOILÀ..

Voisarvia, olkaa hyvä! Olipa helppoa, vaikkakin jotenkin vähän outoa..Purkista hyppäävä taikina, kaikkea sitä..

Kohta pääsemme herkuttelemaan. Nyt ei puutukaan enää kuin kiva elokuva, niin saataisiin tämä päivä kunnialla päätökseen. Huomenna kaikki on paremmin. Toivottavasti..

Medan dottern var på konstskola, irrade jag mig till matbutiken. Hela dagen hade varit mer eller mindre katastrofal, med lågtryck och allt..Alltså kände jag för att köpa något gott hem. Ner i butikskorgen hoppade därför burken, som senare exploderade. Ingen fara, det var faktiskt meningen.

För en del av er är denna en bekant produkt, jag köpte den för första gången. Hemma läste jag noggrant igenom vad som stod på burken, sedan började jag försiktigt skrapa vid det röda märket. Efter en stund sade burken PUFF och deg vällde ut.

Lyckades få upp den snygga degrullen (den hade blivit lite varm så det var inte så enkelt), på med cheddar- och äppelsyltfyllning (inte samtidigt), in i ugnen och VOILÀ - croissants, varsågoda!

Det var väldigt enkelt men samtidigt lite konstigt - deg som hoppar ut från en burk, allt hittar dom på..

Snart får vi njuta..nu fattas bara en trevlig film så är den här dagen någonlunda räddad..I morgon är det en ny bättre dag. Hoppas jag.

Sahanpurua - sågspån

2011-09-10T08:29:00.000-07:00

Nyt väsyttää ja jäsenet ovat jäykät..meillä oli tänään pienimuotoiset puutalkoot. Jostain syystä käy aina niin, että havahdumme polttopuiden tarpeeseen sitten kun alkaa syssy koputella ovelle. Tai ei se ole ihan totta, kyllähän se rankakasa on tuolla mäessä ollut jo pari vuotta, mutta kesällä oli yksinkertaisesti niin kaamean kuuma, ettei voinut edes ajatella mitään puusouvia..

Kiitos ihanien ystäviemme saimme kuitenkin tänään aimo kasan uuniin sopivaa tavaraa aikaiseksi. Ajattelin siinä työtä tehdessä, että kyllä onkin pitkästä aikaa mukavaa tehdä töitä talkoilla, edellisestä kerrasta on jo aikaa. Työ ei tunnu ollenkaan niin tylsältä tai raskaalta kun tehdään porukalla, ja jälkeäkin syntyy paljon nopeammin kuin jos yksin pyörittelisi puita edestakaisin. Ei meitä ollut enempää kuin kaksi sahuria ja kaksi jotka kantoivat puita vajaan, mutta silti saatiin paljon valmiiksi. Tyttärellä oli leikkikavereita samalla, sekin oli tosi kivaa.

On sitä oltu ennen viisaita kun on tuota talkoosysteemiä käytetty paljon enemmän. Myös nykyään kiinnostusta herättänyt vaihtotalous on myös aika vinha idea: siis minä nostan sinun perunasi jos sinä leivot minulle 50 kanelipullaa - tai jotain muuta vastaavaa. Näin voi auttaa toista ilman että rahaa tarvitaan! Tulevaisuuden mallia tässä varmasti, arvelen..

Kuvassa näette puita jotka eivät ole - ainakaan vielä - päätyneet kenenkään uuniin. Näkymä on uimapaikastamme, entiseltä Kemiön leirintäalueelta. Puut ovat vanhoja ja komeita, monen sorttistakin löytyy, tammia, koivuja, vaahteroita... (Siis emme me siellä nurmikolla ui, vaan ranta on tuossa vieressä..:))

Nu är jag en aning stel i kroppen..vi hade ved"talko" hos oss idag..Tänk förresten att det inte finns något svenskt ord för "talko" så jag är tvungen att använda detta hemska översättningsmonster..om det nu är någon som inte vet vad det betyder så är det när man samlas och jobbar hemma hos någon utan att få betalt för det, det kan vara vedsågning, potatisupptagning, målning - vad som helst där många kan delta.

Vi var inte så många, men vilken skillnad det är när man gör tillsammans! Det är inte alls så tråkigt och man får färdigt mycket mer än om man skulle pula omkring ensam med sin lilla såg..Och det är ju så mycket roligare, att jobba ihop!

Vi har haft en hög med ved stående nu två år på backen, men två somrar har det också varit så otroligt varmt att det har varit helt otänkbart att göra något åt saken. Nu början hösten knacka på dörren så det var så dags att göra något..Tack vare våra härliga vänner fick vi alltså gjort en mycket trevlig hög med färdiga vedklabbar att värma oss med..

Det är ett bra system, det här med talko, förr användes det mycket mera. Att byta tjänster är också något som har blivit intressant för många nuförtiden. Det går ju till så att jag till exempel kommer och tar upp potatisen om du bakar åt mig 50 kanelbullar. Inga pengar behövs och alla får det de behöver!

På bilden är det stora gamla träd som ännu inte hamnat i någons ugn. Den underbara gröna vyn är från vår simstrand, den fd campingplatsen i Kimito. Där finns så fina träd av många sorter, lönn, björk, ek och andra. Ja, alltså havet finns där bredvid, syns ej på bild.

Iso karhu, pikku karhu - Stora björn, lilla björn

2011-09-09T07:02:00.000-07:00

Tyttären kotikoulu jatkuu, nyt mennään toista luokkaa. Ensimmäinen luokka meni sen verran hyvin että päätettiin jatkaa vielä vuosi. Sitten taas katsotaan ja arvioidaan miten jatketaan.

Käsityötunnilla päätettiin tehdä virkattu kori. Tytär ei ole kauhean innostunut käsitöiden tekemisestä mutta yrittää sinnikkäästi. Lopputulos on mielestäni oikein nätti ja oli tytärkin iloinen kun homma valmistui. Osa hänen pikku lemmikeistään pääsi heti pieneen koriin asumaan.

Seuraavana projektina on kassin ompeleminen, jatkuu ensi viikolla..

Dotterns hemskola fortsätter, nu har vi börjat på andra klass. Första året gick så pass bra att vi bestämde oss för ett år till. Sedan ser vi hur fortsättningen blir.

I syslöjden provade vi på att virka en korg. Dottern är tyvärr inte så jätteintresserad av syslöjden men försöker tappert. Jag tyckte hon klarade denna uppgift jättebra, i den lilla korgen bor nu en del av hennes små "pets".

Nästa projekt är att sy en liten kasse. Fortsättning nästa vecka..

Pikku Matin autosta.../Nu är det hjul igen..

2011-09-03T07:53:00.000-07:00

Tänään kotimatkalla kuvauskeikalta alkoi auton takapäästä kuulua outoja ääniä. Varmistuttuani siitä, ettei kyseessä ollut takapenkin matkustajat, alkoi hermostunut lähimmän bussipysäkin etsintä. Sitä odotellessa ääni voimistui ja alkoi nostaa tuskan hikeä kuskin otsalle. Mitä sieltä nyt on tippumassa?

Bussipysäkillä totesimme takarenkaan puhjenneen. Miten sinä olisit reagoinut kyseisessä tilanteessa?

Tämän kysymyksen esitän siksi, että haluan tämän päivän postauksella esittää tavallaan haasteen varsinkin teille naispuolisille autonkuljettajille. Itse voin nimittäin sanoa, että ellen olisi viime keväänä kädestä pitäen vaihtanut autoon renkaita (talvesta kesään) isäni opastuksella, ei minulla tänään olisi ollut hajuakaan miten se rengas oikeasti vaihdetaan. Eihän se nyt mitään ydinfysiikkaa toki ole, mutta on siinä omat pikku niksinsä. Enkä minäkään saanut vararengasta auton alta irti ennenkuin sain puhelimitse opastusta.

Siis kaikkihan me teoriassa osaamme homman, mutta kun on tosi kyseessä..Kaikki meni kuitenkin hyvin, ja vaikka tämä nyt ei ehkä kuulu niihin naisellisimpiin urotekoihin, on olo nyt kuin sankarilla. Mieheni olisi kyllä karauttanut paikalle 60 km neitoa pelastamaan, mutta onneksi nyt neito kuitenkin väkersi tunkilla ym härpäkkeillä renkaan itse pois ja paikalleen. JESS!!! Säästyi mieheltä tärkeää työaikaa, näyttely kun pukkaa päälle..

Ja nyt siis se "haaste": Jos sinä et ole koskaan vaihtanut autoon rengasta, tee se ihan huvin vuoksi vaikka kotipihalla, siis ihan vaan harjoituksen vuoksi! Tästä on totisesti hyötyä, kun ja jos vahinko tapahtuu keskellä ei mitään eikä niitä teiden ritareita kasva nykyisin puussa, tiedoksi vaan. Meitäkin oli tien poskessa kolme eri ikäistä naista (joista siis yksi oli lapsi) ja autoja paahtoi vaan ohi niin lujaa kuin pääsivät. Höh. Oma apu paras apu.

Idag, på hemväg från ett reportagejobb, började jag höra konstiga ljud från bakdelen av bilen. Efter att ha kollat att det inte handlade om passagerarna i baksätet började det nervösa sökandet efter närmaste busshållplats. Ljudet blev allt starkare och chauffören allt svettigare. Vad var det som höll på att gå sönder den här gången?

På busshållplatsen kunde vi konstatera att vänster bakdäck hade gått sönder. Hur skulle du reagerat vid en sådan upptäckt?

Om inte jag skulle ha i våras bytt däcken på mina föräldrars bil under uppsyn och råd av min pappa, skulle jag inte haft en aning om vad jag skall göra. Det enda jag behövde hjälp med idag var hur man lossar reservdäcket och det gick per telefon. Annars gick det riktigt bra att byta själv och jag erkänner - jag känner mig som en hjälte! Inte särskilt kvinnligt kanske men ändå..inte är det så jätteinvecklat heller men för mig var det en stor grej.

Nu undrar jag: när har du bytt bildäck senast? Om du inte har gjort det, uppmanar jag att du provar, hemma på gården, bara för tränings skull. Det är så bra att kunna, speciellt om man som vi rör sig ute i ingemansland. Dessutom har jag upptäckt att det finns väldigt få riddare ute på vägarna nuförtiden. Idag stod vi, tre kvinnor i olika åldrar varav en var barn, vid vägkanten och en massa bilar körde förbi så fort det gick. Min egen man var beredd att köra 60 km för att hjälpa mig, men det var nog bra att jag klarade det själv så sparade han dyrbar arbetstid, han har snart utställning. Övning ger färdighet, så är det bara..även i nödsituationer!

Rantaelämää - strandliv

2011-08-26T12:06:00.000-07:00

Edelliseen postaukseen sen verran kommenttia että headerissa oleva talo on tosiaan meidän mökkimme, kiitos vaan Irmastiina kauniista kommentistasi! Ja mekko herätti näemmä muistoja enemmänkin, hauska juttu tosiaan!!

Tänään lähdimme iltapäivällä koko perhe retkelle Kemiön Rivieralle eli Ölmosin uimarannalle. Sinne ei tule niin usein mentyä, matkaa kun tulee meiltä peräti 40 km! Iso saari tämä..Sää ei ehkä ollut niin tyypillinen rantaelämää ajatellen, mutta eipä se meitä pysäyttänyt. Siispä, eväät kassiin ja menoksi..

Suurin osa väestä on ilmeisesti päättänyt ettei rannalle kannata enää mennä, niinpä meillä oli koko ranta lähes omassa käytössä. Yksi turistiperhe oli paikalla myös, mutta meistä 200 m päässä joten tungosta ei ollut. Rantaviivaa on kaiken kaikkiaan lähes kilometri, suosittelen ehdottomasti käymään jos joskus Kemiössä liikutte! Tässä pieni kuvakavalkaadi, ovat vähän isoja mutta jostain syystä pienempi koko on ihan epäselvä. No, näettepä paremmin..:) Mukavaa viikonlopun alkua, muistakaa käydä uimassa!

Idag gav vi oss iväg på utflykt till Ölmos, som också kallas för Kimito Rivieran. Dit åker vi inte så ofta, man får nämligen köra 40 km hemifrån för att komma fram. Vädret var väl inte så typiskt för strandliv men det lät inte vi hindra våra planer!

De flesta verkar ha bestämt att det är slut med strandlivet för i år, så hela beachen var öde, en turistfamilj höll sig ca 200 m från oss. Det var rena lyxen, även hunden fick vara med. Matsäck hade vi givetvis med också och gott smakade det! Här får ni lite bilder, de är lite stora för den mindre storleken blir alldeles otydlig av någon anledning..Nåja, det är lättare att titta i alla fall! Så, välkommen till Ölmos! Och hör ni, det blir varmt i veckoslutet så kom ihåg att simma!

Silloin ja nyt - Då och nu

2011-08-25T07:24:00.000-07:00

Löysin tyttärelle hiljattain kirpparilta ihanan juhlamekon edullisesti..

Kotona kokeiltiin ja mekko oli kuin tehty uudelle omistajalleen. Mietin että miksi mekossa oli jotain tutunoloista..kunnes muistin..

Kahdeksan vuotta sitten tyttäremme sai ystävältämme lahjaksi ihanan mekon, joka silloin oli hieman löysä, mutta käytössä ja niin ihana. Tytär oli silloin seitsemän viikkoa vanha. Ja kyllähän noissa on aika paljon yhtäläisyyksiä, eikö totta? Aika kuluu ja lapset kasvavat..(huokaus)

Hittade för ett tag sedan en härlig festklänning till dottern. Den var som gjord för henne. Men varför var det något bekant över klänningen? Fick tänka ett tag, men sedan kom jag ihåg..

Den första klädpresenten vår dotter fick av vår kära vän, var en festklänning. Då var det lite stor, men användes och var så söt. Dottern var då sju veckor gammal. Visst påminner klänningarna varandra? Tiden går och barnen växer...(suck..).

Ja voittaja on.. - Och vinnaren är..

2011-08-22T03:51:00.000-07:00

Niin se viikko vaan vierähti..kiitos teille kaikille jotka otitte kilpailuun osaa, kommenttejanne oli todella hauskaa lukea! Ajatelkaa millaisen tarinan saisi aikaiseksi jos lähtisi noita kirppislöytötarinoita oikein keräilemään..:)

Voittajaa oli todella vaikea valita, oikeastaan olisitte kaikki palkinnon arvoisia! Mietin asiaa koko eilisen illan ja tässä tulos: voittajia onkin kaksi! Onneksi olkoon siis, ANJA ja KAMOMILLA!! Anjan tarina oli mielestäni aivan hulvaton, näen sieluni silmin miten teidän koiralla on oma reppu selässä kun lähdette retkelle!! Ja Kamomillan tarina on taas kuin kirppisfanin unelma; halvasta kassista löytyykin aarre!

Anja jo esittikin toiveensa, että jos hän voittaa, hän haluaa Kukko ja kana-päällisen! Se siis lähtee postissa, kunhan Anja ensin laitat osoitteen minulle sähköpostiin info(at)lauras.fi.

Ja Kamomilla; kerro minulle kumman päällisen haluat ja laita osoite minulle myös sähköpostiin niin saan laitettua sinunkin palkintosi postiin!

Jos joku innostui näistä ihanan nostalgisista päällisistä, ovat niitä nyt myynnissä tuolla nettikaupan puolella, tuoteryhmässä tekstiilit, Coca-Cola aihe on loppu mutta jos joku juuri sellaisen haluaisi, ottakaa yhteyttä sähköpostiin niin tehdään sellainen! Muuten löytyy päällisiä seitsemällä eri aiheella! Käykääpä katsomassa vaikka tästä.

Mukavaa alkuviikkoa - ja tehkääpä jatkossakin hauskoja löytöjä!

Jaha, dit for den veckan..Då var också tävlingen slut och det är dags att berätta namnet på vinnaren!
Först vill jag tacka för era kommentarer, det var jätteroligt att läsa dem! Tänk vilken "story" det skulle bli om man gav sig ut och samlade ihop alla dessa berättelser..

Det var otroligt svårt att bestämma vem som vann, jag tycker att ni alla borde ha vunnit! Men efter att ha tänkt på saken en hel kväll kom jag fram till följande: vinnarna är två! Grattis ANJA och KAMOMILLA!!! Anjas berättelse var jätterolig, jag ser riktigt framför mig hur hunden bär på en egen ryggsäck i skogen..Och Kamomillas berättelse i sin tur är ju loppisfansens dröm: att i en billig kasse hitta en skatt!

Anja har redan lämnat önskemål om att få Tuppen och hönan-överdraget. Kamomilla: hör av dig till mig och berätta vilken av överdragen du önskar och vad du har för adress så vet jag vad som skall skickas och vart! Min e-post är info(at)lauras.fi

Om någon blev intresserad av de här överdragen så kan jag berätta att de nu finns till salu i min nätbutik! Sju olika motiv finns det. Välkommen att titta, finns i varugruppen "Textilier". In till butiken kommer du här.

Ha en skön början på veckan - och fortsätt att göra roliga fynd!

Kilpailu!! Tävling!!

2011-08-13T09:38:00.000-07:00

Nyt meinaa tämä homma mennä niin mollivoittoiseksi että päätin laittaa pystyyn pienen kilpailun. Palkintokin on tosi kiva, sopii hyvin nyt kun katseet kääntyvät taas kotiin päin ja sisustaminen tuntuu mieluiselta.

Eli kilpailukysymys kuuluu seuraavasti: mikä on kaikkien aikojen hassuin kirppislöytö minkä olet tehnyt? Se voi olla jotain täysin hyödytöntä, höpsöä, hassua, noloa - mitä vain. Kerro siis meille ja voit olla voittaja!!

Ja mikä se palkinto on? Laura´sin nettikauppaan on tulossa ihanan nostalgisia siirtokuva-tyynynpäällisiä ja niistä valitsin nyt kaksi vaihtoehtoa: voittaja saa valita joko hauskan ruotsinkielisen "Gör som vi" (Tee kuten me)-colamainostyynyn tai sitten ihanan kukkoaiheisen päällisen.

Redesigned by Laura S-päällinen on valmistettu vanhoja materiaaleja hyödyntäen, kuvaa myöten. Kooltaan päällinen on 42x32 cm ja sen voi pestä 40 asteessa kuvapuoli sisäänpäin. Palkinnon arvo on 30 €.

Eli nyt siis kaikki kertomaan kivoja kirppistarinoita ja kilpailemaan voitosta!! Kilpailu on käynnissä 21.8 klo 18 asti eli ensi sunnuntaihin. Tervetuloa osallistumaan!

Det började bli så molltonigt här så jag tänkte att nu skall vi pigga upp bloggen med en liten tävling. Vinnaren får något som passar bra nu när det börjar bli höst och man riktar blickarna inåt igen och börjar mysa till det där hemma.

Tävlingsfrågan lyder: vad är ditt genom tiderna roligaste/pinsammaste/löjligaste/bästa loppisfynd? Det får vara hur galet som helst, gärna med en liten historia om det finns. Berätta - och du kan vara vinnaren!

Priset man vinner är ett kuddöverdrag från Laura´s, något nytt som är på väg till nätbutiken. Man får välja mellan den roliga "Gör som vi" (Coca cola-reklam) och den söta Tuppen.

Överdraget hör till Redesigned by Laura S-serien, storleken är 42x32 cm, den kan tvättas i maskin 40 grader med bildsidan inåt. Överdraget är gjort i återvinningsmaterial, även bilden. Värdet är 30 €.

Alltså, berätta om ditt fynd och vinn det fina kuddöverdraget! Tävligen pågår fram till den 21.8 kl 18, alltså nästa söndag. Välkommen att deltaga!!

Tunteita ja tuoksuja - dofter och känslor

2011-08-10T11:52:00.000-07:00

Ilmassa tuntuu pientä viileyttä, öisin on mukavaa käpertyä lämpimän peiton alle. En millään haluaisi että syksy vielä tulisi, mutta vääjäämättä menemme sitä kohti. Ehkä pitkän sairastamisjakson takia tuntuu nyt, ettei kesä ollut oikein onnistunut. Tai oli mutta meni jotenkin ohi ilman että ehdin sitä oikein tuntea. Siksi nyt tuntuu niin erikoisen haikealta.

Tosin eihän tämä nyt vielä tähän loppunut. Puutarhassa tapahtuu jatkuvasti. Kasvimaalla papu tekee kukkaa kovaa vauhtia ja minä odotan vesi kielellä, koska päästään syömään. Suorastaan himoitsen vihreitä pitkiä papuja, ne ovat niin ihania!! Hassua kyllä, yhden ainoan kerran olen onnistunut papuja kasvattamaan kunnolla, niitä tuli niin paljon että kannoimme joka päivä muovikassilla satoa sisälle. Sen koommin en ole onnistunut, enkä tajua mistä se johtuu..Joka vuosi kuitenkin yritän. Tänä vuonna saamme varmasti muutaman pavun, hurraa!!! Otan sitten kuvan kunhan valmistuvat..:)

Ihmettelimme tänään äitini kanssa, mitä oikein tapahtui kukkapuutarhoillemme. Olosuhteet ovat olleet lähes täydelliset, lämpöä ja vettä vuorotellen. Silti kaikki tuntuu kukkineen ohi ikäänkuin salaa. Minun pienessä "ranskalaisessa tarhassani" kukkivat vain laventelit ja poimulehdet ja rikkaruohot. Asterin taimet kasvavat ja kukkivat varmasti jossain vaiheessa, kunhan hoksaavat. Gladioluksia istutin yli kolmekymmentä, nekin ovat tehneet jo komeat "miekat" mutta kukkavanoja tässä odottelen. Jatkuvat kovat sadekuurot paiskovat noita komeita miekkoja maahan, se on harmillista. Toivotaan että kukat osaavat tulla esille vaikka makuuasennossa..

Minua stressaa kun tuo kukkatarha on vähän liiankin boheemin näköinen, keskellä on kivetty käytävä joka on nyt täysin rikkakasvien alla. Voimat eivät ole riittäneet vielä sinne asti. Jos istun terassilla, näen koko tekemättömän homman ja se tekee rentoutumisen melkein mahdottomaksi. Äääh..

Kasvihuoneen alemyynnistä ostetut yrtit ja kukat voivat kaikki hyvin, tässä näette mintun. Se oli pienessä istutusruukussa venähtänyt metrin pituiseksi ilmajuurineen päivineen, etsi raukka uutta kotia ilmojen halki. Leikkasin sen kovalla kädellä aika pieneksi ja pistin kaikki "hännät" kuivamaan. Minttu kiitti ja kasvaa nyt rehevänä ja runsaana. Lähellä on basilikaa ja timjamia. On ihanaa iltasella ohi kulkiessa kädellä pyyhkäistä näitä, ilmoille kiemurtelee hurmaava tuoksu. Siihen päälle vielä tuoksuherneen huumaavan makea parfyymi.

Tässä myös yksi uusista tulokkaista, roikkuköynnösbegoniamikälie, nimi unohtui..jaksavat kukkia ja kukkia..jatkuvana ihmetyksen aiheena on, että onko kukassa sekä kerrattuja että yksinkertaisia kukkia, vai muuttuvatko yksinkertaiset kasvaessaan kerratuiksi?? Pitänee majoittua kukan viereen, valita yksi yksilö ja tuijottaa sitä herkeämättä. Sittenpähän tiedän, tapahtuuko jonkinasteinen metamorfoosi vai ei.

Tätä herkkää kukkijaa ei huomaa ellei katso tarkkaan, se kun on jäänyt vähän varjoon ja kasvinkumppanitkin ovat noin tummia. Ehkä pitäisi harkita siirtoa valoon. Toisaalta, kukka on niin herkkä ja haikea juuri tuossa. Vähän kuin tarhurinsa mieli. Ainakin välillä.

Vare sig man vill det eller inte, börjar det anas höst i luften. I år tycker jag att det känns jobbigt, kanske för att en stor del av sommaren gick i krassliga tecken för mig. Jag har liksom inte känt av sommaren ordentligt. Önskar jag fick ta lite i repris, och i bättre skick nu..

Men hör ni, inte är det ju slut ännu! I grönsakslandet håller bönorna på och blommar, jag längtar såå efter att få äta färdiga långa gröna bönor. Jag bara älskar dem!! Ett år lyckades jag perfekt med bönodlingen, det kom plastkasse efter plastkasse, till slut visste vi inte vart vi skulle göra av med dem. Sedan dess har jag inte lyckats och jag fattar inte varför?? Ändå fortsätter jag med försöken varenda år. Snart får vi i alla fall bönor till en måltid tror jag, hurraa!!!

Idag undrade vi med mamma, vad som egentligen hände med våra blomsterträdgårdar. Det har ju varit perfekta förhållanden med både sol och vatten. Ändå har allt blommat liksom lite i smyg. Just nu är det bara daggkåpa, gamla lavendelblommor och ogräs som blommar hos oss. Jag blir jättestressad för ogräset, det håller på att ta över alltihop..astrarna blommar snart bara de kommer ihåg att de skall göra så, likaså ser jag framemot de trettio (!) gladiolerna som jag planterade i våras. Visserligen tror jag inte att så många kommit upp, men en hel del är det. Det har regnat så hårt att några har lagt sig, hoppas blomstjälken hittar ut även i liggande ställning..

Blommorna och örterna jag köpte på rea mår alla jättebra, på bilden har ni mynta. Klippte ner den kraftigt då den hade vuxit så konstigt, var en meter lång med luftrötter och allt. Myntan suckade lyckligt och tackade genom att nu vara frodig och fin. Bredvid har jag en gammal balja med timjam och basilika. Vilken njutning att gå förbi och röra örterna i kvällstimmen. Dofterna blandas med luktärternas söta parfym. Mmm..

Den röda hängbegonian (eller vad det nu hette) blommar och blommar. Försöker klura ut om det finns två former av blommor, enkla och dubbla i samma kruka, eller om de enkla blir till dubbla när de växer till sig. Måste säkert sätta mig bredvid och stirra på en av blommorna, så får jag veta..

Den mörka klematisen syns bara om man kommer ihåg att titta efter. Skulle säkert komma bättre till sin rätt på något ljusade ställe. Men den är så melankolisk och skör på något vis just här, lite som jag, i alla fall då och då..

Pieni tervehdys - En liten hälsning

2011-08-01T08:09:00.000-07:00

Olen havainnut että useimmissa blogeissa eletään hieman kesäistä hiljaiseloa. Se on ihan rentouttavaa, joskin omaan hiljaisuuteeni on hieman eri syyt. En ole vain jaksanut kirjoittaa. Olo on ollut huono, terveys on reistaillut. Uskon että keho viestii myös loman tarpeesta, pitäisi päästä nollaamaan kokonaan. Mutta kun ei tahdo enää osata..

Elokuu alkoi, tuntuu haikealta. Kesän loppu alkaa olla näkyvissä. Tosin elokuu on yksi suosikeistani, toivotaan että lämpöä riittää vielä pitkään. Sitä tarvitaan jotta jaksetaan taas talven yli.

Toivon että teillä kaikilla on siellä suhteellisen hyvä olla ja olette nauttineet kesästä. Nauttikaa edelleen! Ja käykää aina välillä moikkaamassa täällä, Metsän suloisimmassa paikassa. Kyllä minä kirjoittelen..

Jag har märkt att det i en del bloggar har varit lite stiltje, och det skall så vara också. Man skall kunna låta bli att skriva då och då. Jag har dock varit tyst av andra anledningar. Hälsan krånglar och jag har inte orkat skriva. Kroppen säger ifrån att det skulle behövas ordentlig semester med noll "måsten". Jag har bara så svårt att slappna av nuförtiden..

Idag är det första augusti, det känns lite vemodigt. Hösten börjar närma sig. Fast å andra sidan gillar jag augusti jättemycket, hoppas det fortsätter att vara varmt länge ännu. Vi behöver all sol och värme som vi kan få för att orka med nästa vinter.

Jag hoppas att ni alla har det relativt bra och att ni har njutit av sommaren. Fortsätt med det och kom och hälsa på igen här, på Skogens skönaste plats. Jag lovar att skriva.

Sateen jälkeen - Efter regnet

2011-07-21T12:51:00.000-07:00

Isoa saartamme jytisytti kunnon kesäukkonen useamman tunnin ajan tänään, vettä tuli myös kuin saavista kaatamalla. Onneksi en ryhtynyt eilen illalla kastelemaan kasvimaata, kuten hetken harkitsin tekeväni..

Sateen ja ukkosen jälkeen ilma ei ollut raikas vaan hyvin lämmin ja höyryävä, kuin olisimme yhtäkkiä joutuneet jättimäiseen kasvihuoneeseen..

Vår stora ö skakades om rejält av ett riktigt åskväder med massor av vatten till. Vilken tur att jag inte började vattna i går kväll som jag hade tänkt..

Efter regnet var luften tung och fuktig, som man skulle ha befunnit sig i ett jättelikt växthus..

Lauantai - lördag

2011-07-17T11:24:00.000-07:00

Tänään on kyllä jo sunnuntai mutta kerronpa nyt eilisestä näin jälkikäteen..lähdin yksinäni ajelulle naapurikuntaan eli Sauvoon (Irmastiinan mökkikuntaan..:)). Määränpäänä olivat 1. Karunan latokirppis, 2. Mansikkakioski ja 3. Kesäkukkamyymälä.

Latokirppikseltä löysin kivan retrokankaan/pöytäliinan, neljä nappia jotka muistuttavat possunkärsää (ovat siis ihan tavallisia isoja valkoisia nappeja mutta vaan jotenkin kärsämäisiä) sekä Timpuri-pelin jonka parissa tytär ja kyläilevä isoveli ovat viettäneet jo monta mukavaa hetkeä. Tuolla kirppisladossa on muuten yksi hassu juttu, siellä on lattia ihan vino joka suuntaan, joten kun siellä kävelee, tuntuu kuin huimaisi pikkuisen ja tulee horjuttua eteenpäin. Se on vähän epämiellyttävää mutta mitäpä sitä ei tekisi hyvien löytöjen takia..:)

Matka kulki idyllistä pikkutietä kohti Sauvon keskustaa..

Kuvien laatu on tässä postauksessa tavallista huonompi, kaikki kuvat kun on otettu kännykän kameralla..mutta olkaa suurpiirteisiä, ne ovat vain dokumentointia varten tällä kertaa..

Mansikkakioskista mukaan lähti 5 kg punaposkia. Meille tuli omasta takaa jonkin verran mansikoita mutta suurin osa syötiin tuoreina heti. Yhtäkkiä alkoi tuntua orvolta ajatus, että pakastimessa oli vain pari rasiaa ensi talvea varten. Siispä piti tehdä vähän ostoksia. Illalla mies auttoi onneksi niin saatiin marjat heti talteen.

Olen ollut ostamassa kukkia terassille toukokuusta lähtien, mutta jotenkin en ole vaan ehtinyt..sitten huomasin että sauvolaisella kesäkukkatarhalla oli 50 prosentin alennus joten sinne piti nyt päästä. Onneksi menin, tänään oli kuulemma viimeinen päivä. Hyvin olivat kukat tehneet kauppansa, mutta kyllä minullekin vielä riitti. Olisittepa nähneet auton kun kukanlatvat keinahdellen ajoin kotiin! Ja nyt olisi pitänyt olla myös "tuoksu-tv", kukkien lisäksi ostin nimittäin pari piparminttua, basilikan ja kaksi timjamia. Kyydissä olleet neilikat tuoksuivat myös ja varmaan kaikki muutkin..sain siis tuoksuterapiaa kotimatkalla..nyt on terassimme muuttunut upeaksi keitaaksi joka on täynnä pahvilaatikossa kukoistavia kukkasia ja yrttejä - hmm..pitäisi lähteä tästä varmaan siirtämään niitä ruukkuihin..tässä huono kuva yhdestä kaunokaisesta, voi ei, unohdin nimen..

Näitä isoja amppelikukkia on itse asiassa kaksi..öh, taisin vähän innostua..Kunhan saan kaikki kunnon ruukkuihin, otan vähän parempia kuvia. Näen jo sieluni silmin miten loikoilen keinussa pehmeiden tyynyjen päällä, juon mehua ja nautin huumaavista tuoksuista ja värien runsaudesta ympärilläni...kunhan ensin olen leikannut nurmikon..apua, en taida osata enää rentoutua, voih..

Ihan kaikkia marjoja en laittanut pakkaseen vaan tein perheen iloksi tällaisen pikakakun valmispohjalle, alle kermavaahtoa ja valkosuklaa-limerahkaa ja päälle mansikoita sekä näitä mustikoita tuosta lähimetsästä. Tai no, nyt minä kyllä narrasin, mustikat ovat kyllä ihan pensasmallisia ja ostettu sieltä samaisesta mansikkakioskista. Näitä olisi muuten kiva kasvattaa, mutta pitäisi malttaa odottaa kai kolme vuotta ennenkuin antavat satoa ja siihen minulla ei ole kärsivällisyyttä.

Sellainen oli minun lauantai-päiväni. Millainen sinun oli?

Det är visserligen redan söndag men det får bli en efterhands-berättelse om min lördag..Gav mig ut på en utflykt alldeles ensam, det kan vara riktigt skönt ibland. Först körde jag till ett loppis i Karuna som bara har öppet på sommarlördagar. Kom billigt undan, köpte ett retrotyg, fyra knappar och ett spel. En sak som förresten är lite knasigt där i ladan som loppiset är, golvet är alldeles snett och vingligt så jag får alltid lite svindel när jag går där. Det känns som att gå i lustiga huset på ett tivoli, bara speglarna fattas. Alla går lite som de vore en aning fulla..

Vi fick lite jordgubbar från mamma men åt de mesta färska, så plötsligt kändes det lite trist att bara ha några små fryslådor till nästa vinter. Alltså körde jag till jordgubbskiosken i Sagu och köpte en låda på 5 kg. Riktigt alla hamnade inte i frysen, gjorde en snabbtårta med färdigt botten, underst vispad grädde och vitchoklad-limekvarg, sedan jordgubbar och sådana här jätteblåbär, modell odlad buske. Skulle gärna vilja odla sådana här, men man måste visst vänta tre år innan de ger skörd och jag är inte särskilt tålmodig..

Har hittills inte fått tummarna loss att köpa blommor till terassen. Nu såg jag dock att växthuset utanför Sagu som säljer sommarblommor hade -50 % rabatt. Ni skulle ha sett bilen när jag körde därifrån, man skall nog inte släppa mig lös på sådana där ställen..Men det blev inte alls särskilt dyrt och jag fick massor med blommor och örter. Och vilken doft, jag fick doftterapi på vägen hem..Nu har jag en hel massa som väntar på att bli omplanterade, kanske jag borde ta en tur ut nu när jag skrivit färdigt. Tar bättre bilder när jag fått det gjort, alla dagens bilder är tagna med mobilkameran så det blev inte särskilt bra kvalitet..

Så var min lördag, hur var din?

Ei aina käy niin - Det blir inte alltid som man tänkt sig

2011-07-15T09:27:00.000-07:00

Mitä voi tehdä kun mieli on maassa, ilmanpaine on maassa ja - niin vähän kaikki muukin? No, sitä voi vaikka..
Vad kan man göra när både lufttrycket, en själv och det mesta känns nere? Jo, man kan till exempel..

Nauraa höpsön koiran toilailuille..skratta åt hundens galna åtaganden..

Nauttia auringon iloisesta leikistä veden pinnalla..njuta av solens glada lek på vattenytan..

Kierrellä ihmettelemässä vanhoja ovia ja ikkunoita..gå runt och titta och förundras över gamla dörrar och fönster..

Ihastella Suuren Puutarhurin viljelyksiä..beundra Den Store Trädgårdsmästarens planteringar..

Iloita lapsen vesiriemuista..glädjas åt barnets vattenglädje..

Tai tehdä yöllisen retken puutarhaan, jääräpäisesti kuvaten ilman jalustaa ja nauttien kaikesta ihastuttavasta joka putkahtelee näkyviin siellä täällä..göra en nattlig utflykt till den egna trädgården, ta bilder utan stativ (som inte blir så tydliga) och glädjas över allt smått och gott som dyker upp här och var.

Kun kaiken tuon on tehnyt, onkin jo vähän parempi mieli.

När man gjort allt det där, känner man sig redan lite bättre.

Mukavaa viikonloppua! - Trevligt veckoslut!

Jazzien jälkeen - efter jazzen

2011-07-11T09:08:00.000-07:00

No niin, elämä palailee pikku hiljaa taas oikeisiin uomiinsa ja blogiinkin ehtii kirjoittaa. Oikein oli jo ikävä tänne jotain rustailemaan! Kaksi mennyttä viikkoa olen kaahannut vaan ompelukoneella, se melkein sanoi jo sopimuksen irti. Meinasi tulla romahdus sekä kuskille että koneelle..:) Tänään on siivottu kotia, ihanaa saada kaikki kangas- ym. pöly nurkista pois! Miten täällä on ylipäätään kukaan pystynyt hengittämään, mietin vaan..

Jazzit olivat ja menivät, oli ihan mielettömän kuuma! Perjantaina meni 30 astetta rikki, myyntitelttaan meinasi pökertyä. Taalintehdas täyttyi iloisista ihmisistä, suorastaan ihmetytti että mistä se kaikki väki oikein tuli. Kokemus oli ihan hauska, mutta voi olla ettei ihan heti lähdetä samaan. Nyt on aika nauttia kesästä ennenkuin se ehtii lipua ohi huomaamatta. Tässä teille vielä pieni kuvakavalkaadi, olin ottavinani yhden videonpätkänkin kännykällä mutta musiikki ei "juuttunut", höh..olisitte muuten saaneet kuulla vähän iloista jazzahtelua. No, mutta kuvat kuitenkin juuttuivat joten tässä tulee..

ps. näitä kuvia kun katsoo, voisi kuvitella ettei paikalla juuri väkeä ollut..minäpä kuvasinkin sunnuntai-aamuna kun kansa ei vielä ollut liikkeellä. Kun oli vilskettä, ei omasta kojusta voinut lähteä kuvaamaan..

Livet börjar återgå till det normala igen, det är ganska skönt. Idag har vi städat hela huset, det har fått klara sig utan omvårdnad i över två veckor. Jag fattar inte hur någon har kunnat andas här, så mycket textil- och annat damm fanns det precis överallt. Jag bara sydde och sydde, allt annat fick vara..

Baltic jazz är alltså över för i år. Det var en intressant upplevelse, dock tror jag att vi inte ger oss ut på något liknande på ett tag..det var otroligt varmt, trodde jag skulle tuppa av inne i vårt tält. Mycket folk var det också, jag satt och undrade var alla dessa människor kom från? Det rådde en ganska trevlig stämning på jazzgatan, lite gratiskonserter fick vi också njuta av. Nu är det dock tid att njuta av sommaren, den är så snabbt förbi..Ovan lite bilder från Dalsbruk, det ser nästan ut som om där inte alls är något folk, men jag var och fotade på söndagmorgon innan folket kom. När det blev rusning, fanns det minsann inte tid för något strosande omkring med kameran inte..

Kesäkiireitä - sommarbrådska

2011-06-26T00:49:00.000-07:00

Höh, miten nuo kaksi sanaa sopivat niin huonosti yhteen..vähän niinkuin rentoutushoputus. Tai lomastressi. Sopii tai ei, olen kuitenkin aika stressaantunut juuri nyt, eikä edes blogille jää aikaa. Syy on kyllä ihan positiivinen. Vajaan kahden viikon päästä olemme menossa Baltic jazzeille myymään nettikaupan tuotteita. En ole itse asiassa ollut oman yrityksen kanssa koskaan messuilla tai markkinoilla, miehen maalausten kanssa ollaan kyllä oltu taidemessuilla. Nyt mennään kuitenkin lähinnä retro- ja vintageaarteiden sekä kierrätysdesign-tuotteiden kanssa, mukaan tulee myös kaksi miehen tekemää rautataideteosta. Nyt yritän tehdä kaikkea yhtä aikaa; ommella, hoitaa teltanvuokrausasiaa, tehdä kylttejä, retrohelmiä, maalata ja väkertää kaikenlaista myytävää. Haluan että telttamme on täynnä kaikkea houkuttelevaa mitä olisi kiva ostaa kotiin.

Nyt siis kaikki, joilla on vielä kalenterissa aukko 8-10.7 kohdalla, tehkääpä suunnitelmia tulla Taalintehtaalle, voitte kuunnella vaihtelevia konsertteja ja tehdä kivoja löytöjä jazzkadulla jossa kauppiaita pitäisi olla viitisenkymmentä! Meidät löytää sieltä myös, tulkaa moikkaamaan ja persoonallisille ostoksille!

Jottei kiireessä ihan kokonaan unohtuisi mikä vuodenaika on menossa, toi tytär aamiaispöytään herkullisen yllätyksen; hän hiippaili aamulla ulos muovikipon kanssa ja tuli riemukkain ilmein takaisin - mansikoita kantaen! Vähän olivat vielä osittain vaaleita, mutta mm, ihanan makuisia! Auringolla on todellakin suloinen maku!!

Ja nyt takaisin ompelukoneen ääreen...

Ja, vad dåligt orden sommar och brådska passar ihop..lite som semesterstress. Passar eller ej, stressad är jag i alla fall nu, i den grad att jag knappt hinner skriva i bloggen heller. Anledningen är dock positiv - vi skall vara med på Baltic jazz och sälja på jazzgatan! Jag har tidigare varit på konstmässa med mannens tavlor, men aldrig med mitt eget företag på mässor eller marknader, så det skall bli väldigt spännande. Och lite nervöst är det också..det är nu knappt två veckor kvar och jag gör allt samtidigt; syr, målar, knåpar ihop retropärlor och annat, jagar hyrestält, gör skyltar mm mm mm.Jag vill att det skall vara fullt av härliga saker i vår tält som man kan köpa hem; retro- och vintageskatter och redesign-produkter!

Nu skall ni lägga datumet 8-10.7 på minnet och ta er till Dalsbruk på Kimitoön då; ni har chansen att lyssna till fina konserter och göra fynd bland ca 50 säljare som lär finnas på jazzgatan! Där hittar ni alltså också oss, välkommen att hälsa på och göra fina fynd till hemmet!

För att vi inte i all brådska helt skall glömma vad det är för årstid, kom dottern med en liten överaskning till frukostbordet; hon smög ut med en plastburk och kom tillbaka med - jordgubbar! Lite ljusa var de på ena sidan ännu, men oj vad de smakade gott i alla fall! De smakade sol..

Och nu, tillbaka till symaskinen..

Hetki sininen - blå blå ögonblick

2011-06-14T11:32:00.000-07:00

Mitä kaikkea sinistä voikaan puutarhasta löytyä..(klikkaa kuvaa niin näet vielä paremmin)

Vad mycket blått man kan hitta i trädgården just nu..(klicka på bilden så ser du ännu bättre)

Yö puutarhassa - natt i trädgården

2011-06-12T06:02:00.000-07:00

Päivät ovat olleet tukahduttavan helteisiä, kaikki ovat varmaan sen huomanneet. Vaikka en totisesti ole mikään aamuvirkku, olen raahautunut sängystä klo 7 aamulla ja hiippaillut puutarhaan, muuten olisi kyllä kaikki hommat jääneet tekemättä. Se onkin ollut ihan mukavaa, kun aamiaiskutsu käy klo 9, on päivän hommat jo tehty ja voi siirtyä sisätöihin. Ompelukone on surrannut sisällä viileässä, antaa ulkona porottaa!

Illalla klo 23 alkaa ilma taas olla siedettävä, mutta sitten kiusana ovat hyttyset. Meille niitä on ilmestynyt sankoin joukoin, kiukkuisiakin ovat, eivät kysy lupaa syödäkseen. Jos teillä jollakulla on joku patenttimenetelmä pitää hyttyset poissa pistoetäisyydeltä, kertokaa ihmeessä!

Illan viileys houkutteli tyttären ja minut ulos kuvaamaan. Tässä teille siis, alkuyötä meidän puutarhassamme:

Uttrycket "att ha det hett om öronen" har utan tvivel fått en helt ny innebörd de senaste dagarna. Det har ju faktiskt varit hett både om öron och andra delar, det ha vi säkert alla märkt. Jag, som absolut inte är morgonpigg, har tvingat mig själv upp från sängen kl 7 för att jobba två timmar i trädgården, annars hade precis allt blivit ogjort. Har dock upptäckt att det har varit riktigt skönt, när frukostklockan ringer vid niotiden, är utearbetet färdigt och jag kan vara inne och sy när det är som varmast. Låt det gassa utanför, inne är det svalt och skönt!

Kl 23 börjar det igen bli skönt ute, men då är myggorna på hugget. Ojoj vad de är arga och sticks utan att fråga om lov..om någon av er vet något bra knep för att hålla myggor borta, berätta! Här skulle vi behöva lite goda råd..

Igår lockade den "svala" kvällsluften ut mig och dottern på en liten fotosafari i trädgården. Så här ovan, bilder från vår nattliga trädgård en varm sommarkväll!

Päivän kuva - dagens bild

2011-06-03T08:05:00.000-07:00

Perjantai on päivistä kaikkein parhain, ainakin minun mielestäni. Ei sen puoleen, yrittäjällä ei varsinaisesti ole arkea vaan kaikki päivät ovat yhtä kivoja, kun niistä saa itse päättää. Mutta ehkä se perjantai kuitenkin on piirun verran muita mukavampi. Silloin yleensä mieli on hyvä ja hilpeä, siksipä tänään saatte naureskella eläinkuvalle. Olin tyttären kanssa kuvauskeikalla, tai siis minä olin kotikuvauskeikalla mutta tyttärelläkin oli kamera mukana. Rohkeana hän suuntasi sisälle vuohiaitaukseen ja sai kuin saikin todellisia lähikuvia. Vai mitäs tästä tykkäätte?

"Mitä säää teet, ootko tuon laatikon sisällä? Määä oon täällä toisella puolella, tai en määä oikein mahdu, äh..."

Mukavaa perjantaita!

Fredagen är den bästa av alla dagar. Eller egentligen är alla dagar bra, när man är företagare så har man egentligen inga "måndagar" då man ju får rå om sin egen tid. Men i alla fall är fredagen kanske en liiten aning bättre..Då är jag alltid på gott humör, och har en spjuver i ögat. Därför blir dagens bild en som min 8-åriga dotter tog när hon var med mig på ett hemreportage"keikka". Vad tycker ni, visst blir man på gott humör av den här?

" Vad gööör du, är du inne i den där lådan? Ja är hääär på andra sidan, eller jag ryms inte riktigt, ääh.."

Ha en skön fredag!

Keväänvihreä tervehdys - vårgrön hälsning

2011-05-30T11:25:00.000-07:00

Työt sekä ulkona että sisällä pitävät nyt niin kiireisenä että blogiparka kärsii..tässä teille kuitenkin pieni kuvatervehdys jotta tiedätte että täällä ollaan! Mukavaa viikkoa!
Arbete både ute och inne håller mig så hårt sysselsatt att stackars bloggen blir lidande..här en liten bildhälsning så ni vet att jag är nog här fast jag är lite "tystare" för tillfället..Ha en bra vecka!

Ruma ankanpoikanen - den fula ankungen

2011-05-22T08:50:00.000-07:00

No niin, tehdään tilaa seuraavalle tekstille, tuota veneen myynti-ilmoitusta ei nyt varmasti ole niin kiva katsella..siirrän tiedot tuonne sivupalkkiin jos joku on asiasta vielä kiinnostunut. Mutta nyt jotain ainutlaatuista ja suorastaan eteeristä.

Olimme nimittäin tänään baletissa. Se oli minun kohdallani ensimmäinen kerta ja odotin kokemusta jännittynein mielin. Kemiöön saapuivat Heli Aallon balettikoulun oppilaat esittämään meille Ruman ankanpoikasen. Musiikin oli esitykseen säveltänyt Bent Fabricius-Bjerre (alun perin Tanskan Kuninkaalliselle Baletille).

En ollut varautunut siihen tunnekuohuun jonka esitys minussa aiheutti. Musiikin ensi tahtien virratessa kuuluville tunsin palan nousevan kurkkuuni. Tämä ei ollut vain tanssittu satu, vaan niin paljon muutakin.

Taustakuvana käytettiin vaihtuvia valokuvia mikä minusta oli upea ajatus ja näytti kauniilta.

Esitys kesti tunnin ja kotoa olimme kaikkiaan poissa noin pari tuntia. Mutta kun astuin kotiin tultuamme olohuoneeseemme, tuntui kuin olisimme olleet poissa kokonaisen viikon. En olisi ikinä uskonut että tuo taiteellinen elämys koskettaisi minua näin. Olo on jotenkin ylevä. Siis ei ylpeä vaan ylevä. Ihanaa kokea jotain tällaista! Kiitos balettikoululaisille kun toitte Kemiöön tällaisen hienon elämyksen!

Idag fick vi vara med om något enastående, något som jag aldrig tidigare har varit med om.

Vi var och såg danssagan Den fula ankungen, Heli Aaltos balettskolas elever uppträdde för oss här i Kimito. Musiken var komponerad av Bent Fabricius-Bjerre, ursprungligen för Den Kungliga Danska Baletten.

Jag var inte beredd på hur djupt intryck detta gjorde på mig. När musiken började strömma ut och fyllde salen, kände jag tårarna komma. Detta var inte bara en danssaga, utan så mycket mer.

I bakgrunden användes fotografier, det tyckte jag var speciellt fint.

Vi var borta hemifrån i ca två timmar sammanlagt men när jag steg in i vårt vardagsrum, kändes det som vi hade varit borta en hel vecka. Jag känner mig som en annan människa. Upplyft på något sätt. Tack alla ni som kom och gav oss en så fin upplevelse, något att minnas länge!

Purjevene myytävänä - en segelbåt till salu

2011-05-19T06:02:00.000-07:00

Ihan ensin, kiitos teille onnitteluista edelliseen hääpäiväpostaukseen, niitä oli ihana lukea!

Ja sitten taas näihin arkisiin asioihin. Tämä blogi ei nyt varsinaisesti ole mikään myyntipaikka, mutta koska se tavoittaa aika monta ihmistä, laitan tänne tiedot myytävänä olevasta purjeveneestä. Ensin kuva:

Myytävänä on siis itse rakennettu purjevene, rakennusmateriaali teräs. Pituus 9,30, leveys 2,95, syvyys 1,10, purje-pinta-ala 42 m2. Esikuvana on ollut Storbåten-niminen perinnevene, piirustukset muutettu sopimaan teräsveneeseen. Vene on vielä hieman keskeneräinen, siinä ei ole moottoria, sisustus on teakkia, ei täysin valmis. Keskikockpit, puumasto, Taylor petroliliesi+uuni. Hp. 45000 €. Tarkempia lisätietoja saa joko sähköpostitse sychold(at)dnainternet.net tai puh. 050-3425302.

Jos olet kiinnostunut, ota ehdottomasti yhteyttä! Tätä saa myös levittää tai jos vaikka tietää jonkun kulkevan ostoaikeissa, kannattaa vihjata asiasta. Kiitos avustanne!

Först vill jag tacka för era kommentarer till föregående bröllopsdags-postning, vad roligt det var att läsa dem! Sedan till lite vardagligare saker. Är lite dålig på att översätta alla de där tekniska detaljerna i ovanstående text, men det är alltså en självbyggd segelbåt till salu, materialet är stål. Ej helt färdig. Om du vill ha detaljerna på svenska, hör gärna av dig till e-postadressen sychold(at)dnainternet.net. Detta får också gärna föras vidare om du råkar veta någon som går i köpetankar. Tack för hjälpen!

Hääpäivänä - på bröllopsdagen

2011-05-18T09:32:00.000-07:00

Meillä on tänään 10-vuotishääpäivä. Juhlistimme päivää syömällä hyvin, tytär pääsi Hoplopiin leikkimään. Se on melkein hauskinta mitä hän tietää, ja meistä hääpäivänä pitää kaikilla olla hauskaa. Ajatuksen leikkimisestä oli saanut myös kolme bussilastillista kouluretkeläisiä, joten meteli oli korviahuumaava..Ei se mitään, hauskaa oli joka tapauksessa.

Korvat saivatkin sitten levätä Airiston rannalla, söimme siellä olevassa rantaravintolassa. Olimme ainoita vieraita, ihana rauha, meri vain kimmelsi ulkopuolella. Ruoka maistui ihanalle, samoin lasi viiniä. Ruokaa sulateltiin kävelemällä venesatamassa. Nyt ollaan koko porukka ihan poikki, mutta oli tosi ihana päivä.

Olisi ollut mukavaa matkustaa jonnekin vähän kauemmaskin, mutta talous ei anna nyt myöten. Kuka tietää, ehkä sitten myöhemmin. Sitä paitsi kaikkein tärkeintä oli, että saimme olla yhdessä.

Näihin kymmeneen vuoteen mahtuu kaikenlaista. Kuten kaikilla, välillä on ollut ylämäkiä, välillä alamäkiä. Olen kuitenkin onnekseni saanut ihanan, mielenkiintoisen aviopuolison. Jonkun, jonka kanssa jakaa hyvät ja huonot päivät. Olin pitkään yksin eikä oikean puolison löytäminen ollut helppoa. Siksi olen hyvin kiitollinen siitä, että olen saanut elämässäni kokea, miltä tuntuu olla vaimo ja äiti. Ne ovat suurimpia lahjoja mitä olen koskaan saanut. Ne ovat tehneet elämästä rikkaan ja elämisen arvoisen.

Toivon että voin tulevina vuosina hyödyntää niitä opetuksia ja kokemuksia, joita nämä ensimmäiset kymmenen ovat antaneet. Sanotaan että viini paranee vanhetessaan - ehkä avioliitolle käy samoin? Yhdessä kasvamme, toisiimme ja elämään.

Idag har vi firat vår 10:e bröllopsdag. Dagen omfattade ett besök på Hoplop, inomhuslekpark som dottern älskar att besöka. Efter två väldigt aktiva timmar (för henne) åkte vi till Airisto i Pargas och åt en festmiddag på hamnrestaurangen där. Smakade jättegott och det var så fint med småbåtshamnen och det glittrande havet. Nu är vi så trötta men lyckliga.

Dessa tio åren har omfattat allt möjligt, både goda och dåliga dagar, såsom livet i allmänt för oss alla. Jag var länge ensam, det var inte lätt att hitta en bra äkta make. Därför är jag så otroligt tacksam för att jag är hustru och också mamma, två av de viktigaste sakerna i mitt liv. Jag har fått så mycket, jag hoppas jag kan ge också. Och jag hoppas jag kan dra nytta av dessa första tio åren och använda mig av erfarenheterna till att bli en mamma och maka att älska ännu mer. Tillsammans växer vi, i kärleken och livet.

Romunkerääjä - skrotsamlaren

2011-05-16T06:10:00.000-07:00

Olen näköjään viime aikoina lukenut kaikenlaista kiinnostavaa, kun taas pitäisi aloittaa sanoilla "luin hiljattain artikkelin..."No, luin siis hiljattain artikkelin siitä, miten voimme hallita tavarapaljoutta kotonamme. Kuinka ne salaperäiset kasat saisi häivytettyä ja johdonmukaisesti kierrätettyä.

Niin, onhan se totta että olo kevenee huomattavasti kun saa vietyä tavaraa kirpputorille, lehtikeräykseen, uffin laatikkoon jne jne..Ja artikkelissa kyllä sanottiin että sitten vasta pitää alkaa kasoja vähentämään, kun ne alkavat omaa mielenrauhaa häiritä.

Mutta mitäs sitten, kun työn kuvaan kuuluu uusien aarteiden tekeminen vanhasta, esim kankaista ja muusta? Eihän mitään voi tyhjästä luoda, täytyy olla sitä materiaalia. Ja mitäs se materiaali sitten useimpien mielestä on, ellei juuri sitä, mistä pitäisi hankkiutua eroon?

Meillä, pienessä mökissämme, kaapit - ja vähän muutkin paikat - pursuavat kankaita ja muuta mitä saattaa luomisprosessin aikana tarvita. Ei niitä tavaroita saa millään pidettyä järjestyksessä vaikka kuinka yrittäisi. Tai saa, hetken aikaa, mutta kun luomisvimma iskee, ovat kaikki paikat sekaisin. Ja kun kirppareilla pyörin, totta totisesti nappaan mukaan jokaisen potentiaalisen kankaan/nappipussin/jotain muuta josta saattaa tulla vaikka mitä. Eihän niitä materiaaleja sitten voi lähteä metsästämään kun jo on luomisen tuska päällä!!

Huoh. On kai vaan alistuttava edelleen siihen, ettei meidän kodista tule koskaan Järjestelmällisten ja Vähällä Tavaralla Toimeen Tulevien kotia. Enkä oikeastaan tiedä haluaisinko edes. Mieluummin luova sekasorto kuin tyhjä ja ajatukseton järjestys. Eikä se todellakaan tarkoita sitä, että ne, jotka ovat järjestelmällisiä, olisivat jotenkin huonoja. Tuo ajatus koski nyt vain meidän huushollia. Sitä paitsi, ja tätä te ette kyllä usko, minä olen itse asiassa pedantti nipottaja joka käy perheenjäsenten hermoille välillä. Ai että hieman jakautunut persoonallisuus, no totta ihmeessä..

Jag har tydligen läst en hel del intressanta saker på sistone eftersom jag igen måste börja med "jag läste nyligen en artikel"..alltså, jag läste nyligen en artikel om hur man kan lyckas med att få ordning i kaoset hemma. Hur man blir så lätt i sinnet av att organisera och föra saker till uff/loppis/återvinningen/osv och hur det blir så rymligt och härligt därhemma då.

Jovisst, inte är det väl helt fel men...vad gör man om man å arbetets vägnar bara MÅSTE omge sig med en hel massa pryttslar och grejer..jag håller ju på med redesign och då är tanken att man skall använda sig av gamla tyger, knappar, allt mellan himmel och jord och göra något nytt av det. Man kan inte skapa något av ingenting, materialet måste finnas hemma. Och när jag är på mina loppisrundor, köper jag såklart hem tyger och annat som passar att användas någon gång.

Här hemma svämmar både skåp och andra ställen över av allt som jag har samlat på mig. Det går inte riktigt att hålla det i ordning, i alla fall inte långa tider. Och när sedan inspirationen flyger på en, är det snart kaos i hela vårt lilla hus..

Suck..jag får säkert bara leva med att detta inte är det tomma och välorganiserade huset utan det stökiga men idérika istället. Och det är ju inte dåligt, det heller - eller hur?

Rakennusapteekki - byggapotek

2011-05-14T08:13:00.000-07:00

Luin hiljattain artikkelin miehestä, joka vuosia sitten perusti Ruotsin varmasti ensimmäisen rakennusapteekin, Gysinge byggnadsvårdin. Häntä pidettiin silloin aivan hulluna, kuka nyt noilla vanhoilla talon osilla mitään tekisi?

Miten ajat muuttuvatkaan! Nykyään ymmärretään vanhan ja hyvin tehdyn päälle, myös mitä tulee niihin vanhoihin talonosiin. Eikä ihme, jos katsoo tarkemmin vaikka vanhaa ikkunaa, huomaa miten hyvästä puusta se on tehty ja huolella. En nyt sano että uudet ikkunat välttämättä ovat huonoja, meidän taloon esimerkiksi teki kemiöläinen puuseppä todella upeat ikkunat, sopivat taloon ja näyttävät siltä kuin olisivat aina olleetkin täällä. Mutta hän onkin käsityöläinen, he osaavat kyllä asiansa.

Talossa olevista hyvistä ikkunoista huolimatta on meille kuluneen kuukauden aikana ilmestynyt valtavat määrät vanhoja ikkunoita. Niissä on kaikenlaisia hienoja yksityiskohtia. Kuten vaikka nuo yllä näkyvät "korvat".

Tai nämä "kahvat", en näköjään tiedä niiden oikeita nimiä, tai en ainakaan muista nyt yhtäkkiä..Kaikkein hienoin oli minusta tämä..

Ihastuttava esimerkki siitä, miten jokapäiväiset käyttöesineetkin voivat ovat kauniita..toivottavasti tämä ikkunan "avaaja" on aikoinaan tuonut vähän iloa käyttäjälleen! Vai tuleeko sitä ihminen sokeaksi pienille kauniille yksityiskohdille, jotka näkee joka päivä?

Jaa niin miksi meillä niitä vanhoja ikkuinoita on?

No, kaikenlaista on työn alla, laitan lisää kuvia kunhan projektit etenevät..

Läste nyligen en artikel om mannen som startade Gysinge byggnadsvård i Sverige, säkert ett utav de första byggapoteken där. Han ansågs då vara helt galen, vem skulle vilja ha gamla husdelar??

Tänk vad tiderna förändras! Numera förstår man sig på vikten av just de där gamla husdelarna, och det är inte alls konstigt. Tittar man på tex ett gammalt fönster, ser man ofta solid trä som har klarat av tidens tand. Bra, rejäl kvalitet som håller, och ofta är väldigt vackert. Nu säger jag inte att nya fönster nödvändigtvis är dåliga, i vårt hus har vi nygjorda fönster som en lokal snickare har gjort. Men han är ju hantverkare och det syns, fönstrerna ser ut som de alltid suttit på huset.

Trots nya fönster har vi den gångna månaden haft en hel massa gamla fönster här hemma. De har vackra detaljer. Vet inte ens vad de heter, delarna alltså, men bilderna får tala för sig. Det vackraste är handtaget med blommönster, tänk att man har gjort något som trivialt till något så vackert! Ett bra exempel på hur något vardagligt kan vara jättevackert!!

Varför vi har så mycket gamla fönster skulle ni vilja veta? Ja, det är en hel del projekt på gång, jag visar bilder vartefter de blir lite mera färdiga..

Lisää sinistä - mera blått

2011-05-09T07:45:00.000-07:00

Käytiinpä taas muutama päivä sitten Taalintehtaalla, siellä tulee näköjään aina kuvattua kännykkäkameralla. Päätettiin tyttären kanssa, että tullaan pian fotosafarille, siellä kun on niin paljon kiinnostavaa kuvattavaa. Tullaan ajan kanssa ja otetaan eväätkin mukaan.

Oltiin kurvaamassa kirjaston pihasta maantielle, kun silmään osui jotain ihanaa..

Ihania skilloja!! Kokonainen matto!! Tahtoo samanlaisen!!!

Illalla tytär keräsi kimpun meidän omasta kukkapenkistä - ja löytyyhän sieltäkin jo vaikka mitä sinistä..

Pienen tytön tarkat silmät löysivät vieri vieressä kasvavat kolme eri sinistä kukkaa. Hassua, itse olin huomannut niistä vain kaksi..

Mutta kyllä minä niitä skillojakin joskus vielä hankin koko matollisen..

(ps. kannattaa klikata tuota skilla-kuvaa niin matto tulee suuremmaksi..)

Så var vi till Dalsbruk igen, där fotograferar jag tydligen med mobilkameran..bestämde med dottern att vi skall åka dit en dag på fotosafari, det finns så mycket roligt och intressant att fotografera. Matsäck skall vi ta med också..

Vi skulle just köra ut från bibliotekets parkering när vi fick syn på något underbart..en hel matta med scillor, som ett blått hav! Ljuvligt, underbart, VILL HA!!!

På kvällen plockade dottern en bukett från vår egen trädgård, och se, det fanns en hel del blått där också. Hela tre olika sorter hittade hon, de växer så inpå varandra att jag hade bara sett två av dem.

Men en sådan där scillamatta, det skall jag ha, någon gång...

(ps. klicka gärna på scilla-bilden så blir mattan ännu större..)

Kevätpuketti - vårbukett

2011-05-05T07:54:00.000-07:00

Yksi suurimmista syistä siihen, että puutarhassani on kukkia, on se, että voin kerätä niitä sisälle maljakkoon. Se on vain niin ihanaa, poimia pieni puketti siitä mitä milloinkin on saatavilla; narsisseja, tulppaaneja, pioneja, ruusuja, astereita, auringonkukkia, kehäkukkia........Siksipä olinkin niin ihastuksissani, kun totesin kukkaiskauden jälleen alkaneeksi.

Nuo siniset kukkaset ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita, jos jollakin on nimi tiedossa, kertokaa ihmeessä! Mininarsissit ovat eräs jonain alkutalvena sisällä kukkinut sipulinippu, jonka sain pysymään sen verran hengissä, että istutin sen keväällä maahan. Ja tänä keväänä maasta putkahtivat nämä iloiset keltaiset, vartta niillä tosin on vain kymmenisen senttiä, ilmeisesti kasvupaikka ei ole maailman paras..Harmittaa kun en yleensä saa noita sipuleita pidettyä hyvänä ulosistuttamiseen asti, ovat yleensä ihan kuivia tai mädäntyneitä sitten kun voisi maahan laittaa. Ja meillä kun ei ole kellaria eikä muuta hyvää viileää paikkaa missä olisi joutilasta tilaa. Muuten olen ihan innoissani, kun onnistun kierrättämään kukkasipulit niin että kukkivat ulkonakin! Se on kunnon ekoilua mielestäni!

Ateljeen nurkasta löysin paikan, johon olen kasannut amppeleita joissa itävät tuoksuherneet, sellaiset joita en ole ennen nähnyt. Kasvavat amppelissa sellaiseksi pörröiseksi palloksi joka on täynnä kukkia. Onneksi tuli säästettyä viime vuonna yksivuotisien amppelikukkien muoviamppelit, sai valmiiksi laitettua siemenet niihin. Tuoksuherne on muuten yksi ehdottomista suosikeistani, se tuoksuu niin ihanasti. Toinen on kreikanleukoija, tunnen melkein tuoksun jo nenässäni, lämpimässä kesäillassa..

Vaan hups, takaisin todellisuuteen - eilen oli ulkona +5 astetta...suunta on kuitenkin oikea, ja koivuissa on jo suuret hiirenkorvat. Ja linssiluteitakin on jo liikkeellä..

En viktig anledning till att jag har blommor i min trädgård är att jag vill kunna ta in små buketter och sätta i vas. Det är bara så härligt, att ta in några narcisser, tulpaner, pioner, rosor, solrosor, astrar, ringblommor, gladioler, ja vilka som nu finns tillgängliga.

Jag är jättedålig på blomnamn på svenska, i vissa fall också på finska..:) De blå i den silvriga gräddskålen är de allra första som blommar i min trädgård, om någon vet vad de heter så berätta! De små gula var en sådan där kruka som jag köpte någon vår för att ha inomhus, sedan lyckades jag hålla lökarna i så gott skick att jag kunde plantera ut dem senare på våren. Och nu blommar de första gången! Korta är de, med en längd på ca 10 cm, men jag är så glad för dem! Det är så härlig recycling när man får krukblommor att fortsätta blomma ute i trädgården!

Annars brukar jag inte lyckas med det, att flytta ut blomlökarna. De brukar torka eller multna ihjäl innan det är dags att gräva ner dem ute..vi har inte heller riktigt någon bra plats att förvara dom på, sådär lagom svalt, som en källare eller något.

Hittade dock en liten hörna i ateljén dit jag släpade en uppsättning plastamplar med planterade luktärtsfrön i. Det är en sort som jag inte har sett förut, växer just i ampel och bildar liksom en boll med blommor. Oj vad det skall dofta gott på terrassen med luktärtsamplarna hängade här och var..mmm..Till min stora förvåning grodde fröna ganska snabbt, det fanns många gröna "kutryggar" som blivit synliga..hurraa!!!

Luktärten är en utav mina absoluta favoriter i trädgården, just för den goda doftens skull. En annan är lövkojan, jag kan riktigt känna doften i den ljumma sommarkvällen..

Men nu tillbaka till verkligheten - igår hade vi +5 grader. Ändå går det i rätt riktning, björkarna har redan stora musöron..Och även linslusen är på framfart..

Piece of cake

2011-04-30T06:39:00.000-07:00

Viikonlopun iloksi tuli tänään tehtyä täytekakku, poikkeuksellisesti ihan alusta asti itse. Tunnustan olevani yleensä niin laiska että ostan kaupasta valmiin pohjan ja laitan täytteet sitten itse. Nyt päätin olla oikein ehtoisa emäntä ja tehdä pohjat ja kaikki. Tässä kakussa näkyy muuten juuri sitä kotikutoisuutta josta oli aiemmassa postauksessa puhetta..hihi..

En usko että kondiittorina olo on minun unelmani, tuntuu että koko päivä meni keittiössä, leipoessa ja tiskatessa. Eipä sen puoleen, ulkona on satanut ja ukkostanut joten ei sisällä olo ole haitannut. Kohta keitetään teet ja kahvit ja sitten nautitaan..Mukavaa viikonloppua teillekin!

Bestämde mig för att göra en tårta till veckoslutsgottis. Brukar normalt köpa botten färdigt och så fyller jag bara hemma, men den här gången tänkte jag vara duktig och göra allt från början. Här ser vi förresten just det där hemmagjorda känslan som jag nämnde i tidigare postningar..hihi..

Måste nog säga att konditoryrket är inte mitt drömyrke, det känns som om jag stått hela dagen i köket och bakat och diskat..Ute har det regnat och åskat (!) idag så det gjorde egentligen ingenting att mysa inne. Snart kokar vi kaffe och te och så äter vi tårta..Önskar er alla ett härligt veckoslut!

Terassi on auki! - Terrassen har öppnat!

2011-04-23T09:13:00.000-07:00

Tiedän, tiedän, on oikeastaan aika kuivakkaa alkaa päivän postaus säästä...mutta nyt ei voi muuta, jotain siitä on sanottava..eilen olimme sopineet ystäviemme kanssa että tulevat terassikahville, tarkoitus oli saada se sen verran järjestykseen keinuineen ym pehmusteineen että siellä voisi kahvitella. Aamulla taivas oli paksun pilvivaipan verhoama. Sitten alkoi tuulla ja sataa vettä. Jaaha. Piti alkaa miettiä sisälle siirtymistä...meillä on sen verran pieni talo, että kesällä on ihanaa kestitä vieraita terassilla, sinne kun mahtuu huomattavasti väljemmin. Harmitti, oli luvattu kaunista säätä. Nostettiin kuitenkin pehmusteet säkeissä terassille odottamaan, optimistia kun ei kuulemma laiteta (minne, se on jäänyt epäselväksi). Noin viisi minuuttia ennen kuin vieraat tulivat, kaikki pilvet katosivat, aurinko ryömi esiin ja - simsalabim, päivä muuttui upeaksi, lämpimäksi melkein kesäpäiväksi!

Haa, olen kuullut että aprillisää voi olla vaihtelevainen, tulipa todistettua sekin taas..

Tänään onkin sitten nautittu ihan koko päivä upeasta paisteesta. Aamulla oli tosin vadissa jäätä, jotta ei totuus unohtuisi. Mutta eipä se talvi enää pysty nujertamaan tuota taivaallista lämmityskamiinaa, joka hohkaa palttoon vähän jokamiehen ja -naisen päältä! Ja nyt on siis tosiaan vasta HUHTIKUU!!! Tässä teille lämpöisiä tunnelmia meidän pihalta, viisi minuuttia sitten..mukavaa viikonlopun jatkoa!

Jag vet, det är ju ganska torrt att börja med att tala om vädret, men nu måste jag bara göra det..vi hade bestämt med våra vänner igår att de skulle komma till oss på "terrasskaffe". Som ni vet så har vi ju ett väldigt litet hus och därför är det extra skönt på sommaren när man kan fika tillsammans ute istället, där finns liksom mera plats. På morgonen var det jättemulet, och efter några timmar började det duggregna. Vi hade redan tagit ner gungan och alla diverse kuddar och plädar för att göra det riktigt skönt, solparasollet var redan på plats. Det började blåsa kallt, så där stod de svarta säckarna med terrasstillbehör och såg dumma ut. Det kändes trist, nu måste vi i alla fall sitta inne..

Fem minuter innan gästerna skulle komma, försvann plötsligt alla moln, solen kröp fram och - simsalabim! Dagen hade förvandlats till en solig och varm nästan sommardag! Det blev alltså pannkakor och kaffe på terrassen i alla fall, det var så skönt! Solen värmde och fåglarna sjöng och humlorna surrade..suck..

Idag har vi fått njuta av solsken hela dagen. Dock var det faktiskt lite is i ett tvättfat ute i morse, bara så att vi inte helt skall glömma att det ju faktiskt bara är APRIL ännu!! Men men, vintern har ingen kraft kvar, den får nog ge sig nu och komma tillbaka - ja, om ett oräkneligt antal månader..

Ovan lite stämningsbilder från oss, tagna för sådär fem minuter sedan..ha ett fortsatt härligt veckoslut!

Kotikutoista - hemmagjort

2011-04-20T08:05:00.000-07:00

Niin mitä se "kutoista" oikeastaan tarkoittaa? Onko kyse jostain mikä on tehty kutomalla, vai viittaako se vain kotona tehtyyn? Tähän jälkimmäiseen minä olen kyseistä ilmausta ainakin käyttänyt.

Maailmalla on vahvana menossa "homemade-trendi", kaikki itse tehty on vahvasti IN ja saa myöskin näkyä että on itse tehtyä..Tulee mieleen eräs juttu jonka luin pari vuotta sitten. Nainen jatkoi arvossa pidetyn kahvilan toimintaa Ruotsissa, kahvila oli kai ollut tunnettu hienoista leivonnaisista ym. Uusi omistaja ei vaan ollut mikään jauhopeukalo ja kakuista tuli "linttaan astuneita", olivat siis vinoja ja no, muutenkin vähän vinksallaan. Nainen oli aluksi kauhuissaan, miten nyt kävisi, mitä kahvilavieraat sanoisivat kun kakut olivat tällaisia? Kävikin sitten niin että kaikki ihastuivat uusiin, ei niin täydellisiin, herkkuihin. "Kotikutoisesta" tuli tavaramerkki, jopa siinä määrin, että kun kakut alkoivat jatkuvan harjoittelun tuloksena näyttää ammattimaisilta, nainen "lyttäsi" ne ennen tarjolle asettelua. Muuten eivät kai menneet enää kaupaksi.

Samaa voi hyvin soveltaa ompelussa ym. kodintekstiileissä. Annetaan reilusti näkyä että on itse tehty, se luo kodikkuutta!

Näitä en ole itse tehnyt, vaan löytänyt kirpputoreilta. Erityisesti noita "isoäidinruutuja" ihailen, oma kärsivällisyys ei ole riittänyt opettelemiseen. Olin onneni kukkuloilla kun löysin tuon suuren peiton vain 10 euron hintaan, kävin peiton tarkkaan läpi ja se oli ihan ehjä. Taisi olla ihastuksen silmälasit päässä, kotona nimittäin huomasin että siellä oli "silmäpakoja" useassakin kohdassa..Ei se haittaa, se on silti ihana, sitäpaitsi virheet voi varmasti korjata tai paikata. Toinen peitto on ollut meillä jo useamman vuoden, tyttären sängyssä. Siinäkin hauska virkkaus, joku varmaan osaa kertoa miksi tuota "päällekkäinvirkkausta" oikeasti kutsutaan?

Osaan sitä minäkin. Olen ihastunut virkkaamaan trikookuteista kaikenlaista, tästä piti tulla matto mutta se päätyi sitten tuolin päälle. Rakastan tuota värien runsautta, siinä on jotain saamelaista, tai tuleeko mieleeni revontulet tai jotain..

Värikästä loppuviikkoa!

Det är väldigt "in" med hemmagjort nu, det märker man när man läser inredningsmagasin och tittar på tv. Det är tillåtet att göra saker så att det också syns att man gjort det själv, det gör inget om det är lite kantstött. Jag kommer ihåg en artikel jag läste för ett tag sedan, om en kvinna som övertog ett café på en ort i Sverige. Har för mig att cafét var tidigare känt för att ha fina bakelser, men den här nya ägaren hade inga "mjöltummar" som vi säger i Finland, hon var alltså inte särskilt duktig på att baka. Kakorna blev sneda och kantiga och hon var helt skräckslagen, vad skulle gästerna nu säga?

Dessa "hemmagjorda" kakor blev en succé, de sålde som smör i solsken! Efter ett tag blev ägarinnan duktigare på att baka och kakorna började se proffsiga ut. Men nu hade hon ett nytt problem, det var ju just de kantstötta kakorna som alla ville ha. Vad göra? Hon plattade resolut till de bakverk som var för snygga, och så var alla glada och nöjda igen.

Detta kan man ju tänka på när man syr också, låt det synas att det är "homemade", det blir bara mera hemtrevligt då!

De virkade plädarna har jag inte gjort själv utan köpt på loppis. Speciellt mormorsrutorna beundrar jag, har inte haft tålamod att lära mig själv. Hittade den stora pläden för endast 10 euro och var så lycklig, kollade pläden noggrant och den var hel och fin. Ja, rosa glasögon hade jag säkert på mig, hemma hittade jag nämligen flera "hål" och ställen där garnet hade rymt iväg..men det går ju säkert att fixa så det gör inget. Den mindre rutiga pläden har vi haft i flera år, i dotterns lilla säng.

Jag är själv förtjust i att virka av trikåväv, den färggranna textilen skulle egentligen bli en matta men den hamnade på stolen vid mitt arbetsbord istället. Jag älskar färgerna, det är något lappländskt över det hela, lite som norrsken..

Färgglad fortsättning på veckan!

Keltaisen kaipuu - längtan efter gult

2011-04-13T07:10:00.000-07:00

Hah, tästä on hyvää vauhtia tulossa puutarhablogi, sisustamisestahan täällä alun perin piti puhuman..tai ei niin suppeasti voi rajata, hyvä että juttua tulee laidasta laitaan, jokaiselle jotakin. Eihän se elämäkään ole pelkästään sisustamista, hyvä ihme sentään..

Pilvisen suhmurainen päivä tänään, aamulla kaikki oli sumuverhon peitossa. Jouduttiin terveyskeskukseen tyttären kanssa jolla todettiin tulehdus toisessa korvassa. Onneksi vasta toinen, kahdeksan vuoden aikana..lääkekuri helpottaa oloa toivottavasti pian. En oikein mielelläni antaisi antibiootteja, mutta kun tilanne on näin akuutti, ei ole oikein vaihtoehtoja.

Eilen sain kauppareissulla hepulin. Silloinkin oli pilvistä. Eksyin paikalliseen taimimyymälään. Huhhuh, siellä pitäisi olla joku valvoja paikalla, kun talvenkalpeat auringonkaipaajat tulevat kiiluvin silmin hengittelemään ihanan kosteaa ja tuoksuvaa ilmaa. Mukaan tarttui timjami, josta nyt nipistämme leivän päälle ihania etelän tuoksuja ja makuja, pari pikkuruista orvokkia ja narsisseja. Niin ja vielä begonia. Päätin, että keittiössä on oltava paljon kukkia, tarvitsen niitä ihan mahdottomasti.

Outoa, minähän en edes pidä keltaisesta. Se ei sovi minulle vaatteena, ja kotiani en todennäköisesti ikinä sisusta keltaisilla verhoilla tai tyynyillä. Silti siinä on vaan jotain, siinä keltaisessa. Onko se kenties auringonkaipuuta? Sitäpaitsi ei aurinko ole keltainen!

Kun näitä kukkia aamulla katselee, tai milloin tahansa keittiössä sattuu istumaan, tuntuu kuin tuo ihana väri voitelisi talvenväsynyttä mieltä ja antaisi tujauksen energiaa. Kiitos, otetaan vastaan!

Det här håller på att bli en trädgårdsblogg, fattar inte hur det har gått till. Jag skulle ju skriva om inredning? Nåja, livet är ju mycket annat också, så varför skulle inte bloggen också handla om allt möjligt..

Har varit till vårdcentralen med flickan idag, hon hade öroninflammation i ena örat. Hon har fått slippa nästan helt, detta är nu andra inflammationen på åtta år. Nu fick hon i alla fall antibiotika så hon lär väl må bättre snart. Jag är inte riktigt glad för att ge dessa mediciner åt henne, men vad skall man göra, när det är så akut har man inte mycket att välja på...

Igår var jag till byn och irrade mig in till den lokala plantskolan. Ojojoj, där borde dom nog ha en vakt som ser efter oss vinterglåmiga sollängtare, som kommer in för sniffa åt sig den doftande fuktiga luften i växthuset..jag kunde ju förstås inte gå därifrån tomhänt. Med följde en kruka med timjan, den har jag nu i köket tills det blir varmt ute. Härligt att knipa en kvist och sätta på smörgåsen. Det doftar Italien eller Spanien..Sedan blev det också några penséer, narcisser och en begonia, i gult.

Konstigt, jag gillar ju inte alls gult egentligen. Jag passar inte i gult och jag vill inte inreda med gult. Men något är det bara med denna glada färg. Sollängtan kanske? Fast solen är ju inte gul!

När man sätter sig i köket, doftar det timjan och dessa solskensblommor smeker en vintertrött själ på det mest underbara sätt. Vi tackar och tar emot!

Tosca

2011-04-11T07:12:00.000-07:00

Minulla on hassu muistikuva yhdestä ensimmäisistä työpaikoistani, Ljungmannin bensapumpputehtaalta Malmöstä, Ruotsista. Olin siellä siivoamassa, työt aloitettiin aamuisin tosi aikaisin. Kahvipaussi pidettiin työmaaruokalassa tai -kahvilassa, sinne tuotiin jostain leipomosta joka ikinen aamu yksi iso toscakakku. En ole ikinä, milloinkaan, koskaan syönyt niin hyvää toscakakkua, en ennen enkä sen jälkeen! Tunnustan nyt, näin vuosien jälkeen, että olin täysin riippuvainen tuosta kakusta. Itse asiassa koko siivousporukka oli. Sitä oli pakko saada joka ikinen aamu. Juu, luitte kyllä ihan oikein. Joka aamu.

Sen jälkeen on elämä kulunut sitä täydellistä toscakakkua etsiskellessä. No, on sitä nyt muutakin tullut tehtyä, mutta joka kerta kun ostan toscakakun, toivon kokevani tuon saman makusensaation. Vaan eipä ole tärpännyt. Olen miettinyt mikä juuri sen kakun salaisuus mahtoi olla. Tuoreus ehkä?

Luin jonkun ihanan bloggaajan juttua (anteeksi, unohdin kuka teistä se oli, saa hihkaista hep kun lukee tämän) josta löytyi linkki tänne josta nappasin toscakakun reseptin ja tein itse. Täytettä täräytin komeasti tupla-annoksen, epäilen nimittäin että tällä on jotain tekemistä tuon superhyvän maun kanssa. Jätin myös pinnan aika vaaleaksi, kuorrutus kyllä oli kypsää mutta ei liian tummaa siis.

Hyvää tuli. Mutta tuliko niin hyvää kuin siitä Ljungmannin bensapumpputehtaan kahvilakakusta? En ole enää varma. En oikein muista mille se maistui. Ehkä aika on kullannut muistot. Pitää varmaan tehdä uusia muistoja, omalla toscakakulla.

Jag har ett roligt minne från ett av mina första arbetsplatser, Ljungsmans bensinpumpsfabrik i Malmö. Jag jobbade där som lokalvårdare, jobbet började tidigt på morgonen. Kafferasten hölls i fabrikens matsal/kafeteria. Från något bageri kom en stor toscakaka alla morgnar och vet ni, jag har aldrig någonsin, varken före eller efter det, smakat en toscakaka så god som den! Såhär i efterhand vågar jag erkänna att jag var helt beroende av den kakan, i själva verket hela städlaget var det. Morgonen var förstörd om inte kakan hade av någon anledning hunnit komma. Alla morgnar skulle vi ha en bit. Ja, ni läste rätt, ALLA morgnar...

Har sedan hela livet igenom, sökt efter den rätta toscakakan. Ja alltså, lite annat har jag ju också gjort, men alla gånger jag har köpt en toscakaka, har jag önskat att nu, nu kanske det smakar så som den gången..Än så länge har det inte lyckats. Vad månne var hemligheten med den goda smaken? Färskheten kanske?

Läste en blogg för några dagar sedan och där fanns en länk till den här sidan, där printade jag ut ett recept på toscakaka. Jag gjorde faktiskt dubbel sats av glasyren, jag tror att det kan delvis vara hemligheten..Sedan hade jag inte kakan så jättelänge i ugnen med glasyren, bara så det blev lite färg. Då är det sådär härligt kladdigt.

Det blev jättegott. Men blev det lika gott som kakan på Ljungmans kafeteria? Jag vet faktiskt inte. Kanske jag inte längre kommer ihåg exakt hur den kakan smakade. Tiden har säkert förgyllt minnet. Nu är det dags att göra nya minnen, med egen toscakaka.

Valoa myrskyn jälkeen - ljus efter stormen

2011-04-10T04:58:00.000-07:00

Herra Flunssa on tullut meille taas kyläilemään. Ensin sairastin minä, perjantaina alkoi tytär valittaa kipeää kurkkua. Viime yönä kuume nousi hänellä korkeammalle kuin milloinkaan, pelkäsin ja soitin jo sairaalaankin. Yöstä kuitenkin selvittiin kuumelääkkeiden avulla, tosin nukkumaan päästiin vasta klo 3 aamulla. Nyt silmät harittavat pahanlaisesti..silti tuntuu että aurinko paistaa vähän lämpimämmin kuin eilen, tytär on kuumeeton (tosin nyt on vuorossa nuha- ja yskävaihe) ja alkaa olla enemmän oma iloinen itsensä.

Kävelin mutkan puutarhassa. Mitä sieltä löytyikään?

Miten lohdullinen näky tämä onkaan, elämä voittaa taas pitkän talven jälkeen!

Entä mitä merkittävää tässä kuvassa on? Terassin lattia näkyy!! Se ei ole näkynyt moneen kuukauteen!!
Ehkä tästä kuitenkin selvitään hengissä..

Herr Flunssa är på besök hos oss. Först var jag sjuk en vecka, i fredags började dottern klaga över ont i halsen. I natt var febern högre än hon någonsin haft förut, jag var så rädd att jag ringde till sjukhuset. Natten genomleds sedan med hjälp av värkmedicin, sov gjorde vi dock inte förrän kl 3 på morgonen..Nu är jag otroligt trött. Ändå känns det som om solen skiner lite klarare, dottern är nästan feberfri, har övergått till host- och snuvfasen. Är ändå mera lik sig själv, den glada lilla lärkan.

Tog en liten tur ut i trädgården. Det knoppas!! Vilken trösterik syn, livet vinner efter all denna snö! Och tänk, terassgolvet syns, den har vi inte sett till på flera månader!!
Kanske vi klarar oss levande igenom i alla fall..

Kuvia kuvia - bilder bilder

2011-04-06T07:36:00.000-07:00

Sain pitkästä aikaa taas ryhdistäydyttyä ja laitettua tuonne nettikauppaan muutamia uusia taidekuva-vaihtoehtoja, käykääpä katsomassa! Hinnat on nyt myös tarkistettu ehdottomasti asiakasystävällisempään suuntaan, joten eikun ostoksille :) Kuvista on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa: 30x40 cm juliste, 70x50 cm juliste sekä tuloste taidekankaalle, sekin koossa 70x50 cm. Jos haluaisi jonkun kuvista jollekin muulle materiaalille, se onnistuu toki erinomaisesti myös, kannattaa ottaa sähköpostilla vaan minuun yhteyttä! Taidevalokuva on ainutlaatuinen palanen meidän upeaa suomalaista luontoamme! Suoraan kauppaan pääsee tästä ja tuoteryhmä "Taidevalokuvat". Tervetuloa!!

Fick äntligen tummarna loss och satt in lite nya konstfoto-alternativ till nätbutiken. Priserna är också kollade nu, så det är bara att tuta och shoppa..:) För tillfället finns det tre alternativ: 30x40 cm poster, 70x50 cm poster och 70x50 cm canvas-print. Det går att få ett konstfoto på nästan vilket material som helst, det är bara att skicka e-post till mig så ordnar vi saken!
Ett konstfoto är en unik bit av vår underbara finska natur! Välkommen in i butiken här och välj varugruppen "Konstfoton".

Kolumni - kolumnen

2011-04-05T07:04:00.000-07:00

Tänään ilmestyi kauppoihin uusin Maalla-lehti. Jos teistä joku on sen jo saanut tai ostanut, luitte ehkä uuden kolumnin sivulla 20. Minähän se siellä kirjoittelin! Sain edun olla ensimmäinen kirjoittaja uudessa kolumnissa, jossa joka kerta eri kirjoittaja tarkastelee maalaiselämää omasta näkökulmastaan. Nyt kaikki lukemaan uutta lehteä..:) Laitan tekstin tähän alle mutta kuva on aika huono, voi olla ettei siitä pysty lukemaan. Kuvaa klikkaamalla saa sen vähän suuremmaksi..

Idag utkom det nya numret av den finska inredningstidningen Maalla (På landet). På sidan 20 finns den nya kolumnen där varje gång en ny människa skriver om livet på landet från sin egen synvinkel. Jag fick den stora äran att vara först ut! Om du har möjlighet att läsa denna tidning, kika gärna vad jag skrev..Texten finns också här nedan på bild, klicka på den så är det lite lättare att läsa. Ingen bra bild tyvärr..

Oranssia ja vihreää - orange och grönt

2011-04-03T02:30:00.000-07:00

Mikähän se tämä mahtaisi olla..

Ei, ei se ole tulppaani vaikka siltä vähän tässä näyttääkin..

Kullero? Ei, ei sekään, vaikka sitäkin vähän muistuttaa..tai itse asiassa onhan se, samaa sukua..

Nyt alkaa näyttää tutulta..

Kas, leinikkihän se oli, tuo ihana kevään kukkanen! Ja sen takana näkyy..

Kyllä, ovat ne, koivunlehtiä nimittäin. Sisälle tuotuja parisen viikkoa sitten, lempeän lämmön esille houkuttelemia.

Mukavaa sunnuntaita!

Är det en tulpan? Nej, fast det liknar en ganska mycket..En smörboll då? Nää, eller ja, en släkting är det ju faktiskt..Jamen nu ser jag, det är ju ranunkel! Och bakom dem - små gröna härliga björklöv, intagna för två veckor sedan, framlockade av den ljuva värmen från spisen..

Ha en skön söndag!

Treining inklish

2011-04-01T07:54:00.000-07:00

Tänään on hassu perjantaifiilis, sellainen että blogiinkin on kirjoitettava jotain hulvatonta. Koska en nyt saanut omia hulvattomia ideoita, pitää lainata muilta. Suurin osa teistä varmasti taitaa englantia, joten tässä teille juttu, joka saa, jos ei nyt ihan kippurassa hohottamaan, niin ainakin virnistelemään hilpeästi. Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Idag har jag en smått galen fredags"feeling", skulle vilja skriva något riktigt roligt här i bloggen. Kommer inte på något eget så jag lånar. De flesta kan ju i alla fall lite engelska, så här skall ni läsa en text som får er, om inte gapskratta, åtminstone dra på mungiporna uppåt. Ha ett skönt veckoslut!

Irlantilaisen äidin kirje pojalleen - den irländske mammans brev till sin son

Dear Son,

Just a few lines to let you know I´m still alive. I´m writing this letter slowly because I know you can´t read very fast. You won´t know the house when you come home, we´ve moved.

About your father, he has a lovely new job and has two men under him. The job is cutting the grass at the cementery.

There was a washing machine in the house when we moved in, but it isn´t working too good now. Last week I put fourteen shirts into it, pulled the chain and I haven´t seen them since.

Your sister Mary had a baby this morning. I haven´t found out if it´s a boy or a girl, so I don´t know if you´re an aunt or an uncle.

Your uncle Dick drowned last week in a vat of whisky in a Dublin Brewery. Some of his workmates dived in to save him but he fought them of bravely. We cremated his body and it took three days for the fire to go out.

Your father didn´t have much to drink at Christmas. I put a bottle of castor oil in his beer and it kept him going till New Years Day.

I went to the Doctors on Thursday and your father came with me. The Doctor put a small glass tube in my mouth and told me not to open it for ten minutes. Your father offered to buy it from him.

It only rained twice last week, first for three days and then for four days. Monday it vas so windy that one of our chickens laid the same egg four times.

We had a letter from the undertaker, he said if we don´t pay the last instalment on your Gran within seven days, up she comes.

Your loving mother,

ps. I vas going to send you 10 dollar but I have already sealed the envelope.

Kevään morsian - vårens brud

2011-03-28T08:53:00.000-07:00

Hihii..mitähän ajatuksia otsikko teissä herättää..Kävin tänään paikallisella kirppiksellä jolla sattuikin olemaan
50 % alennus kaikissa tuotteissa. Mukaan tarttui tietysti yhtä sun toista, rahaa meni kuitenkin kaiken kaikkiaan vain kuusi euroa!
Tiedättekö tunteen kun kirpputorilla näkee jotain, mitä ei kuitenkaan osta heti, mutta mikä jää vaivaamaan mieltä ja pitäisi mennä takaisin ostamaan kyseinen tavara? Yleensä onnistun vakuuttamaan itselleni, etten oikeastaan kyseistä tavaraa tarvitsekaan, ja ajan kanssa koko juttu unohtuu. Tänään ei kuitenkaan käynyt niin. Näin kirppiksellä - aivan, morsiuspuvun huntuineen, hintaa kokonaista viisi (kyllä, VIISI) euroa!!! Vasta kotimatkalla älysin, että puku olisi mitä mahtavin pikkuisten tyttöjen pukuleikkeihin, harvemmin sitä ihan oikeaa morsiuspukua saa leikkeihin mukaan. Niinpä pyysin kylälle menevää äitiäni pyöräyttämään kirppiksen kautta, ja nyt meillä on sitten hääpuku. Kokeiltukin on, mukaan tuli myös huntu jota ei kuvissa näy. Kivat leikit tiedossa, mukana morsian, prinsessa, hyvä haltija - tai kuka vaan jolle pitsimekko sopii!

Undrar vad ni tänkte när ni läste dagens rubrik (hihi)? Hamnade på det lokala loppiset som idag hade 50 % rabatt på allt. Givetvis med hem följde ett och annat men jag slösade faktiskt bara 6 euro..Såg också något som först på hemvägen började besvära mig, varför hade jag inte köpt det också? På loppiset fanns nämligen en gammal brudklänning och slöja, pris endast 5 euro (ja, FEM!!). Kom först senare på att det skulle ju vara toppen till flickans lekar, ni vet när man skall leka fina damen. Det är ju inte alla dagar man får en riktig brudklänning att leka med..Mamma skulle upp till byn senare så jag bad henne gå och köpa klänningen. Så, nu har vi en fantasieggande dress hängande här. Välkommen brudar, prinsessor, goda fen - eller vem som helst som passar i en spetsklänning!

Taalintehtaalla - i Dalsbruk

2011-03-24T11:25:00.000-07:00

Saaremme on niin suuri että tänne mahtuu kaksi terveyskeskusta. Torstaisin päivystys on Taalintehtaalla, matkaa meiltä tulee peräti 40 kilometriä. Olin perillä ajoissa ja päätin kierrellä hiljaista kylänraittia myrskyisässä kevätsäässä, mukana oli tosin vain kännykkä ja sen kamera. Ei se kuitenkaan tunnelmaa haitannut. Vielä on autiota, mutta odottakaahan..Jälleen sain todeta että kuvaaminen on erinomaista terapiaa, jos mieli on maassa..

Vår ö är så stort att det finns två hälsocentraler här. Torsdagar är det jour i Dalsbruk, från oss blir det 40 km resa. Jag var framme i god tid och bestämde mig för att ta en liten promenad i det stormiga vårvädret. Med mig hade jag bara mobilens kamera, men det gjorde inte stämningen sämre. Ännu är byvägen öde, men vänta bara..Igen kunde jag konstatera, att fotograferande är bra terapi om man känner sig lite nere..

Kuin kaksi marjaa - lika som bär

2011-03-20T11:33:00.000-07:00

Kotikoulun käsityötunnilla on muutamana kertana väkerretty virkkuukoukulla. Aiemmin näytin teille pallot jotka virkkasimme. Jo syksyllä tytär virkkasi - täysin omin päin - kaulaliinan. Pallojen jälkeen ajattelin, että samaa ohjetta vähän soveltamalla voisi yrittää tehdä baskerinkin. Siihen on olemassa varmaan joku täsmäohjekin, mutta kokeiltiin nyt tällä.

Hauskaa oli. Ja vielä hauskempaa oli, kun tekeleet laitettiin päähän, varsinkin tyttärellä oli hauskaa. Hänellä itsellään on ihanteellinen "hattupää", mikä tahansa päähine sopii. Minun pääni on, no, ei niin hattuystävällinen..tykkään kyllä kovasti baskereista, ne sopivat hyvin taiteelliselle luonteelleni. Kuvasta puuttuu enää paletti ja pensseli, ja jos baskerini olisi ruudullinen, voisi taustalla kuulla säkkipillin soivan..

Tyttären "baskeri" on hieman hienostuneemman kokoinen. Täytyy kuitenkin nostaa hattua, vai pitäisikö sanoa baskeria hänelle tuosta saavutuksesta, itse on tyttö virkannut. Äiti vain kertoi paljonko piti lisätä ja vähentää silmukoita..Käsityötunti ei ehkä kuulu ihan hänen suosikkeihinsa, mutta oli hän tavattoman ylpeä kun sai työnsä valmiiksi. Niin olen minäkin!

På hemskolans syslöjdlektioner har vi virkat flitigt..tidigare visade jag bollarna vi gjorde och i höstas virkade dottern, helt på egen hand, en halsduk. Jag fick för mig att man kunde kanske göra en basker med hjälp av bollinstruktionerna, med lite ändringar här och där. Så det satte vi igång med.

Roligt var det. Och ännu roligare blev det när vi satte de färdiga "mössorna" på oss. Dottern har ett så kallat "hatthuvud", hon passar i precis alla slags hattar. Mitt huvud är, ja, inte så hattvänligt. Men en basker gillar jag starkt, den passar mitt konstnärliga sinne. Tycker ni inte att det fattas bara en palett och en pensel så skulle bilden vara komplett? Synd att min basker inte är rutig, då kunde man höra säckpiporna i bakgrunden..

Jag tycker i alla fall att min lilla snart 8-åring var jätteduktig, som klarade av att alldeles själv virka denna mössa, jag sade bara hur mycket hon skulle lägga till eller minska ner. Hon är faktiskt inte så jätteglad för syslöjden, men hon var mycket nöjd och stolt när hon fick mössan klar. Det är jag med!

Kyllä se tulossa on - den är på väg, tro mig

2011-03-18T07:03:00.000-07:00

Joskus voi tuntua siltä että kevät ei koskaan koita puutarhassa..

..tai missään muuallakaan..

Mutta ei hätää! Meillä on nyt tarjota muutama kuvatodiste, joiden tarkoituksena on valaa teihin, rakkaat lukijat, toivoa tulevasta! Esiin ovat nimittäin ryömineet..

puutarhatyökalut, niillä on varmasti jotain sisäpiirin tietoa säiden kehittymisestä. Lisäksi on havaittavissa tietynlaista jäistä evakuointia..

Jäät ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että niiden ura on lopussa, parempi siis mennä vihollisen puolelle ja jatkaa elämää eri olomuodossa. Vettähän aina tarvitaan..

Tässä risukasassa olin kuulevinani molekyylien hiljaista kuiskintaa - siellä ne kuusaman nuput kinastelevat, kuka millekin oksalle asettuu..

Ja kun oikein silmillään siristää, eikös tämä yllä oleva kuva näytä jo melkein..

..tältä? Kohta kuvaan ilmestyy pieni pyöräilevä tyttö..

Paljon optimismia se ehkä vaatii, mutta kuten näette, toivoa on! Sillä aikaa voi vaikka...

..nauttia kantohangista ja hiihtämisestä. Mukavaa perjantaita!

Med vår snö- och issituation kan det kanske verka som att våren aldrig mer kommer. Ovan bjuder vi dock på några bildbevis för att visa, att den kommer! Till exempel har trädgårdsredskapen varit bland de första som krupit fram, de har säkert någon inside information om kommande väderlek..

En massevakuering håller också på att ske - istapparna har äntligen begripit att deras karriär är över, så det är bäst att ställa sig på fiendens sida och byta skepnad. Vatten behövs ju alltid.

I den stora rishögen hör jag hur molekylerna viskar - det är ju kaprifolknopparna som bråkar om var de skall placera sig..

Och om man riktigt kisar med ögonen, ser man hur vägen är grön och stämningsfull, kanske man kan snart se en liten flicka komma cyklande också?

Ja, jag vet, det krävs nog en hel del optimism, men på väg är den, våren, det vill jag lova! Medan man väntar kan man ju njuta av tex skarföre och skidåkning. Ha en skön fredag!

Näinhän siinä taas kävi - Och så gick det såhär igen

2011-03-15T10:22:00.000-07:00

Päätin vaihtaa vuodevaatteet. Niitä vaihtaessa alkoivat makuuhuoneen tummanpunaiset samettiverhot tuntua tunkkaisilta ja pölyisiltä. Päätin siis vaihtaa verhotkin. Verhoja irrottaessa huomasin miten pölyinen kirjahyllyn edessä oleva verho oli, otin siis senkin alas ja vein ulos tuulettumaan. Uusien lakanoiden laitto tuntui pahalta kun petauspatjat olivat niin nuhjuiset, siispä nekin ulos ja samaan syssyyn myös täkit. Hetken päästä suurin osa makuuhuoneen tekstiileistä oli pihalla ja minä etsin verhovarastostani sopivia verhoja.

Mitkä verhot sopivat ikkunaan maaliskuun pakkasilla? Verhokaapistani ihan kirjaimellisesti syliini hyppäsivät kaikki ihanan kesäiset, ohuet shiffonkiverhot. Lyhyen epäröinnin jälkeen ne päätyivät kuitenkin vielä odottamaan vuoroaan, tällaisessa pikku talossa on nimittäin otettava huomioon myös lämpöseikat. Liian ohuet verhot = palelevat nukkujat.

Selkeää ideaa uudesta värimaailmasta minulla ei ollut, eikä taida olla vieläkään. Ei turkoosia, sitä on jo olohuoneessa ja vaikka siitä tykkäänkin, pelkään että sitä on kohta koko talo täynnä. Löysin pari viikkoa sitten kirpputorilta viidellä eurolla päiväpeiton..

Peitto on ihanan romanttinen, sellaisella kulahtaneella tavalla. En tiedä onko se ollut alun alkaenkin noin hennon värinen, mutta minulle nykyinen kuosi sopii todella hyvin. Huono puoli on, että peitto on hieman lyhyt, eikä yletä lattiaan asti. No, kaikkea ei voi saada..

Ikkunaan valikoituivat lopuksi verhot, jotka ovat kiertäneet mukanani jo varmaan yli 20 vuotta.

"Ihanaa, kesä tuli", mies hihkaisi nähdessään mitkä verhot olin ikkunaan ripustanut. No, ei ehkä ihan vielä, mutta..

Ikkunaa pestessäni ajattelin, että auringon lämmössä vettä tippuvat jääpuikot lupaavat jo vaikka mitä..sitäpaitsi samainen kevätaurinko taisi minutkin saada sekaisin, niin että koko makuuhuone meni uusiksi..minunhan piti vain vaihtaa lakanat..

Jag bestämde mig för att byta lakan i sängarna. När jag höll på med det, såg jag hur dammiga de tjocka sammetsgardinerna var, så jag tog ner dem och slängde ut för vädring. Medan jag tog ner gardinerna, fick jag syn på allt damm som lagt sig på den tunna gardinen jag har framför bokhyllan i sovrummet, det fanns damm både på gardinen och i hyllan. Alltså ner och ut med gardinen och torka damm.

När jag skulle sätta nya lakan i sängen såg jag hur ofräscha bäddmadrasserna var, så jag slängde ut dem och efter följde täckena. Snart låg så gott som alla textilier från sovrummet ute på backan.

Jag ville inte sätta tillbaka vintergardinerna så jag började rota i garderoben. Vad för gardiner kan man sätta upp i mars, när det ännu är -12 på natten? I ett litet trähus som detta måste man nämligen också tänka på värmen. Tunna gardiner = kallt att sova. Ut från garderoben hoppade - bokstavligen - underbara tunna shiffonggardiner, skulle jag ta dessa? Nä, in med dem igen, de får vänta ett tag till. Slutligen fick det bli gardiner som jag har haft i säkert 20 år redan, de har följt med från ett hem till ett annat.

Jag har fortfarande inte riktigt klart för mig vad det skall vara för färger i sovrummet nu. Inte turkost, det finns redan överallt och lite måste man ju variera..Jag hittade det "rosiga" överkastet på loppis för fem euro, den passar ju ganska bra med gardinerna..Så fast det ännu är vinter, fick det bli ljusa och somriga färger med blomsterfägring.

Jag tror att de droppande istapparna har något med detta "makeover-ryck" att göra.."Jaa, det blev sommar!" ropade mannen också när han fick se vilka gardiner jag hade satt upp. Ja, det är ju bra med optimister i familjen..

Kevään värejä - vårfärger

2011-03-08T09:05:00.000-08:00

En ole ikinä tavannut taloa, jonka vaatimattomien neliöiden sisäpuolella tapahtuisi niin monenlaisia asioita. Haittapuolena mainittakoon, että järjestystä on välillä kovasti vaikea ylläpitää..Olen kuitenkin lohduttautunut ajatuksella, että jos täysi ja sekainen työpöytä kertoo luovasta ja aktiivisesta ihmisestä, mitä kertookaan täysi ja sekainen koti kokonaisuudessaan?

Ja luomista, sitä meillä tosiaan tapahtuu. Mies on siirtynyt keittiöön maalaamaan, ateljeeta toimittava parakki ei ole kauhean kodikas paikka näin pakkas- ja lumikeleillä. Jos maalataan akryyleillä ja öljyllä, ei työtä voi asuintiloissa tehdäkään, haju on niin voimakas. Mutta nyt on menossa akvarellien maalaus joten hajuhaittoja ei tule.On mukavaa kun voi seurata vieressä, miten taidetta syntyy. Kaiken lisäksi sitä syntyy nyt yhteiseen projektiimme, joten seuraaminen on vielä jännittävämpää.

En koskaan kyllästy ihailemaan noita ihania värisävyjä akvarellinapeissa. Haluaisin myös ostaa sata värikästä puukynää ja laittaa ne purkkiin, ihan vaan koristeeksi, nautin niin kovasti niistä värisuorista.

Oma luomiseni tapahtuu tällä hetkellä kirjallisessa muodossa joten siitä ei voi laittaa tänne kuvaa (vielä). Laitanpa sen sijaan tällaisen kuvan..

Hassua miten ihminen muuttuu iän myötä. Ennen en tykännyt neilikoista ollenkaan, siis kukkakaupasta ostettuina (puutarhasta poimittuina ovat eri asia). Kun viime perjantaina etsin kaupasta kukkia kotiin, osuivat silmäni näihin vaaleanpunaisiin neilikoihin. Ja kas, yhtäkkiä minä halusinkin ostaa ne! Väri on kuin ihanassa mansikkajäätelössä, lisäksi ne tuovat mieleen puutarhani suloisesti tuoksuvat pionit. Jotkin nuput katkesivat varrestaan mutta laitoin ne vesiastiaan ja siellä ne jatkavat aukeamistaan.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan kukat kestävät, ainakin ne aukeavat hitaasti joten uskoisin niistä olevan iloa pitkään.

Kirjallinen luomisinto on vallannut koko perheen, tytärtä myöten. Mitä meillä on tekeillä - siitä lisää myöhemmin..

Jag har aldrig träffat på ett hus där det på så få kvadratmeter skulle pågå så många olika saker. En klar nackdel är att det är väldigt svårt att hålla ordning. Har tröstat mig med att om ett stökigt skrivbord talar om en kreativ och produktiv människa, vad talar det då för om hela hushållet är stökigt?

Vårt lilla hus har förvandlats till en skaparverkstad. Det skapas både med färg och med pennor. Mannen har flyttat in med sina penslar i köket. Ja, givetvis BOR han annars också här inne, men normalt målar han i en barack ute som skall föreställa ateljé. Där är dock inte så hemskt roligt nu när det är kallt och snö och fuktigt. Att måla akryl eller olja skulle givetvis inte alls gå inomhus, det luktar så mycket, men när det nu är akvareller så är det ingen fara. Det är roligt att kunna följa skapandet så här på nära håll, speciellt när det är ett gemensamt projekt som pågår..

Jag njuter av färgknapparna, ögat vilar på de olika tonerna. Jag skulle vilja köpa en stor förpackning färgpennor också och sätta i en burk, bara som prydnad. De är så fina.

Mitt eget skapande sker nu i ord och text så det går inte att visa på bild (ännu). Istället visar jag er lite nejlikor. Det är underligt hur man ändras när man blir lite äldre. Tidigare tyckte jag absolut inte om nejlikor som snittblomma. I fredags sökte jag i affären efter en blombukett att ha i köket och fick syn på dessa ljuvliga rosa nejlikor. De följde med hem, kanske första nejlikorna någonsin som jag har köpt. Det var bara något så underbart med dem, färgen som påminner om jordgubbsglass och mina somriga pioner ute i trädgården..Doftar gott gör de också! Några knoppar gick av, jag satte dem på en tallrik med vatten och där fortsätter de att slå ut.

Det skall bli intressant att se hur länge blommorna håller. De verkar slå ut ganska långsamt så det kanske blir en långvarig glädje? Dessa blir säkert inte de sista nejlikorna som kommer att finnas i mina vaser framöver..

Litterärt skrivningsiver har drabbat hela familjen, inklusive vår dotter. Vad vi håller på med - ja, det får ni veta så småningom..

Auringon pilkahdus - en solskensglimt

2011-03-01T01:39:00.000-08:00

Istahdin koneelle tarkoituksena aloittaa ahkera kirjoittaminen. Siis ei blogiin vaan...jaa mutta enpä kerro vielä, se saa jäädä vähän salaisuudeksi vielä. Mutta lupaan kertoa kun asia on edennyt..

Jotain pientä halusin kuitenkin tänne laittaa, näen että teitä käy täällä kurkkaamassa eikä ole kivaa kun ei ole mitään uutta luettavaa. Siispä, muistatteko näitä?

Niin, syksyn viimeisiä ihania aurinkoja! Kehäkukka on yksi ehdoton suosikkini, se onnistuu aina, jopa minulta! Miten hyvältä tuntuukaan nyt katsoa tuota upeaa lämmintä oranssinkeltaista hehkua, melkein kuin olisi saanut pienen vitamiinitujauksen. Siltä ainakin minusta tuntuu, toivottavasti teistäkin!

Satte mig vid maskinen för att börja skriva på..ja inte bloggen utan något annat. Vad, ja det skall förbli en hemlighet ett tag till. Jag lovar att berätta när saker och ting har klarnat lite mera!

Ville i alla falla sätta någon lite postning här för er som troget tittar in, jag vet att det är tråkigt när inget händer i en blogg.

Kommer ni ihåg det här små solarna? Ja, det var höstens sista ringblommor, en av mina absoluta favoriter. De är så lätta att få att växa, till och med jag lyckas! När man nu tittar på bilden med den underbara orangegula glöden känns det som att jag får en vitaminkick. Hoppas ni känner det också!

Koiranelämää - hundliv

2011-02-21T08:26:00.000-08:00

Aina välillä blogeissa kirjoitetaan lemmikeistä, eikä se ole ihme, ovathan ne aikamoisia persoonallisuuksia jotka ehdoitta ottavat oman paikkansa perheessä. Ajattelin siksi minäkin kertoa..no, mitäs nyt, joku nykii lahkeesta? Jaaha, joku haluaa näköjään kertoa itse. Puheenvuoro siis Tipi Kleopatra Sycholdille:

"Tottahan minä haluan kertoa tarinani itse, ei tuosta emännästä tiedä kun se on nykyään niin hajamielinen, unohtaa vielä jotain tärkeitä yksityiskohtia..Katsotaanpa sitten vähän näitä minun albumini kuvia..

Synnyin Tallinnassa loppukesästä 2008. Jostain syystä minua ei siellä voinut kukaan pitää joten pääsin muuttamaan Suomeen. Isäntäväki oli etsinyt pienehköä sekarotuista koiraa mutta Suomessa ei sellaisia ollut. Sitten emäntä löysi Pelastetaan koirat sivut joista ei sitä ennen ollut kuullutkaan. Ensin he yrittivät erästä toista pentua, sellaista karvaturria, mutta se meni jollekin toiselle. Pettymys oli suuri, pantakin oli jo ostettu. Itku vaihtui kuitenkin nauruksi kun selvisi että minut varannut henkilö ei sitten ottanutkaan minua ja pääsisin heille. Isäntä matkusti hakemaan minua Tallinnasta asti. Matkalla olin kauhean ujo, hurmasin kuulemma silti varsinkin naisihmisiä vasemmalla ja oikealla. Mistähän se johtui? Perillä uudessa kodissa oltiin keskellä yötä, pihalla minua pelotti. Sitten kuulin rappusilta kiltin naisen äänen ja lähdin juoksemaan sitä kohti, minun uusi emäntäni! Söin ensimmäisen ateriani niinkuin en olisi koskaan saanut ruokaa. Kai se johtui siitä että olin joutunut jakamaan ruokani veljieni ja siskojeni kanssa eikä syötävää ollut kovin paljon. Pikku hiljaa tajusin että täällä ei tarvinnutkaan ruoasta kilpailla vaan se oli kaikki VAIN MINULLE.

Alusta asti oli selvää että minua tarvittiin täällä. Pikku-emäntäni oli ihan selvästi koiran tarpeessa - sitä paitsi eivät ne edes osanneet lajitella pyykkejä oikeisiin pinoihin..

Pentuvaiheeni meni kuulemma liian äkkiä ohi. Miten niin, en kai minä mitenkään kasvanut ole? Ainakaan sisäpuolelta..Tai no okei, olen minä vähän kasvanut mutta osaan edelleen hullutella.

Tykkään lukea. Tai no ainakin tykkään maata kirjojen päällä jos ne on sohvalle jätetty. Pikku-emäntä pukee minua mielellään. En oikein tiedä tykkäänkö siitä, muita se tuntuu kovasti huvittavan.

Tämä on minun mangu-asentoni. Se ei suinkaan tarkoita että mankuisin vaan että muistutan mangustia. Jos isäntäväki ei aamiaispöydässä istuessaan huomaa minua, tämä tehoaa aina. Mutta huomatkaa että minä en ole IKINÄ kerjännyt, haluan vaan että minut huomataan. Olen sentään aika fiksu.

Pallopeleistä tykkään kanssa kovasti. Tosin sellaista palloa ei tahdo löytyä joka kestäisi riemukkaita otteitani, ne menevät jotenkin sellaisiksi luttanoiksi. Eikö kunnon laatua ole enää olemassa, kysyn vaan?? Lumipallot ovat olleet tähän mennessä kaikkein kestävimpiä, mitenköhän niitä saisi varastoon..

Paras osa minussa on nenäni, sen työnnänkin oikein mielelläni joka paikkaan. Jostain syystä emäntä ei ole aina niin innoissaan tästä ominaisuudesta. Tykkään myös kieriskellä ihanan ällön hajuisissa kasoissa joita luonnosta löydän kovalla vaivalla. Mutta kun ylpeänä tulen kotiin esittelemään uutta tuoksuani, mitä tekee emäntä? Perääntyy irvistellen, hakee ne kamalat kumihanskat, hajusaippuan ja lämmintä vettä. Ja sitten kaikki kova työ huuhdotaan pitkin kallioita..Talvella ei noita hajusteita oikein löydy, odotankin kovasti kevättä..

Vesi ja hyppiminen ovat kaksi asiaa joista todella tykkään, mielellään vielä yhtäaikaa. Tämä temppu jaksaa porukoita naurattaa, mitä hauskaa siinä nyt sitten on että yritän saada kiinni kaikki ne pisarat joita ilmaan heitetään. Se on koiran vaisto; heitä sinä, minä nappaan..

Olen kauhean hellyydenkipeä. Alussa en kuulemma viihtynyt sylissä ollenkaan ja se suretti emäntää, hän olisi halunnut pitää minua lähellä. No ventta hoo, olin vaan vähän hidas, mutta nyt: heti kun emäntä istuu ylipäätään mihinkään, minä änkeän syliin, sopii tai ei. Olen vähän pitkäselkäinen joten joskus on vaikea löytää hyvää asentoa. Se ei kuitenkaan estä minua, syliin on päästävä. Pikku-emäntä on hyvä makuualusta, katsomme monesti televisiota tässä asennossa. Välillä minä toimin tyynynä.

Olen nautiskelija. Lämmin aurinko kuonon päällä, ihana ruoka, leikkiminen, luut, - mainitsinko jo ne hyvänhajuiset kasat metsässä?

Jaaha, nyt emäntä sanoo että pitää lopettaa. Hän joutuu kuulemma kääntämään nämä minun jorinat vielä ruotsiksi..mutta yksi kuva vielä..

Olen aika hyvä maastoutumaan vai mitä? Emäntä sanoo että näytän ihan ketulta. Höh.

Eipä tässä muuta. Terkkuja kaikille lemmikeille!"

Idag har vår hund tagit över bloggen..jag har märkt att många skriver om sina husdjur och det tänkte jag också roa er med idag. Nu blev det dock så att Tipi ville själv berätta, hon är rädd att jag är för tankspridd och glömmer viktiga detaljer. Här kommer nu hennes berättelse, fritt översatt:

Jag föddes i Tallinn på sensommaren 2008. Jag kunde av någon anledning inte få något hem där och fick därför komma till Finland. Min familj sökte efter en liten blandras och tydligen fanns det inte sådana i Finland. Matte hittade Pelastetaan koirat sidorna av en slump. Där fanns en annan valp, en sådan där lurvig sak, som de försökte få först. Hon for dock till någon annan och hela familjen var jättebesvikna. Tårarna byttes dock till glädje när de fick besked att någon som hade reserverat mig hade ångrat sig och nu skulle de få mig istället. Husse hämtade mig i Tallinn, vi åkte båt hem tillsammans. Jag var jätteblyg men charmade alla på vägen, vet inte riktigt varför? Vi kom hem mitt i natten, jag var rädd i mörkret. Men så hörde jag mattes röst och sprang till henne, jag hade kommit hem! Min första måltid glupsade jag i mig på nolltid, jag var så van att tävla med systrar och bröder om maten. Efter några dagar förstod jag att maten var till bara mig!!

Bilderna här ovan berättar om saker jag tycker om att göra. Jag gillar att läsa - eller i alla fall ligga på böcker som ligger på soffan. Det är väl nästan samma sak?
Jag är bra på "mangu" - det är min mangust-ställning. Det funkar alltid när jag vill få folk att märka mig.
Att spela boll är jättekul, synd bara att bollarna inte har någon bra kvalitet nuförtiden. Så fort jag har slängt omkring dem lite blir de liksom helt slappa och platta. Snöbollar håller bäst, kanske man kunde samla sådana på lager?
Näsan är min bästa del, den stoppar jag gärna ner i lite allt möjligt. Matte gillar inte detta, jag fattar inte varför? Ibland hittar jag så underbart äckliga dofter i skogen som jag sedan rullar runt i och springer hem för att dela med mig av till familjen. Vad gör då matte? Hon rynkar på näsan, hämtar de där hemska gummihandskarna, dofttvålen och varmt vatten. Och så rinner allt det hårda arbetet ner i marken. Konstiga människa..
Vatten och att hoppa är det bästa jag vet, helst samtidigt. Alla tycker det är så roligt när jag hoppar så här, vadå, jag måste ju försöka ta ifatt alla dropparna som blir uppslängda. Det är hundens natur: du kastar, jag fångar.
Jag är hemskt kelig av mig. I början ville jag inte alls sitta i famnen och detta tyckte matte var tråkigt, hon hade så gärna haft mig i knät. Hallå, jag var bara lite långsam med att fatta den här grejen. Men nu: oavsett var matte sätter sig så skall jag genast upp i knät på henne, vare sig hon vill eller ej. Jag bara måste upp och bli kliad bakom öronen, det är så härligt! Lill-matte är bra som liggunderlag, vi brukar ligga såhär och titta på tv. Ibland är det jag som är kudde.
Jag är en livsnjutare. God mat, lek, solens värme på nosen..nämnde jag de där doftande högarna i skogen?
Slutligen, jag är bra på att kamouflera mig. Matte säger att jag ser ut som räv. Jojo.
.
Det var allt. Hälsningar till alla husdjur!"

Toipilaan suusta - från en som håller på att återhämta sig

2011-02-18T08:21:00.000-08:00

Ollaan täällä kyllä elävien kirjoissa vaikka tuntuu että blogia on tullut laiminlyötyä vähän aikaa..ensinnäkin on tuo flunssa vetänyt niin flaatiksi ettei ole paljon ylhäällä tullut oltua ja kaiken lisäksi on minulla ollut tässä monensorttista kirjallista työtä joka on tunkenut blogin edelle..mutta siitä lisää myöhemmin..

Tänään oli ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon itse kaupassa, mies on hoitanut asiat tähän asti. Kun olin saanut itseni joten kuten edustuskuntoon, tuntui että siinähän sitä olikin, täksi päiväksi kuntoilua..ärsyttävää kun voimat katoaa ja on ihan tiskirättinä..no, enpä valittele enempää, eipä tässä nyt mitään historiaa mullistavaa ollut, kunhan nyt mieltäni vähän kevensin..

Jonna oli laittanut tunnustusta meikäläisen blogille, kiitos kiitos!! Tässäpä näitä kysymyksiä ja vastauksia:
(Kannattaa muuten käydä kurkkaamassa tuonne Jonnan blogiin jos ette ole ennen olleet, hän kirjoittaa oivaltavasti ja ihmillisesti monenmoisesta meitä pieniä ihmisiä koskettavasta asiasta. Linkkiä klikkaamalla pääsee perille..)

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat."

Milloin aloitit blogisi?

Muistaakseni syyskuussa 2009.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Elämästä yleensä, työstäni ja siihen liittyvistä asioista. Oikeastaan kaikesta mikä sattuu mieleen juolahtamaan.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Oho, onpa vaikeaa..ehkä juuri se etten ole suuntautunut vain esim sisustukseen tai johonkin yksittäiseen asiaan vaan kirjoitan hyvin sekalaisesti kaikenlaisesta. Yritän myös pistää mukaan pienen palan sydäntäni, vaikka sitä ei ehkä aina huomaakaan. Eikä tämä nyt tarkoita etteivätkö muutkin tekisi niin..

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Olen aina pitänyt kirjoittamisesta. Minusta on uskomatonta että tässä kaupallisessa maailmassa on olemassa tällaisia blogeja joihin maija meikäläinen voi kirjoittaa maksutta ja ilmaista itseään sekä sanallisesti että kuvallisesti. Pelkään koko ajan että joku alkaa vaatia tästä maksun..Yksi syy bloggaamisen aloittamiselle oli myös halu tuoda näkyville omaa yritystäni, tunnustan sen ihan heti enkä edes häpeä..:) Ihmettelen hieman niitä jotka pitävät sitä jotenkin sopimattomana. Miksi pitäisi piilottaa jotain mistä itsekin pitää? Sitäpaitsi jokainen yrittäjä haluaa myös myydä, ei yrittäminen ole mitään hyväntekeväisyyttä. Kuulostaa ehkä ilkeältä, mutta tarkoitus on elannon hankkiminen, kuten kaikilla muillakin. Kaikkia laillisia keinoja on lupa käyttää.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Ehkä toivoisin että voisin päivittää useammin mutta toisaalta yritän välttää sitä että blogista tulee stressin aihe joka roikkuu lahkeessa kunnes on kirjoittanut. Tämän pitäisi olla hauskaa ja antoisaa!

Tunnustus pitäisi laittaa eteenpäin vaan sairauteen vedoten livistän nyt tästä tehtävästä. Olette kaikki ihania, ketään unohtamatta! Kuvilla ei tällä kertaa ole minkään valtakunnan yhteyttä tekstiin, kunhan ajattelin että vähän väriterapiaa voisi tehdä hyvää meille kaikille.

Mukavaa viikonloppua!

Har nu varit sjuk i två veckor, idag var jag till "byn" själv första gången. Usch vad det kändes jobbigt, är helt slut..det känns som om jag inte har skrivit i bloggen på jättelänge, delvis för att jag inte har orkat och delvis för att jag har haft lite andra skriftliga uppgifter som har kommit på första plats..mer om detta senare..

Hade fått "reward" av Jonna (titta gärna in till hennes blogg där hon tar sig funderare över viktiga och ibland roliga saker!) som jag tackar och bockar för och svarar på frågorna. Jag hoppas ni förlåter mig för att jag bara gör det på finska här ovan, de flesta kan ju båda språken. Om det är någon som absolut vill veta vad där står (på svenska) får höra av sig så lovar jag att göra en översättning på det också. Orken har inte anlänt ännu, den är ute och reser tror jag..

Idag har bilderna absolut inget sammanhang med texten, tänkte bara att vi kunde alla må gott av lite färgterapi..Ha ett skönt veckoslut!

Asiakaskysely - kundenkät

2011-02-11T09:53:00.000-08:00

Heipskeikkaa! Kuten olette huomanneet, kirjoittelen tänne blogiin noin yleisesti ottaen elämän kaikista osa-alueista, en vain sisustuksesta tai työstäni nettikauppiaana. Toivon kuitenkin että tämä voisi myös toimia kanavana kuunnella teitä jotka olette siellä koneiden ja lankojen toisessa päässä, tarkoitan siis kuunnella teitä myös asiakkaina tai kuluttajina. Laitoin juuri menemään asiakaskyselyn niille jotka ovat tuonne nettikauppaan kirjautuneet asiakkaiksi mutta nyt ajattelin että ehkä teistä blogin lukijoistakin joku haluaisi sanoa sanottavansa. Tarkoitus on siis kehittää tuota nettipuotia vielä paremmaksi ja vähän kuulostella teidän ajatuksianne.

Kyselyssä on 16 kysymystä eikä se velvoita mihinkään. Tarkoitus olisi siis lähinnä mennä kaupan sivuille ja kertoa sitten mielipiteensä, niin rehellisesti kuin mahdollista. Osallistuminen palkitaan - jokainen kyselyyn vastannut saa 10 euron lahjakortin käytettäväksi nettikaupassa! Jos haluat osallistua, laita minulle lyhyt viesti "asiakaskysely" sähköpostiin info(at)lauras.fi. Laitan sitten tulemaan kysymykset sähköpostiisi. Voit vastata niihin ja kääntää sitten viestin takaisin minulle. Toivotaan runsasta osallistumista, teidän mielipiteillänne on todella väliä! Kaupan sivuille pääset vaikka tästä

Som ni ju redan har märkt så skriver jag här i bloggen inte bara om mitt jobb med nätbutiken eller om inredning utan om livet i allmänhet. Samtidigt skulle jag gärna vilja att jag härigenom också kunde lyssna på era åsikter som eventuella kunder och konsumenter. Jag skickade just iväg en kundenkät till alla dem som registrerat sig som kunder inne i min nätbutik och nu tänkte jag att kanske någon av er bloggläsare skulle också vilja säga sin åsikt? Det är inget komplicerat: man går in och surfar och tittar i butiken och sedan skickar man mail till mig (adressen är info(at)lauras.fi) och säger att ja tack, jag vill delta i enkäten. Då skickar jag post till er med 16 frågor som ni kan besvara om ni vill. Alla deltagare blir belönade, om du skickar in svar får du en gåvosedel på 10 euro att användas i nätbutiken.

In till butiken kommer du till exempel här . Du har väl också märkt att sidorna finns också på svenska, det är bara att välja språk på första sidan högst upp till höger. Jag hoppas på många svar, era åsikter har verkligen en betydelse för oss!!

Muotikuumetta - modefeber

2011-02-10T04:31:00.000-08:00

Haa, enpä olisi uskonut minun blogistani löytyvän tuollaista otsikkoa, en nimittäin ole mikään muodin perässä kulkija. Tai ehkä juuri perässä kulkija, en edellä enkä rinnalla..

Makaan kuumeessa ja kovassa yskässä täysin lyötynä sohvalla, ylhäällä on pakko olla vain välillä kun selkä väsyy..en muista olleeni näin kipeä moneen vuoteen, tämä tauti tuntuu iskevän juuri niihin jotka harvoin sairastavat..

Katsottiin tyttären kanssa Barbie-elokuva Muodin taikaa. Elokuvasta voimakkaasti inspiroituneena alkoi luomistyö..

Upeaa pinkkiä kangasta, itse omilla rahoilla kirpparilta ostettua, sekä turkooseja paljetteja..

Lopputuloksena upea haute couture-luomus a la E! Ei haittaa vaikka saumat eivät ole kiinni, pääasia että helma hulmuaa ja paljettisydänkoriste kimaltelee..voi ihanaa lapsen viatonta innostusta!

Ja nyt takaisin makuuasentoon...

Trodde aldrig att jag skulle ha en sådan rubrik i min blogg, jag är inte så särskilt mycket för mode nämligen..feber är det annars här, har fått en rejäl influensa och ligger helt slagen på soffan och hostar och hostar..har inte varit så här sjuk på flera år men detta verkar vara ett sådant virus som hoppar på just dem som sällan är sjuka..

Tittade på en Barbie-film med dottern, Fashion fairytail heter den på engelska, Muodin taikaa på finska. Dottern blev så otroligt inspirerad av filmen så hon satte igång med en egen kollektion på en gång. Fram med vackert tyg (köpt med egna pengar från loppis), paljetter och nål och tråd. En stund senare var det färdigt med den snyggaste klänningen i hela världen! Inte gör det så mycket om sömmarna är öppna i sidan, huvudsaken att tyget svävar när man svänger runt runt och att paljetthjärtat glittrar. Ack denna välsignade oskyldighet och glädje som bara ett barn kan ha!

Och nu skall jag gå och lägga mig igen..

Uutta nettikaupassa - nytt i nätbutiken

2011-02-08T06:25:00.000-08:00

Tai oikeastaan vanhaa..

ihastuttava auringonkeltainen nukensänky (60-70-luvulta) vuodevaatteineen, ommeltu kierrätysmateriaalista. Tilkkutäkissä ihanaa retronostalgiaa..

Sekä nämä ihanat kevään uutuudet, upeat vintage-tyynynpäälliset! Uuutta ja erilaista "tilkkutyötä", vanhan kansanperinteen uudenlaista talteenottoa.

Ihastuitko? Tervetuloa ostoksille, nettipuotiin pääsee tästä, nukensänky on osastolla "retro ja vintage" ja nuo tyynynpäälliset osastolla "Kierrätystuotteet"-"tekstiilit". Tervetuloa!

Satte in lite nytt - eller det är ju egentligen gammalt -till nätbutiken. Den söta gula docksängen är från 1960-70-talet, alla sängkläder är sydda av återvunnet material. Lapptäcket är fullt av retrominnen..

De två kuddarna är från den nya serien av vintage-kuddar, underbara stramaljer använda på ett nytt och annorlunda sätt. Något som du skulle vilja ha? Ta en tur in till butiken här, docksängen hittar du på avdelningen "Retro och vintage" och kuddarna på "Återvinningsprodukter"-"textilier". Välkommen!

Kortista asiaa - kort om kort

2011-02-06T15:38:00.000-08:00

Joskus tekisi mieli heittää nämä tekniikan ihmevempaimet jonnekin oikein kauas, niin kauas ettei se pippurikaan siellä kasvaisi..olen työni takia yrittänyt tuolla facebookissakin välillä surffailla - tai pitäisikö sanoa kompuroida, ei tunnu juttu oikein toimivan..kone syö minun kommenttini, ovat ilmeisesti herkullista luettavaa, heh - no, eipä tuosta sen enempää kuin että täytyy taas hieman kyseenalaistaa sitä että olemme niin riippuvaisia tietotekniikasta ja kaikenkirjavista koneista - se on niin kovin haavoittuvainen systeemi..

Oikeat paperit kunnon kansioissa, kynä ja paperi ja siinä oikeata tekstiä kuoressa jota voi pitää kädessään - ehkä se vanha systeemi ei niin pöllö ollutkaan? Älkää ymmärtäkö väärin, netti on hyvä asia monella tapaa. Mutta sittenkin..

Ja tästä pääsemmekin sievästi postikortteihin: keväisen auringonpaisteen kunniaksi päätin hieman alentaa nettikaupassa vielä jäljellä olevien taidevalokuvakorttien hintaa. Kortit ovat avattavia, sisäpuoli täysin tyhjä ja odottaa ihania sanojasi, kirjekuori kuuluu mukaan. Nyt siis kipinkapin korttiostoksille, tarjolla on vaikka mitä ihanuuksia joilla voi muistaa ystävää, oikein postilaatikkoon tipahtavalla kortilla! Ne ovat kuulkaa harvinaista herkkua ja joka sellaisen saa, ilahtuu ihan varmasti! Kauppaan pääsee tästä ja kortit löytyvät osastolta "Taidevalokuvakortit". Tervetuloa!

ps. kortteja on rajoitettu määrä joten ei kannata viivytellä jos haluaa juuri jonkun tietyn itselleen!

Ibland skulle man ha lust att slänga alla tekniska mackapärer längre än dit pepparn växer..anledningen till detta gnäll är att jag just suttit och försökt förstå mig på facebook..Pga nätbutiken har jag försökt klanta omkring där också, men nu har maskinen börjat äta upp mina kommentarer!! Grr..hopplöst slöseri med tid..tänk att hela samhället är numera uppbyggt på bara teknik och dessa alla möjliga datasystem. Skrämmande - vad händer om allting skulle paja??

Kanske det i alla fall var bättre med riktiga papper i rejäla pärmar, ord skrivna med penna på papper i kuvert som man kan hålla i handen? Nu skall ni missförstå mig rätt, jag har inget emot internet (eller nästan inget), det är ett bra system och jag jobbar ju där, men ändå..

Och från detta övergår vi smidigt till att göra lite reklam, tadaa! En underbar vårdag till ära har jag sänkt priset på fotokonstkorten som finns i nätbutiken! Korten är "tvådelade", man kan alltså skriva på insidan. Kuvert får man med också. Det finns inte så väldigt många kvar så vill du vara säker på att få just din favorit, skall du gå in till butiken här och till "Konstfotokort". Där finns alla möjliga härligheter. Nu är det perfekt tid att göra någon extra glad och skicka ett riktigt kort! Välkommen till butiken!

Turkoosia - turkost

2011-02-05T06:46:00.000-08:00

Olen huomannut että kun ikää tulee lisää, joissakin asioissa ei ole enää niin ehdottomia mielipiteitä. Tyttäreni kyselee joskus mikä on lempiruokani tai lempivärini ja huomaan ettei näihin asioihin ole enää yhtä oikeaa vastausta niinkuin ennen. Lapsena ja nuorena oli ihan selvää että lempiväri oli sininen ja lempiruoka jauhelihakastike ja makaronit. Mutta entä nyt? En oikein osaa nimetä yhtä lempiruokaa enkä kyllä -väriäkään.

On tietysti joitakin värejä joista pidän todella paljon. Yksi niistä on turkoosi. Varsinkin nyt kun pitkä talvi on lypsänyt meidät miltei tyhjiksi, turkoosi tuntuu hivelevän silmiä ja sisintä. Ei siis ihme että kun tehtiin sellaista micro-uudistusta (siis kodin makeover hyyyvin pienessä muodossa), keittiön oviaukkoon ilmestyi

turkoosi helmiverho! Tässä oviaukossa on pitkin vuotta ollut jo kaksi erilaista helmiverhoa, ilmeisesti pidän niistä..:) Tämän löysin kirpputorilta ja se oli ihan pakko ostaa! Näyttää ihanalta, kuin olisi hotellin uima-allas roikkumassa tuossa..

Tyttären pikkuista omaa nurkkaa uudistettiin myös, kaapin kätköistä kaivettiin esille

nämä Ikean sea life-verhot ja sohvatyynyjä vaihdettiin myös sävyihin sopiviksi. Kiitolliset verhot kun niissä on niin paljon sävyjä, poimittiin sieltä tuo limenvihreä, turkoosi, punainen...Jos keittiön oviaukossa on uima-allas, täällä on sitten se meri, jossain Karibian suunnalla..

Pajunkissat laitettiin

ystävän joskus lahjaksi tuomaan ihanaan vaasiin. Lahjapaketissa oli mukana myös kaksi samantyylistä kynttilänjalkaa. Oli ihana lahja, hän oli ne kirppareilta löytänyt. Jotenkin kiva saada jotain mikä on kirpputorilta vaivan kanssa poimittu, ei vain kaupan hyllyltä napattu. Aikaa on kulunut varmaan kymmenen vuotta ja tykkään edelleen - turkoosista!

Näissä etelämerellisissä tunnelmissa toivottelen mukavaa viikonloppua!

Jag har märkt att när jag blivit äldre, har jag inte så bestämda åsikter om vissa saker längre. Dottern frågar vad jag har för favoritfärg eller -maträtt och jag kan inte ge något bestämt svar på detta. Jag tycker om många saker!

En färg som har hängt med i många år redan är turkost. Speciellt nu när vintern verkar ha mjölkat oss tomma känns det skönt med lite färg som påminner om sydligare breddgrader..

I dörröppningen mellan kök och vardagsrum hänger nu ett draperi med turkosa pärlor. Såg den på loppis och måste bara ha den! Det känns som om det hänger en simbassäng i dörröppningen..

I dottern lilla egna hörna gjorde vi också en liten makeover, dök in i garderoben och hittade Ikeas sealife-gardiner som vi hängde upp. Bytte lite kuddöverdrag också. Dessa gardiner är väldigt tacksamma, det finns så många färger man kan plocka upp, limegrönt, rött, turkost..

Videkissorna satte vi i den vackra vasen som jag fått i present av en vän för säkert tio år sedan. Med i paketet fanns också två turkosa ljusstakar i samma stil. Hon hade hittat allt på loppis, det kändes på något sätt extra fint att få något som hon handplockat istället för att bara gå till en butik och köpa. Jag gillade dem då och gillar dem fortfarande - turkosa som de är!

I dessa sydländska stämningar önskar jag er en trevlig helg!

Kiireestä ja sen puutteesta - om brådska och brist på det

2011-02-02T03:53:00.000-08:00

Kenellähän mahtaa olla muuten pulaa kiireestä, kysyn vaan..En ole saanut kirjoitettua blogiin vähään aikaan, välillä iskee sellainen lukko päälle ettei vaan saa mitään aikaiseksi vaikka aiheita kyllä riittäisi..tämän päivän postaus syntyi oikeastaan aika hassulla tavalla. Eräs vain naisten tarvitsema tuote oli saanut uuden pakkauksen. Satuin sitä tarkemmin katsomaan ja alkoi harmittaa. Kuvassa oli silhuetti naisesta joka juoksee, tiedättehän, sellainen kiireinen liikenainen joka ryntää salkku kainalossa kovaa vauhtia "miitingistä" toiseen. Kuva alkoi vaivata minua niin paljon että siitä on nyt ihan pakko kirjoittaa.

Tämäkö on sitten se ihannekuva elämästä? Tähänkö jokaisen naisen tulisi pyrkiä? Eikö juuri tuo elämäntilanne ole se josta jokainen haluaisi irti? Tai ehkä ei jokainen mutta aika moni kuitenkin? Että pitää rynnätä paikasta toiseen ilman että ehtii kunnolla edes elää siinä välissä?

Luulenpa että meistä jotka asumme maalla, tulee hieman muita hitaampia. Enkä nyt tarkoita älyllisesti. Tämän vaan huomaa kun menee vaikka Helsinkiin ja pysähtyy hetkeksi Mannerheimintiellä. Ei kestä kauan kun joku alkaa ohi mennessä tyrkkiä, olet esteenä kaupungin kiireiselle tahdille, tukkeena asioiden esteettömälle etenemiselle. Joskus olen tuntenut suurta houkutusta katu-gallupin tekemiseen: pysäyttäisin niitä kaikkein kiireisimpiä ja kysyisin mihin on niin kova kiire? Väittäisin etteivät kyseiset ihmiset tietäisi sitä itsekään jos pysähtyisivät hetkeksi miettimään.

Olen itsekin asunut isossa kaupungissa, vieläpä Ruotsin kolmanneksi suurimmassa. Tiedän miltä tuntuu kun halki elämän voi juosta ilman että tarvitsee niin kauheasti ajatella. Maalle tulo kesäksi oli aina kuin olisi juossut päin seinää. Kauheaa, piti olla kasvokkain itsensä kanssa! Tunne helpotti yleensä parissa viikossa ja sitten olikin paljon seesteisempi olo. Nyt kun maalla on tullut asuttua jo 17 vuotta putkeen, on pahin kiire kaikonnut. Totta kai minäkin stressaan, tällainen luonne kun olen, ja hössötän ja hosun ja olen myöhässä jne. Mutta jotain on silti olennaisesti muuttunut. En haluaisi enää hypätä siihen kauheaan oravanpyörään joka tuhoaa ihmisiä pitkin maailmaa. Haluaisin huomata joka päivä eläväni, oikein juuria myöten.

Minäkin toivoisin säännöllisiä tuloja säännöllisestä työstä, yrittäjän elämä on jatkuvaa eteenpäin kitkuttamista vähillä tuloilla. Olen kuitenkin tavattoman onnellinen vapaudestani, siitä että saan edes jossain osin "elää unelmaani" kuten eräs henkilö sanoi minulle taannoin. En nauti huolesta, siitä etten tiedä millä seuraava lasku maksetaan. Mutta olen saanut niin paljon tämän ratkaisun myötä. Toivon että voin edelleen jatkaa yrittäjänä pienimuotoisesti kuten nyt.

Otan aika harvoin kantaa voimakkaasti asioihin kuten nyt mutta oikeastaan tekisi mieli boikotoida kyseistä saniteetituotetta ihan vaan typerän kuvan takia. Hektistä elämäntahtia ei pidä ihannoida eikä siihen kannustaa. Se tekee ihmiset sairaaksi ja onnettomiksi.

Tästäpä tulikin tavanomaista totisempi postaus. Johtuneeko siitä että poden alkavaa flunssaa ja mieli kai on sen takia matalammalla frekvenssillä? Joka tapauksessa toivon teille mukavaa päivää, koittakaa löytää kiirettömyys myös omasta päivästänne!

ps. pihalle oli ilmestynyt harmaanvihreä läiskä, ihmettelin kovasti että mitä se oikein on? Kunnes tajusin sen olevan kalliota ja sammalta joka oli tullut lumen alta näkyviin! Olemme tainneet olla liian kauan kinosten ympäröiminä..värikkäiden kuvien näkeminen tuntuu myös hyvältä ja melkein eksoottiselta!!

Förutom influensa (som jag förmodligen håller på att få) verkar det också gå viss mån av bloggtorka, har läst flera som känner att det kommer liksom inget när man tänker skriva..så har det varit här också, har helt enkelt inte orkat skriva något. Dagens postning fick dock sin början på ett ganska lustigt sätt..en sanitetsprodukt som bara vi damer behöver hade fått nytt omslagspapper. Jag började titta lite noggrannare på bilden och blev faktiskt irriterad, i den mån att jag nu måste skriva om saken. Bilden föreställde en springande kvinna, ni vet en sådan där jätteupptagen businesswoman som med väskan i högsta hugg rusar från ett möte till ett annat. Vad är detta!! Är detta nu idealbilden som vi alla kvinnor skall sträva efter?? Är det inte snarare så att de flesta av oss skulle vilja komma loss från en sådan livsstil?

Jag har bott i en storstad, jag vet hur det är att leva så att man bara har full fart uppe hela tiden och inte behöver fundera så värst mycket. När vi sedan kom till stugan på landet var det som att springa i en vägg. Vad hemskt, man måste stå öga mot öga med sig själv! Det brukade ta ungefär två veckor, sedan hade man kommit i balans och kände sig bra.

Nu har jag bott på landet i 17 år. En stor del av hekten och brådskan har runnit bort. Det är ju klart att jag stressar och jäktar och är sen och allt möjligt men det är inte samma sak. Om man skulle ställa sig på Mannerheimsvägen i Helsingfors så skulle man snart märka att man är i vägen. Folk skulle börja knuffa på en och titta ilsket. De är så hiskeligt jäktade de stackars stadsborna. Jag har flera gånger velat göra en liten gallup-undersökning: stoppa dem som jäktar mest och fråga vart de har bråttom? Flertalet skulle säkert inte veta det själv!

Vi som bor på landet har blivit långsammare och då menar jag inte hjärnfunktionen (hoppas jag). Detta känns mera äkta, som det liv som människan är skapad till. Jag är så glad att jag får bo så här och vara min egen. Självfallet skulle jag önska att jag också hade regelbundna inkomster och inte alltid behövde oroa mig för vad nästa räkning skall betalas med. Men jag hoppas jag får fortsätta som egen företagare och leva ett långsammare liv. Ett liv som är rikt och känns äkta, ända ner till rötterna.

Jag tar sällan ställning till något som idag, men jag har faktiskt lust att bojkotta sanitetsprodukten i fråga pga den dumma bilden. Hektisk och stressfull livsstil skall inte beundras och uppmuntras. Det gör människor sjuka och olyckliga.

Det blev lite mera allvar idag..kan ju bero på den påbörjande flunssan..Satte med lite bilder med färg i, det känns så skönt nu när allt är så väldigt vitt..såg igår på gården en fläck med grått och grönt och stod en stund och undrade vad det var för något, tills jag förstod att det var ju berget och mossan som hade blivit synligt under snön!! Vintern har varat allt för länge verkar det som..

Ha en skön dag - och försök hitta en stund av "antibrådska" du också!

Tunnustan - jag erkänner

2011-01-28T14:03:00.000-08:00

Oho - koko viikko vierähti taas ilman että tuli kirjoitettua..kuka näitä päiviä oikein vie???

Sain Männikön Maijulta kaksi ihanaa tunnustusta, kiitoskiitoskiitos!

Jaaha, ja oliko se nyt sitten 7 tunnustusta, ääh, mistä minä nyt..no:

1. Olen armoton yökukkuja joka ei ole kovin ihastunut aamuihin. Koska sen oikein oppii että jos menee klo 02.00 nukkumaan niin klo 09.00 ei ole hehkeimmillään?

2. Pääsen harvoin ulos kirpputorilta ilman että olen ostanut jotain, nykyään melkein aina ompelutarvikkeita. Kihisen tyytyväisyydestä kun saaliina on pussillinen nappeja, kanttinauhaa tai vanhoja pitsejä.

3. Pelkään liukastumista nykyään niin paljon että kävelen liukkaalla kuin vanha mummo. Tai ei, vanhat mummot paahtavat minusta ohi vilkuttaen. Olen ihan kipsissä. Ja jumissa.

4. Haluan lukea vain sellaisia kirjoja joissa on onnellinen loppu. Jos vahingossa joudun lukemaan kirjan jossa loppu onkin onneton, tunnen itseni petetyksi. Elämä on täynnä murhetta ja ikävää, miksi lukea sitä vielä kirjoista? Kunnon hömppää sen olla pitää.

5. Toivoisin osaavani soittaa jotain instrumenttia, pianoa varsinkin. Olen joskus nähnyt unta että istun vain pianon ääreen ja alan soittaa kuin itsestään, nuoteista ja kaikilla sormilla. Ei se toimi oikeasti, olen kokeillut. Vaikka se tuntuu niin todelliselta..

6. Olen huomaamatta laittanut itseni "älä ole niin ankara itsellesi"-koulutukseen, ehkä se johtuu iästä. En nyt tarkoita sitä että heittäytyisin laiskaksi tai en vaatisi mitään itseltäni, en vain ole ihan niin armoton enää. Se ei nimittäin auta mitään, antaa vain pahan mielen ja vie loputkin voimat. En ole helppo koulutettava.

7. Olen kova murehtimaan. En ole vieläkään tajunnut sitä tosiasiaa etteivät ongelmat ratkea sillä että niitä pyöritetään ajatusten karusellissa keskellä yötä. Toivottavasti joskus opin.

Siinäpä noita. Ja eteenpäin tunnustukset lähtevät teille kaikille jotka näette vaivaa ja kerrotte elämästänne ja mielenkiintonne kohteista, kiitos siitä!

Jag fick två blogg-reward av Maiju på Männikkö som jag tackar så ödmjukast för!! Nu är det meningen att man då skall göra sju stycken avslöjanden/erkännanden. Håll i er, här kommer de:

1. Jag är en hopplös nattuggla. När lär man sig att om man går och lägger sig kl 02.00 så är man inte sitt bästa jag kl 09.00 följande morgon?

2. Jag har svårt att komma ut från ett loppis utan att ha köpt något. Numera blir det oftast tyger och sybehör. Jag är överlycklig om jag hittar kantband, knapp-påsar och gamla spetsar.

3. Jag är så rädd för att halka att jag går som en gammal tant ute när det är halt. Nej, det stämmer inte, de gamla tanterna springer om mig vinkandes glatt.

4. Jag vill bara läsa böcker som har ett lyckligt slut. Råkar slutet vara sorgligt känner jag mig grovt lurad. Det verkliga livet innehåller så mycket sorg och lidande, varför skall man läsa om det också? Nej, lättsamt skall det vara!

5. Jag önskar jag kunde spela något instrument. Ibland har jag drömt om att jag bara har satt mig framför ett piano och börjat spela. Sådär bara, efter noter och allt. Men det funkar inte i verkligheten, har provat. Fast det känns så verkligt i drömmen..

6. Jag verkar obemärkt ha satt mig själv på "var inte så sträng mot dig själv"-skolning. Det betyder inte att jag inte förväntar något av mig själv, bara att jag försöker att inte vara så rysligt sträng. Det hjälper liksom inget att trycka ner sig själv i skorna. Jag är inte lättskolad.

7. Jag är den som oroar mig jämt. När lär jag mig att inte ett enda problem har blivit mindre av att ha åkt i tankarnas karusell mitt i natten?

Man skall skicka rewarden vidare. Jag gör det "kollektivt" - här kommer det till er allihopa som tar er tid att berätta om era liv och intressen i era bloggar!!!

Tulppaaneita tulvillaan - tulpaner, överallt

2011-01-23T10:45:00.000-08:00

Ihan ensin on sanottava lämmin kiitos teille kaikille jotka edellistä postausta kommentoitte - en ole tottunut saamaan kovin montaa kommenttia joten olin ihan innoissani kun tuo aihe sai teidät "puheliaiksi"!! Toivottavasti jatkatte samaa rataa, on niin kivaa lukea ajatuksianne!

Tulppaaniteemalla näköjään jatketaan..perjantaina oli ihan pakko saada kauppareissulla kimppu tulppaaneja, vaikka olivatkin vielä aika tyyriitä..tuli vain sellainen olo että jotain kevään merkkejä on pöydälle saatava, eihän tätä jatkuvaa talvea kestä kohta enää kukaan..tänään eräs ystäväni sanoi kuulleensa että koska talvi alkoi niin aikaisin, kevätkin tulisi aikaisemmin - no, toivotaan että tämä olettamus olisi totta..

Tässä kuvassa eivät ole ostamani tulppaanit vaan nämä ovat, uskokaa tai älkää, omia parin vuoden takaa..osa näistä on jo hävinnyt eivätkä enää maasta nouse. Minulla on se huono tapa että kun tulppaanit ovat kukkineet ja hävinneet taas maan alle, tulen vahingossa kaivaneeksi niitä ylös kun kitken rikkaruohoja tai istutan jotain kesäkukkia. Välillä pyydän vaan anteeksi ja työnnän ne takaisin maan alle mutta epäilen että ne eivät välttämättä tästä käsittelystä pidä..

Haluaisin kyllä koko pihan täyteen tulppaaneja. Näin hiljattain tv:ssä norjalaisen puutarhaohjelman jossa nainen kertoi kuinka hän oli kyllästynyt siihen ettei saanut puutarhastaan koottua äidilleen kunnon tulppaanikimppua ja päätti tehdä asialle jotain. Istutti monta sataa sipulia ja nyt niitä sitten riittää vaikka minkälaisiksi puketeiksi. Ohjelmaa katsoessa iski tulppaanihimo mutta sitten tajusin harmikseni että oli liian myöhäistä tehdä tilanteelle enää mitään tämän vuoden osalta. Olen aika kärsimätön joten ne tulpaanit olisi pitänyt saada ylös jo tänä keväänä ja sehän ei onnistu, ellei sitten mene dynamiitin avulla istuttelemaan tuonne pihalle..

Kaikkein eniten pidän kerratuista papukaijatulppaaneista, ne eivät oikeastaan hirveästi edes näytä tulppaaneilta. Lempiväri on sellainen voimakas tumma pinkki. En edes muista onko niitä nyt tulossa, toivottavasti.

Voitteko edes kuvitella että ihan kohta, nopeammin kuin miltä se nyt tuntuu, me jo ihastelemme näitä kaunokaisia, osa omassa puutarhassa, osa kaupan kimpussa tai puistossa? Se voi tuntua nyt kaukaiselta mutta eihän se oikeastaan ole..Tähän lopuksi vielä yksi vähän erikoisempi tulppaanikuva, näinkin voi sen kauneuden nähdä..

Mukavaa alkavaa viikkoa - ja jos talvi alkaa oikein ahdistaa, sieltä kaupasta niitä tulppaaneita saa! Huonomminkin voisi viisi euroa sijoittaa..

Först måste jag få tacka för alla era kommentarer till föregående postning - jag är inte van att få många kommentarer så jag var helt överlycklig för dessa! Hoppas ni fortsätter på samma sätt..

Om tulpaner skall det handla om även idag. I fredags måste jag bara köpa en bukett när jag var och handlade mat. Rätt så dyra var de men ändå..Någon sorts vårtecken kändes nödvändig mitt i all denna snö.

Jag har en del egna tulpaner också som förhoppningsvis orkar upp i vår. Tyvärr har jag lite problem med de gömda lökarna, när tulpanerna har blommat och vissnat ner och försvunnit ner i jorden, har jag en tendens att gräva upp dem av misstag när jag rensar ogräs eller planterar sommarblommor. Ibland ber jag bara om ursäkt och petar ner lökarna igen men har liksom på känn att de kanske inte är så glada för det..

Drömmen skulle vara att det skulle vara riktigt fullt överallt. Såg ett norskt trädgårdsprogram där en kvinna hade tröttnat på att inte få ihop en fin tulpanbukett till sin mamma så hon satte igång och planterade hundratals lökar. Nu får hon hur många buketter som helst. Jag blev eld och lågor och tänkte att jag skall också - men så kom jag på att det är ju januari och att jag inte får ner en enda lök nu som skulle blomma denna vår. Och det var liksom det som var tanken, jag är inte särskilt tålmodig. Det skall hända nu eller helst igår..Kanske om man gjorde hål med dynamit, när man först grävt fram trädgården under snön..

Min favorit är papegojtulpanen, den liknar inte riktigt tulpan. Färgen skall helst vara mörkt cerise. Kommer inte ens ihåg om jag har några sådana kvar nu, hoppas det.

Just nu känns det fjärran med tiden då vi beundrar dessa skönheter i våra trädgårdar, i parker eller i buketten vi köper i butiken. Men vet ni, tiden går fort så det dröjer inte så väldigt länge..

Ha en bra början på veckan - och får ni vinterångest så kan ni ju också gå och köpa en bukett tulpaner..